Arvoisat kutsuvieraat! 7.5.2015
Merkittävänä tamperelaisena kulttuuritekona on Kauppahallin
säilyttämisen ja Raatihuoneen kunnostamisen rinnalle nostettava Näsilinnan
entisöinti.
Koska itse rakennus ei tietenkään voi kertoa omaa
tarinaansa, yritän lähestyä asiaa niitten mielikuvien ja historiallisten
faktojen perusteella, joitten avulla minulle on muodostunut osin aikalaisenakin
jonkinlainen käsitys rakennuksen elämästä ja historiasta. Tällaisen tarinan
itse rakennus kertoisi minulle.
Minun rakentamisen suunnittelun aloitti Tampereen
teollisen historian merkittävimmän suvun jälkeläinen, Finlaysonin patruunan
Wilhelm von Notbeckin poika, Peter von Notbeck. Pariskunta ei nuoresta iästään huolimatta
koskaan nähnyt minua valmiina. Peter von Notbeck kuoli umpisuolen leikkaukseen puoli
vuotta myöhemmin kuin vaimonsa Olga, joka menehtyi kaksosen synnytykseen
Baden-Badenissa vuonna 1898. Arkkitehti Karl August Wreden suunnittelema
rakennus jäi suremaan omistajiaan.
Tampereen kaupunki osti minut 1905 ja nimeni vaihtui
Milavidasta Näsilinnaksi. Tiloihin muutti Hämeen museo 1908.
Kaupungin museon ensimmäinen johtaja asui myös
linnassa ja oli perimätiedon mukaan innokas puutarhuri, joka viljeli katollani
juureksia ja muita hyötykasveja. Katollani olleesta noin 30 senttimetrin
multakerroksesta johtuen kasvoi katollani viime vuodet muutama koivukin.
Seuraava tragedia kosketti minua vuonna -18. Veljet
taistelivat toisiaan vastaan ja minusta tehtiin punaisten päämaja. Valkoiset valloittivat
minut ja rakenteisiini osui mm. ainakin 4000 tykinammusta. Toipumiseni kesti
vuosia ja sen jälkeen museotoiminta aloitti uudelleen toimintansa tiloissani.
Murheellisten laaksojen massa kun on asuttu, vuonna
-39 sotilaat astuivat jälleen kynnysteni yli. Ilmatorjuntajoukot pitivät minua
kasarminaan aina vuoteen – 45. Kuntoni oli sotavuosien jälkeen kehno.
Vähitellen minua kunnostettiin siten, että museotoimi saattoi jälleen aloittaa toimintansa
tiloissani. Täällä kuvattiin mm. Pirkkalaista muinaista elämää savupirtteineen ja
karhunkaataja Martti Kitusen urotöitä.
Seuraavina vuosikymmeninä olivat suuret
koululaisryhmät iloni. Lähes jokainen
tamperelainen koululainen tutustui Pirkanmaan historiaan käymällä meillä
jossakin opiskelun vaiheessa.
Häpeän rappiotani vuodesta 1997, jolloin suuressa
Nokia-huumassa päättäjät unohtivat ja heittivät kaupungin historian lähes roskakoriin.
Jäin upeana rakennushistoriallisena muistomerkkinä suorastaan heitteille.
Monta kirjoitusta ja vetoomusta esitettiin
puolestani toistakymmentä vuotta. Yhteiskuntamme oli tuolloin ehkä liian
omnipotentti ja kaiken tietävä. Mentiin eteenpäin ja taakse ei vilkuiltu.
Kaksituhattaluvun ensimmäinen vuosikymmen ja ankara
lama opettivat sitten ehkä kansakuntaa nöyrtymään ja katsomaan taaksepäin. Rakennuksesta
löytyneet kranaatin sirpaleet ja kiväärin hylsyt puhuttelivat tamperelaisia.
Onneksi kuntalaisten taholta tulleet paineet
Milavidan kunnostamiseksi ja historiani muistamiseksi voimistuivat. Hanke
Näsilinnan korjaamiseksi päätettiin 2013 ja valmista pitäisi olla tammikuussa
2015. Milavida kiittää ja odottaa uusia loiston päiviä.
Seuraavaksi muutama huomio restauroinnin
etenemisestä. Kustannusarviossa on lähes pysytty. Jos ei ensimmäinen museon
johtaja olisi ollut vuosisataa edellä aikaansa ja pitänyt kattopuutarhaa, olisi
urakka tullut noin 100.000 euroa halvemmaksi. Viljelmien ja mullan vuoksi katto
oli korjattava pohjia myöten. Puistoyksikkö tekee parhaansa Näsilinnan ympäristön
muokkaamiseksi. Tontilla oleva yleisölava kunnostetaan ensi kesänä. Sopimukset ravintolatoiminnan
aloittamisesta on tehty ja museotoimi tehköön oman osuutensa.
Lopuksi on kiitoksen paikka. Ensimmäiseksi kiitän
projektipäällikkö Jouko Toivosta lopputuloksesta. Kaikkien narujen
kiinnipitäjällä on tuotteen onnistumisen kannalta ratkaiseva rooli.
Sitten annan kehut arkkitehtisuunnittelu Arkkitehdit
A3:lle ja pääsuunnittelija arkkitehti Esa Nivalle. Korvaamatonta on ollut
sisäpuolen restaurointiasiantuntijan Seija Hirvikallion työ sekä muiden
suunnittelutoimijoiden panos.
Pääurakoitsijana on toiminut VRP Rakennuspalvelut
Oy, jolle suuret kiitokset onnistuneesta työstä. Samalla esitän kiitokset
muille urakoitsijoille.
Museovirasto
on toiminut asiantuntijana työn kaikissa vaiheissa. Suurkiitokset!
Tilakeskus on jälleen kerran osoittanut vahvuutensa
erilaisten kohteiden kunnostajana. Olkaatte hyvät!
