20.6.2015
Minulle opetettiin jo koulussa, että lehtiä on luettava kriittisesti eivätkä kaikki asiat ole tosia, mitä ne kirjoittavat. Aamulehti kirjoitti sensaatiohakuisesti 10.6.2015 Tilakeskuksessa olevan 9,5 M€ ylityksen korjaushankkeissa. Otsikointi on tarkoitushakuinen ja antaa lukijalle harhaanjohtavan kuvan Tilakeskus liikelaitoksen toiminnasta.
Miten näin olisi voinut käydä? Ei mitenkään! Kysymys on ainoastaan ja vain siitä, mitä rahasummia verrataan keskenään. Määrärahaylitysväitteessä toisessa vaakakupissa on kapallinen rakennuspalikoita, toisessa valmis tuote.
Aamulehden uutisoimat ylitykset on laskettu virheellisesti verraten määrärahavarauksia, joita käytetään työkaluina pienten hankkeiden vuosittaisten toteutusmahdollisuuksien selvittämiseksi. Ne eivät perustu hankkeiden tarkasti määritellyn sisällön perusteella laskettuihin kustannusarvioihin. Keskusteltuaan kunkin toimialan edustajien kanssa isännöitsijä tekee määrärahavarauksen edellisen vuoden touko-elokuulla hankkeesta.
Tilakeskuksen talonrakennusinvestointien osalta valtuuston päättämään talousarvioon nähden sitovaa on investointien kokonaissumma. Alle miljoonan euron investoinnit käsitellään sitovuussääntöjen puitteissa toimiala- ja määrärahakohtaisena kokonaisuutena.
Hankelistalle voi päästä kahdesta syystä, joko tarvitaan toiminnallisia muutoksia esimerkiksi oppilasmäärien kasvaessa tai teknisestä tarpeesta (esim. sisäilmaongelma). Näin listatut esitykset yhdessä priorisoidaan ja niille määritellään hinta-arvio. Se ei perustu hankkeiden tarkasti määritellyn sisällön perusteella laskettuihin kustannusarvioihin. Suunnitelmiin perustuva kustannusarvio voi poiketa merkittävästikin määrärahavarauksesta johtuen lähtötietojen, hankkeen todellisen laajuuden, hankkeen sisällön tai tilojen käyttäjien tarpeiden tarkentuessa tai muuttuessa. Kustannuksia seurataan kuukausittain ja toimialakohtaista määrärahan käyttöä tarkennetaan tarvittaessa yhteistyössä toimialan tilaajan ja tuottajan kanssa.
Tilakeskuksen vuosibudjetti on 150 miljoonaa ja muilla rahoitustavoilla on rakennettu vuosittain lähes 100 miljoonan euron edestä muillekin toimijoille, uusia koulutiloja mm. Tampereen seudun ammattiopistolle. Siis rakentaminen on lisääntynyt moninkertaiseksi lyhyessä ajassa. Totta kai tarvitaan suunnittelijoita, valvojia, kustannuslaskijoita, arkkitehtejä, hankeinsinöörejä, työmaamestareita jne. aikaisempaa enemmän. Ja tietysti kulutkin kasvavat näitä ”konsultteja” palkatessa. Omana työnä olisi tilanne täysin mahdotonta toteuttaa, koska näitä ammattilaisia ei ole ensinnäkin saatavilla vapailla markkinoilla ja toiseksi ei ole mitään järkeä palkata kaikkea rakentamiseen liittyvää ammattiosaamista Tilakeskuksen omille palkkalistoille. Tässä on tarjoiltuna yksinkertainen selitys, miksi konsulttiosaamisen käyttö on lisääntynyt.
Imagovahinko on jo tapahtunut tosiasia. Tilakeskuksen määrärahaylitykset ja konsulttien posketon käyttöväite elää ja voi hyvin. Varsinkin jos väärällä uutisella tehdään vielä populistista politiikkaa!
Esa Kanerva, Tilakeskuksen johtokunnan puheenjohtaja
