29.5.2013
Juha Sipilän uuden hallitusohjelman yksi kohta käsittelee digitalisaation hyödyntämistä Suomessa. Lähtökohtana ovat käyttäjälähtöiset atk-pohjaiset julkiset palvelut yhden luukun periaatteella. Tavoitteena on ns. Viron malli, jossa eri virastot ja laitokset pystyvät keskustelemaan enemmän keskenään digitaalisesti ja vaihtamaan tietoa. Silloin samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä tarvitsee kysyä vain kerran.
Mitä digitalisaatio sitten on? Kaikki perustuu siihen, että tämän päivän älypuhelimen tietojen käsittelykapasiteetti on yhtä suuri kuin vuonna -95 12xkoko sen hetkisen maailman tietokonekapasiteetti. Eikä kehityksen vauhti ole hidastumassa, vaan päinvastoin. Pilvipalvelut, sosiaalinen media ja mobiilisuus sekä niitä yhteen punovat ratkaisut kiihdyttävät muutoksen vauhtia haastaen ja jopa tuhoten vanhaa, mutta samalla myös luoden mahdollisuuksia uudelle.
Erityisesti digitaalisuus muuttaa työn tekemistä On arvioitu, että 1/3 nykyisistä ammateista tulee häviämään ja 2/3 jää. Työpaikoilla on todellista ”hätää” ilmassa. Robotit vastaavat puhelinpalveluissa ja puhelinpalvelijoita ei enää tarvita siinä määrin kuin ennen. Pankeista häviää monia ammatteja. Tulevaisuudessa Ei tarvita laina-asiakaspalvelijoita, koska luoton voi hakea pankista sähköisesti, koska tietokoneohjelma laskee pankin riskit, asiakkaan tulot ja menot.
Ihmistyö on muuttunut ja muuttuu. Enää ei tarvita juurikaan metsätöissä kirvestä, vaan monitoimikone hoitaa puun kaadon ja sahauksen. Samanlaista kehitystä tulee tapahtumaan kaikkialla. Ihmisen kirjoitustaito ja kirjoituskoneet ovat vaihtuneet tietokoneiksi, jotka voivat seuloa tietoa uskomattomalla nopeudella monen miljoonan vaihtoehdon sekuntinopeudella.
Mitkä ammatit jäävät jäljelle? Karkeasti voidaan sanoa, että ihminen tekee sen, mihin kone ei pysty. Kaikkea ei siis voi ulkoistaa roboteille. Työ, joissa vaaditaan oppimista, opettamista, vuorovaikutusta ja luovuutta säilyvät. Taidot, jotka edellyttävät muistia, päättelykykyä, tarkkaavaisuutta ja tietojenkäsittelyä menevät koneille. Mutta rakennuksilla ihmiset tekevät työtä 20 vuoden päästä niin kuin tänään. Rakentaminen on luovaa työtä.
Koneet vapauttavat ihmistä käyttämään inhimillistä potentiaaliaan. Sairaanhoitaja voi keskittyä vuorovaikutukseen potilaan kanssa sillä aikaa kun robotti sekoittaa lääkkeet koneellisesti tunnistetulle potilaalle. Myös ihminen itse kehittyy, koska digitalisaatioon liittyy ihmisen ajattelun kehittyminen. Johtaminen muuttuu edestä johtamisesta takaa valvomiseksi. Etätyön ja työntekijän esimiestyön suorittavat tietokoneohjelmat ja raportoivat työn tuloksista työnantajalle. Kone voi säveltää musiikkia, mutta inhimillisiä tunteita se ei kykene musiikin avulla välittämään.
Digitalisaatioon liittyy kiinteästi myös 3D-tulostus. Kolmiulotteinen mallintaminen ja tulostaminen ovat jo laajasti käytössä prototyyppien valmistuksessa. Sitä voidaan soveltaa myös silloin, kun tarvitaan äkkiä hankalasti saatavia varaosia. Kiinalaiset ovat kohonneet kolmiulotteisen tulostamisen eturiviin. He ovat valmistaneet esimerkiksi yhtenä tulostuksena kuusimetrisen titaaniseoskappaleen lentokoneteollisuudelle. Osan hinta putosi kahdesta miljoonasta kymmenesosaansa, ja valmistusaika kahdesta vuodesta 55 päivään. Voi vain kuvitella, mitä kaikkea mahdollisuuksia tämä tuo tulevaisuudessa mukanaan. Kaupasta voit ehkä ostaa vain sinulle ”tuunatun” huonekalun tai keittiövälineen.
Luotan siihen, että tietokoneet ovat tulevaisuudessakin vain ihmisen apulaisia. Syvällisen ajattelun ja tunteiden tuottaminen tietokoneella on kenties mahdollista jollakin asteikolla, mutta ihmisen miljardien vuosien evoluution matkiminen lienee mahdotonta lähitulevaisuudessakin.
