18.1.2016
Omalla
ammattijärjestölläni Tehyllä eli Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan
ammattiliitolla on raskaan luokan kokemus pistää hanttiin epäoikeudenmukaista
palkkapolitiikkaa ja työntekijöitten kaltoin kohtelua vastaan. Tehy on ollut
lakossa useita kertoja, viimeksi vuonna 1995 ja 2007, joka ei oikeastaan ollut
lakko, vaan työtaistelutoimenpide, joukkoirtisanoutuminen.
Mikäli
hallitus ajaa ensi keväänä esityksensä työehtojen heikentämisestä ja
palkanalennuksista läpi väkisin, on sillä vastassa ammattiliittojen nyrkki tai
nyrkkeilyhanska, jonka sisässä on hevosenkenkä. Kaikki Suomen työelämässä
toimivat merkittävät työntekijöitä edustavat toimijat ovat ilmoittaneet
ryhtyvänsä toimenpiteisiin torjuakseen pakkolait.
Vajaa
90 prosenttia SAK:n keskeisistä päättäjistä on sitä mieltä, että lakkoon
ryhdytään. Sttk:n jäsenliitoista ovat jo Tehy ja ammattiliitto Pro ilmoittaneet
ryhtyvänsä voimatoimiin asioiden oikaisemiseksi. Ns. porvarillisista
edunvalvojista Akavan opettajat eli OAJ, joka käytännössä määrää Akavan suunnan,
valmistautuu työtaisteluun. Syynä on sen naisvaltainen jäsenliitto
Lastentarhanopettajaliitto.
Jokainen
vastuullinen työmarkkinaihminen tietää, että Suomen taloudellinen tila ei enää
lakkoja kaipaisi. Tilanne on nyt vain sellainen palkansaajan näkökulmasta,
ettei perustuslainkin mukaisesti kyseenalaisia lakeja voi hyväksyä. On hyvin poikkeuksellista, että poliitikot rajoittavat
myös yksityisillä työnantajilla työskentelevien työntekijöiden etuuksia. Tämän
takia lakien perustuslaillisuus on ”ilmassa”. Lisäksi niillä puututaan
ihmisten toimeentuloon ja siltä puuttuu kansalaisten keskuudessa yleinen
hyväksyttävyys. Lakipaketin
vaikuttavuusarvioinnit ovat ristiriitaisia. Laskelmiin
liittyy suurta epävarmuutta. Laeissa on runsaasti kiistanalaisuuksia, ja sen
vaikutusarviot perustuvat paljolti oletuksiin ja ennusteisiin. Lakipaketin
perusteluissa sanotaan, että lyhyellä aikavälillä uudistuksella voi olla myös
negatiivisia vaikutuksia kotimarkkinoille, koska ostovoima heikkenee. ”On
mahdollista, että tämä aiheuttaa työllisyyden heikkenemistä lyhyellä
aikavälillä ennen kuin vientisektorin elpyminen korvaa ostovoiman heikentymisen
kotimarkkinoilla”, lakiesityksen perusteluissa sanotaan.
Suomen Yrittäjät haluavat pakkolakien tilalle paikallista
sopimista, jonka avulla voitaisiin vaalikauden aikana hoitaa
kilpailukykyongelma maltillisine palkkaratkaisuineen. Suomeksi tämä tarkoittaa
juuri sitä, mitä työnantajat tarkoittavat paikallisella sopimisella. Se on
palkkojen ja työehtojen pakkosopimista työpaikkojen vähentämisen uhan alla.
Tällä hetkellä valmistellaan lisäksi lakiehdotuksia, jotka
takaavat myös Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille mahdollisuuden sopia
työpaikalla toisin kuin laki sanoo. Tämä tarkoittaa työehtosopimusten
yleissitovuuden heittämistä romukoppaan.
”Suhtaudun kielteisesti kokoomuksen ehdotukseen sairasloman
karenssipäivästä.” Arvatkaa, kuka poliitikko oli lausunnon takana hetkellä,
jolloin Kokoomuksen puoluevaltuusto oli ehdottanut, että sairasloman
ensimmäisestä päivästä ei Ruotsin mallin mukaisesti maksettaisi palkkaa ja
kahdelta seuraavalta sairaslomaviikolta korvaus olisi 80 prosenttia
palkasta. Minä vastaan, että Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä
1.10.2012. Oppositiojohtaja Sipilän mielipiteet ovat täysin erilaisia kuin
pääministeri Sipilän. Tuliko huijatuksi äänestäjiä? Mielipiteitään ovat
muuttaneet näköjään muutkin puolueet kuin Perussuomalainen Työväenpuolue.
Työtaisteluaseen käyttöä ei palkansaajien keskuudessa pelätä,
koska tämän huonommaksi palkansaajien asema ja nurkkaan ajaminen ei voi mennä.
Mistään tällaisista manöövereistä ja sodanjulistuksesta ammattiyhdistysliikettä
vastaan eivät Juha Sipilä ja Timo Soini kampanjoineet ennen vaaleja!
Esa Kanerva
