23.4.2015
Kolmikantaneuvotteluissa saavutettiin sopu viime vuonna eläkejärjestelmän kestävyysvajeen korjaamisesta ja eläkeiän nostamisesta. Eläkeremontin tavoitteena on nostaa pikkuhiljaa eläkeikä 65 vuoteen. Kunnallista eläkejärjestelmää rukattiin ensimmäisen kerran 1989 ja talouslaman johdosta 1995. Nämäkään heikennykset eivät ole riittäneet, vaan seuraavan kerran eläkkeet otettiin tarkasteluun 2005, jolloin koko työhistoria muodosti eläkepalkan perustan.
Työntekijän oli mahdollista vuonna 1989 valita oma ammatillinen, alempi eläkeikä tai ns. uusi järjestelmä, jossa oli lupauksena kaikkea hyvää, mm. yksilöllinen varhaiseläkeikäjärjestelmä (nykyisin poistettu). Aiemmin Kunnallisen Eläkelaitoksen viestintä on todennut silloisen valinnan alemmasta ammatillisesta eläkeiästä olevan pysyvä ja nauttivan perustuslain omaisuuden suojaa.
Kuntasektorin eläkeneuvottelut pitäisi saada loppuun huhtikuun loppuun mennessä. Neuvotteluissa pyritään sovittamaan yleinen eläkeuudistus kuntien monimutkaiseen eläkejärjestelmään. Ammatilliset eläkeiät koskevat valtakunnallisesti n. 6000 kuntatyöntekijää, mm. raskaissa ruumiillisissa töissä olevia naisia, esimerkiksi lastenhoitajia, perushoitajia ja sairaanhoitajia.
Nyt nämä alemmat, ammatilliset eläkeiät ovat vaarassa ja neuvottelut kariutumassa.
Mikäli ammatillisista eläkei`istä ei päästä sopuun, työryhmä jättää sosiaali- ja terveysministeriölle erimielisen muistion. Silloin valmistelu siirtyy ministeriölle ja päätösvalta hallitukselle ja eduskunnalle.
Kuntatyöntekijän eduskuntavaaliehdokkaan valinta on entistäkin tärkeämpää. Eduskuntaan on valittava ehdokkaita, jotka ovat valmiita puolustamaan pienipalkkaisten ja raskasta fyysistä työtä tekevien, enimmäkseen naisten, aiemmin sovittuja eläkeikiä. He ovat ne ansainneet. Demareitten ei ainakaan tule sallia työnantajien ja Kunnallisen Eläkelaitoksen huijausta! Tee selväksi omalle eduskuntaehdokkaallesi oma mielipiteesi ja vaadi häneltä sitoutumista turvaamaan oma, tähän asti luvattua, perustuslain suojaa nauttiva, eläkeikäsi.
Esa Kanerva
Kolmikantaneuvotteluissa saavutettiin sopu viime vuonna eläkejärjestelmän kestävyysvajeen korjaamisesta ja eläkeiän nostamisesta. Eläkeremontin tavoitteena on nostaa pikkuhiljaa eläkeikä 65 vuoteen. Kunnallista eläkejärjestelmää rukattiin ensimmäisen kerran 1989 ja talouslaman johdosta 1995. Nämäkään heikennykset eivät ole riittäneet, vaan seuraavan kerran eläkkeet otettiin tarkasteluun 2005, jolloin koko työhistoria muodosti eläkepalkan perustan.
Työntekijän oli mahdollista vuonna 1989 valita oma ammatillinen, alempi eläkeikä tai ns. uusi järjestelmä, jossa oli lupauksena kaikkea hyvää, mm. yksilöllinen varhaiseläkeikäjärjestelmä (nykyisin poistettu). Aiemmin Kunnallisen Eläkelaitoksen viestintä on todennut silloisen valinnan alemmasta ammatillisesta eläkeiästä olevan pysyvä ja nauttivan perustuslain omaisuuden suojaa.
Kuntasektorin eläkeneuvottelut pitäisi saada loppuun huhtikuun loppuun mennessä. Neuvotteluissa pyritään sovittamaan yleinen eläkeuudistus kuntien monimutkaiseen eläkejärjestelmään. Ammatilliset eläkeiät koskevat valtakunnallisesti n. 6000 kuntatyöntekijää, mm. raskaissa ruumiillisissa töissä olevia naisia, esimerkiksi lastenhoitajia, perushoitajia ja sairaanhoitajia.
Nyt nämä alemmat, ammatilliset eläkeiät ovat vaarassa ja neuvottelut kariutumassa.
Mikäli ammatillisista eläkei`istä ei päästä sopuun, työryhmä jättää sosiaali- ja terveysministeriölle erimielisen muistion. Silloin valmistelu siirtyy ministeriölle ja päätösvalta hallitukselle ja eduskunnalle.
Kuntatyöntekijän eduskuntavaaliehdokkaan valinta on entistäkin tärkeämpää. Eduskuntaan on valittava ehdokkaita, jotka ovat valmiita puolustamaan pienipalkkaisten ja raskasta fyysistä työtä tekevien, enimmäkseen naisten, aiemmin sovittuja eläkeikiä. He ovat ne ansainneet. Demareitten ei ainakaan tule sallia työnantajien ja Kunnallisen Eläkelaitoksen huijausta! Tee selväksi omalle eduskuntaehdokkaallesi oma mielipiteesi ja vaadi häneltä sitoutumista turvaamaan oma, tähän asti luvattua, perustuslain suojaa nauttiva, eläkeikäsi.
Esa Kanerva
