29.9.2015
Esitän kiitokset kuulijoille ja alustajille innostuneesta keskustelusta ja kysymyksistä eilen Werstaalla. Yli 80 kuulijaa oli saapunut paikalle. Illassa alustivat Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja HH-kiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Salonen. Aiheena oli ”Työ, talous ja yhteiskunta sekä yrittäjyys Suomessa.”
Kirjoitan vapaasti muistellen Erkin ja Hannun kertomaa. Erkki Liikanen ei aloittanut perinteisellä luennolla tai alustuksella, vaan hän pyysi yleisöltä kysymyksiä, joihin sitten vastasi. Esille kysymyksissä nousivat mm. pakolaiset, Suomen kilpailukyky, Suomen pankin rooli, Venäjän kauppa, Englannin työväenpuolueen muuttunut suunta ja Suomen talous yleensä.
Liikanen toi esille kolme Suomen vakavinta ongelmaa. Ne ovat kustannuskilpailukyvyn heikkous suhteessa kilpailijamaihin, teollisuuden rakennemuutos ja väestön ikääntyminen.
Kustannuskilpailukyvyn heikkous juontaa juurensa vuoteen 2007, jolloin palkat julkisella sektorilla nousivat rajusti. Työnantajaliittojen ja ammattiliittojen olisi syytä katsoa peiliin, koska palkankorotukset valuivat joka sektorille. Tämä osaltaan rapautti Suomen vientimahdollisuuksia.
Vuonna 2009 iskenyt talouskriisi iski pahaan saumaan. Tyrehtynyt vienti ja kohenneet palkat olivat huono yhdistelmä. Teollisuutta pakeni yli rajojen ja työttömyys lisääntyi uhkaavasti. Tämän ongelman ratkaisemiseen ei tarvita syyllisiä, vaan syitä ja ongelmanratkaisua, miten tästä tilanteesta päästään ulos. Sekä työnantajaliitot että ammattiliitot ovat tietoisia talouden realiteeteista hyvin.
Teollisuuden rakennemuutos on tosiasia. Toimistopaperia ja sanomalehtipaperia ei enää kulu entiseen malliin. Kännykkäteollisuus on vain muisto. Mitään uutta ei ole tullut tilalle. Korot ovat itse asiassa negatiivisia. Pankit antavat rahaa Suomen pankkiin ja maksavat siitä tällä hetkellä -0,2 prosentin korkoa. Öljyn hinta on matala ja korot ovat alhaalla, mutta uusia investointeja ei tehdä. Missä syy? Kysymys on pitkälti luottamuksesta siihen, että Suomeen kannattaa investoida ja ongelmat ratkaistaan.
Suomen Pankki ei juuri voi tehdä tässä tilanteessa enempää. Korot ovat niin alhaisia kuin ne voivat olla ja devalvointi ei ole mahdollista.
Venäjän taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne on hankala. Venäjän vienti rakentuu öljyn ja energian varaan. Polttoaineitten hinta on tällä hetkellä huono. Venäjän yhteiskunnallinen vakaus on kysymysmerkki, jos keskiluokkakin joutuu ahtaalle. Toivoa soisi, että yhteiskunnalliset muutokset ja sananvapaus toteutuisivat. Talouden pitäisi perustua aitoon markkinatalouteen. Aikaa saattaa kulua pitkäänkin.
Pakolaisvirrat ovat ennen kokemattomia sitten toisen maailman sodan. Kukaan ei ole ennalta osannut arvata, millaiseen tilanteeseen Eurooppa ja koko maailma joutuvat. Meidän tulee kantaa oma vastuumme, mutta jossakin tulee vastaan kestokykymme raja. Vie paljon voimavaroja ja aikaa kotouttaa pakolaiset suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään.
Pääjohtajan arviointi Englannin työväenpuolueen suunnasta oli varovainen. On jokaisen puolueen oma asia tietysti valita suuntansa. Kysymykseen taloustieteilijöiden pätevyydestä arvioida maailman taloustrendejä, hän vastasi kertomalla Kreikan tilanteesta. Pääministeri Tsiprasille oli neuvottu heti ensimmäisen valinnan jälkeen elvytystä ja lainan maksun lopettamista. Tämä johti kuitenkin Kreikan talouden umpikujaan. Kukaan ei halunnut enää rahoittaa maata ja oltiin katastrofin partaalla. Pääministeri Tsipras teki uudelleen arvioinnin ja suostui lopulta lainaehtoihin. Ja tuli uudelleen valituksi, mikä on pienoinen ihme.
Yrittäjä Hannu Salonen toi esille tuottavuutta isona tekijänä työntekijöitten poissaolojen suuret kustannukset ja tuotannon keskeytykset. Yhden miehen firmalle on valtava riski palkata ensimmäinen työntekijä, koska työntekijän sairastuttua pitempiaikaisesti, yrittäjälle ei jää muuta mahdollisuutta kuin tehdä pitempää päivää tai palkata sijainen, mikä on taloudellisesti kannattamatonta. Työtapaturmien määrä on suuri. Niihin tulisi jokaisen yrityksen tarttua ja yrittää löytää keinot niiden vähentämiseksi.
Yrittäjät, nimenomaan alle 50 henkeä työllistävät yritykset, ovat Suomen työllistämisen veturit. 98 prosenttia näistä työllistävistä yrityksistä on pienyrityksiä. Hannu toivoi byrokratian purkamista lyhytaikaisessa työllistämisessä. Pitäisi olla valmiita ohjelmat, jotka laskisivat työllistäjän puolesta palkan sivukulut.
Ilman yrittäjyyttä suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuudet pitää yllä työmahdollisuuksia olisivat paljon huonommat. Siksi on tärkeää luoda otolliset yhteiskunnalliset olosuhteet yrittäjyydelle. Yrittäjyydessä on paljon riskejä ja huomattava osa yrittäjistä ansaitsee kohtuullisen heikon palkan työstään.
Esa Kanerva
