26.8.2015
Pirkanmaan Jätehuolto Oy perustettiin 1994. Yhtiön omistaa 19 pirkanmaalaista kuntaa. Tampereen kaupunki omistaa yhtiöstä hieman alle puolet, mutta äänimääristä enemmistön. Toimintaa ohjaa jätelaki.Pirkanmaan Jätehuollolla on kaksi jätteenkäsittelykeskusta, Tampereen Tarastenjärvellä ja Nokian Koukkujärvellä.
Lisäksi yhtiöllä on yksi tytäryhtiö, Pirkan Putkikeräys Oy, joka ylläpitää alueellisia putkikeräysjärjestelmiä keräyspaikkoineen, runkoverkkoineen ja koonti-asemineen.
Pirkanmaan Jätehuolto Oy on meklariyhtiö, joka kilpailuttaa jätteiden kuljetukset, jätteenkäsittelykeskuksen konetyöt ja pääosin jäteasemien hoidon.
Yhtiöjärjestyksen mukaan liiketoiminnan ei tarvitse tuottaa voittoa investointien, liiketoiminnan pyörittämisen ja maisemointivarauksen jälkeen. Yhtiöllä on velvoite hoitaa kaatopaikkoja 30 vuotta niiden sulkemisen jälkeen.
Jätteet halutaan hyötykäyttöön. Siinä avainasemassa ovat Pirkanmaalla asuvat 340.000 ihmistä, jotka tekevät jätteiden käsittelyn perustyön kotona. Jätteitä aletaan polttaa Tammervoiman hyötyjätevoimalaitoksessa Tarastenjärvellä vuonna 2016. Yhtiö on voimalaitoksessa vähemmistöomistaja. Voimalaitos on ns. kombi-mallinen tuotantolaitos, joka tuottaa sekä kaukolämpöä että sähköä.
Lähivuosina yhtiö tekee investoinnin haja-asutusalueiden sako- ja umpikaivolietteiden keräyksen aloittamisesta ja biokaasulaitoksen rakentamisesta. Laitos tuottaa metaania, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi liikennepolttoaineena. Se riittäisi hyvin Tampereen joukkoliikenteen ja laitoksen omiin tarpeisiin. Tuoteideana on kehitellä tulevaisuudessa koko jätelieteprosessin käsittävä tuote laitteineen, asennuksineen, huoltoineen ja tyhjennyksineen avaimet käteen periaatteella. Asiakas maksaa tuotteen pikku hiljaa vuosien mittaa asiakasmaksuina.
Jätehuolto Oy tekee kiinteää yhteistyötä Tampereen Teknisen yliopiston kanssa. Tavoitteena on kehittää maanrakennusaine, jossa voitaisiin käyttää energialaitoksesta syntyvä tuhka. Multaa on kompostoitu biojätteistä koko ajan.
Pirkanmaan Jätehuolto Oy on yksi merkittävimmistä valtakunnallisista toimijoista jätehuoltoalalla. Se on onnistunut tuottamaan kunnille ja asukkaille merkittävää lisäarvoa jätteiden käsittelyn, kuljetuksen ja jälkihoidon kohtuullisella hinnalla. Valitettavasti yhtiön liiketoimintariskit liittyvät valtion päätöksentekoon. Kunnallisen yhtiön markkinaehtoisen toiminnan rajaksi on asetettu 20 % liikevaihdosta ja sitä tiukemmat kansalliset määräykset haittaisivat yhtiön toiminnan järkevää kehittämistä.
Sipilän hallitusohjelma tähtää markkinaehtoisen toiminnan lisäämiseen myös jätehuoltoalalla, koska se uhkaa pirstaloida nyt hyvin toimivan järjestelmän.
Asiakkaiden palveluprosesseja mietitään ja suunnitellaan jatkossa yksilöllisen palvelun näkökulmasta. Punnitsevat jäteastiat parantaisivat paitsi koko toiminnan tehokkuutta, niin myös asiakkaan mahdollisuutta hallita jätevirtoja ja – maksuja. Turhat astialla käynnit jäisivät pois ja taas vastaavasti täydet jäteastiat viedään ajoissa pois.
Omana ajatuksenani olen miettinyt, että meidän hyvää jätehuolto-osaamista voisi myydä tuotepaketteina myös ulkomaille. Tarvetta olisi etenkin Kaukoidässä, Kiinassa ja Intiassa. Vaikeasti ulkomaiden markkinoille meneminen olisi kuitenkin istutettavissa Pirkanmaan Jätehuolto-osakeyhtiön toiminta-ajatukseen. Liikeidea on kuitenkin vapaasti varastettavissa.
Esa Kanerva, Pirkanmaan Jätehuolto osakeyhtiön hallituksen jäsen