Esa Kanerva
Juha Sipilän uuden hallitusohjelman yksi kohta käsittelee digitalisaation hyödyntämistä Suomessa. Lähtökohtana ovat käyttäjälähtöiset atk-pohjaiset julkiset palvelut yhden luukun periaatteella. Tavoitteena on ns. Viron malli, jossa eri virastot ja laitokset pystyvät keskustelemaan enemmän keskenään digitaalisesti ja vaihtamaan tietoa. Silloin samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä tarvitsee kysyä vain kerran.
Mitä digitalisaatio sitten on? Kaikki perustuu siihen, että tämän päivän älypuhelimen tietojen käsittelykapasiteetti on yhtä suuri kuin vuonna -95 12xkoko sen hetkisen maailman tietokonekapasiteetti. Eikä kehityksen vauhti ole hidastumassa, vaan päinvastoin. Pilvipalvelut, sosiaalinen media ja mobiilisuus sekä niitä yhteen punovat ratkaisut kiihdyttävät muutoksen vauhtia haastaen ja jopa tuhoten vanhaa, mutta samalla myös luoden mahdollisuuksia uudelle.
Erityisesti digitaalisuus muuttaa työn tekemistä On arvioitu, että 1/3 nykyisistä ammateista tulee häviämään ja 2/3 jää. Työpaikoilla on todellista ”hätää” ilmassa. Robotit vastaavat puhelinpalveluissa ja puhelinpalvelijoita ei enää tarvita siinä määrin kuin ennen. Pankeista häviää monia ammatteja. Tulevaisuudessa Ei tarvita laina-asiakaspalvelijoita, koska luoton voi hakea pankista sähköisesti, koska tietokoneohjelma laskee pankin riskit, asiakkaan tulot ja menot.
Ihmistyö on muuttunut ja muuttuu. Enää ei tarvita juurikaan metsätöissä kirvestä, vaan monitoimikone hoitaa puun kaadon ja sahauksen. Samanlaista kehitystä tulee tapahtumaan kaikkialla. Ihmisen kirjoitustaito ja kirjoituskoneet ovat vaihtuneet tietokoneiksi, jotka voivat seuloa tietoa uskomattomalla nopeudella monen miljoonan vaihtoehdon sekuntinopeudella.
Mitkä ammatit jäävät jäljelle? Karkeasti voidaan sanoa, että ihminen tekee sen, mihin kone ei pysty. Kaikkea ei siis voi ulkoistaa roboteille. Työ, joissa vaaditaan oppimista, opettamista, vuorovaikutusta ja luovuutta säilyvät. Taidot, jotka edellyttävät muistia, päättelykykyä, tarkkaavaisuutta ja tietojenkäsittelyä menevät koneille. Mutta rakennuksilla ihmiset tekevät työtä 20 vuoden päästä niin kuin tänään. Rakentaminen on luovaa työtä.
Koneet vapauttavat ihmistä käyttämään inhimillistä potentiaaliaan. Sairaanhoitaja voi keskittyä vuorovaikutukseen potilaan kanssa sillä aikaa kun robotti sekoittaa lääkkeet koneellisesti tunnistetulle potilaalle. Myös ihminen itse kehittyy, koska digitalisaatioon liittyy ihmisen ajattelun kehittyminen. Johtaminen muuttuu edestä johtamisesta takaa valvomiseksi. Etätyön ja työntekijän esimiestyön suorittavat tietokoneohjelmat ja raportoivat työn tuloksista työnantajalle. Kone voi säveltää musiikkia, mutta inhimillisiä tunteita se ei kykene musiikin avulla välittämään.
Digitalisaatioon liittyy kiinteästi myös 3D-tulostus. Kolmiulotteinen mallintaminen ja tulostaminen ovat jo laajasti käytössä prototyyppien valmistuksessa. Sitä voidaan soveltaa myös silloin, kun tarvitaan äkkiä hankalasti saatavia varaosia. Kiinalaiset ovat kohonneet kolmiulotteisen tulostamisen eturiviin. He ovat valmistaneet esimerkiksi yhtenä tulostuksena kuusimetrisen titaaniseoskappaleen lentokoneteollisuudelle. Osan hinta putosi kahdesta miljoonasta kymmenesosaansa, ja valmistusaika kahdesta vuodesta 55 päivään. Voi vain kuvitella, mitä kaikkea mahdollisuuksia tämä tuo tulevaisuudessa mukanaan. Kaupasta voit ehkä ostaa vain sinulle ”tuunatun” huonekalun tai keittiövälineen.
Luotan siihen, että tietokoneet ovat tulevaisuudessakin vain ihmisen apulaisia. Syvällisen ajattelun ja tunteiden tuottaminen tietokoneella on kenties mahdollista jollakin asteikolla, mutta ihmisen miljardien vuosien evoluution matkiminen lienee mahdotonta lähitulevaisuudessakin.
Esa Kanerva
