25.5.2015
Kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstöä koskevat neuvottelut on saatettu päätökseen. Tekisi mieli sanoa, että valitettavasti. Lopputulos on nimittäin se, että jo vuonna 1989 luvattu ja sovittu ammatillisen eläkeiän valinta ei toteudukaan. Vanha oikeusohje on ”pacta sund servenda” eli sopimukset on pidettävä. Ohje ei näköjään koske Kunnallista Eläkelaitosta, kirkkoa eikä valtiota työnantajina.
Ennen vuotta 1989 oli julkisilla aloilla käytössä erilaisia yleistä eläkeikää alempia eläkeikiä. Ne koskivat lähinnä julkisen sektorin naisvaltaisia aloja, joissa tehtiin raskasta ruumiillista ja – vuorotyötä. Nyt sovittu neuvottelutulos nostaa myös ammatillisen eläkeiän valinneiden eläkeikää vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä. Ammatillisen eläkeiän nosto koskettaa Suomessa noin 8500 työntekijää, joten mitään taloudellista merkitystä ratkaisulla ei ole. Ammatillinen eläkeikä voi nousta jopa kaksi vuotta.
Vuoden 2017 jälkeen jokainen vuosi ennen vanhuuseläkeikää nostaa eläkkeelle pääsyä kolmella kuukaudella. Julkisen puolen eläketurvan toimeenpanosta huolehtii jatkossa Kuntien Eläkevakuutus.
Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jolla eläkeikä on 65 vuotta. Tämäkään ei riitä. Kun 65 vuoden ikä on saavutettu, eläkeiän alaraja sidottaisiin elinajan odotteeseen. Osa elinajan pitenemisestä käytettäisiin työssäoloon. Ratkaisu tehdään vuonna 2027, jolloin eläkeikää nostettaisiin enintään kahdella kuukaudella vuodessa. Työtä voi jatkaa 70- vuotiaaksi.
Kaikki työeläkeuudistukseen (lue heikennykseen) liittyvät hallituksen lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukesästä, voimaan uudistus tulee vuoden 2017 alusta. Uudistus koskee vain vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä.
Esa Kanerva
Kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstöä koskevat neuvottelut on saatettu päätökseen. Tekisi mieli sanoa, että valitettavasti. Lopputulos on nimittäin se, että jo vuonna 1989 luvattu ja sovittu ammatillisen eläkeiän valinta ei toteudukaan. Vanha oikeusohje on ”pacta sund servenda” eli sopimukset on pidettävä. Ohje ei näköjään koske Kunnallista Eläkelaitosta, kirkkoa eikä valtiota työnantajina.
Ennen vuotta 1989 oli julkisilla aloilla käytössä erilaisia yleistä eläkeikää alempia eläkeikiä. Ne koskivat lähinnä julkisen sektorin naisvaltaisia aloja, joissa tehtiin raskasta ruumiillista ja – vuorotyötä. Nyt sovittu neuvottelutulos nostaa myös ammatillisen eläkeiän valinneiden eläkeikää vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä. Ammatillisen eläkeiän nosto koskettaa Suomessa noin 8500 työntekijää, joten mitään taloudellista merkitystä ratkaisulla ei ole. Ammatillinen eläkeikä voi nousta jopa kaksi vuotta.
Vuoden 2017 jälkeen jokainen vuosi ennen vanhuuseläkeikää nostaa eläkkeelle pääsyä kolmella kuukaudella. Julkisen puolen eläketurvan toimeenpanosta huolehtii jatkossa Kuntien Eläkevakuutus.
Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jolla eläkeikä on 65 vuotta. Tämäkään ei riitä. Kun 65 vuoden ikä on saavutettu, eläkeiän alaraja sidottaisiin elinajan odotteeseen. Osa elinajan pitenemisestä käytettäisiin työssäoloon. Ratkaisu tehdään vuonna 2027, jolloin eläkeikää nostettaisiin enintään kahdella kuukaudella vuodessa. Työtä voi jatkaa 70- vuotiaaksi.
Kaikki työeläkeuudistukseen (lue heikennykseen) liittyvät hallituksen lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukesästä, voimaan uudistus tulee vuoden 2017 alusta. Uudistus koskee vain vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä.
Esa Kanerva
