23.2.2016
Aamulehti kohauttaa 23.2. näyttävästi pääkirjoitussivullaan arvostelemalla Kimmo Kiljusen alulle panemaa kansalaisaloitetta. Lehti otsikoi jutun ”Sukupolvisota? Ei kiitos. Dosentti Kiljunen itse ennakoi hyvin tilanteen esitelmöidessään viime viikon torstaina Toveriseuran tilaisuudessa eläkkeistä, eläkeläisten asemasta ja eläkejärjestelmistä. Hän sanoi, että tulette varmasti näkemään vastainformaatiota, jolla hänen kertomansa yritetään kumota. Hän jopa perusteli nämä vastatodisteet vääriksi etukäteen.
Ensinnäkin ei ole olemassa mitään sukupolvien välistä kiistaa siitä, kuka ”omistaa” nykyiset rahastoissa olevat rahat. Ne ovat yksiselitteisesti nyt eläkeiässä olevien sukupolvien työn ja säästämisen tulos. Meillä on käytössä ns. jakojärjestelmä, jossa aina työssä käyvä sukupolvi kustantaa maksussa olevia eläkkeitä ja myös maksaa rahastoihin. Näin on aina ollut ja oletettavasti tulee olemaan tulevaisuudessakin. Siinä ei ole mitään ihmeellistä. Ei siis ole kysymys nuorten rahoista, joita he eivät ole tienanneetkaan. Nuorilla ei yksinkertaisesti pitäisi olla osallisuutta toisten hankkimaan omaisuuteen. Nuorten huoli, etteivät he saisi tulevaisuudessa eläkkeitään, on turha.
Kirjoituksessa mainittu ”kohtuullinen” eläke on kovin suhteellinen käsite. Meillä on taitetun indeksin vuoksi OECD-maista eniten eläkeläisköyhyyttä. Jos ihminen elää 100 vuotiaaksi, on hänen eläkkeensä ostovoima puolittunut. Tämä ei voi olla oikein. Palkkoja seuraava indeksi on ainoa oikeudenmukainen mekanismi. Kysymys ei ole silloinkaan eläkkeitten korotuksesta, vaan ostovoiman säilyttämisestä.
Tähän ansiosidonnaisiin eläkkeisiin ei pidä sekoittaa peruseläkkeitä, kansaneläkettä ja takuueläkettä. Ne hoitaa Eduskunta budjettirahoista. On täysin Eduskunnan asia mitoittaa nämä eläkkeet sellaisiksi, että niiden avulla tullaan toimeen.
On väärin asettaa rikkaat ja köyhät vastakkain näissä eläkeasioissa. Jos käytetään palkkaindeksiä, toki suurempituloinen eläkeläinen saa euroissa enemmän, mutta pienemmällä eläkkeellä oleva saa suhteellisesti yhtä paljon. Korotukset voitaisiin hoitaa myös euro- ja prosenttipohjaisesti. Jokaiselle annetaan tietty summa euroina ja loput prosenttiperusteisesti.
Väite, että eläkerahastot eivät kestäisi palkkaindeksiä, on tutkija Kiljusen mukaan paikkansa pitämättömiä. Nykyisiin laskelmiin ei ole otettu huomioon lainkaan julkisen sektorin eläkerahastoja. Niissä on n. 1/3 rahastovaroista. Jos ne otettaisiin laskelmiin mukaan, ne heittäisivät häränpyllyä.
Myös rahastojen tulevat tuotto-oletukset on laskettu alakanttiin. Jos laskelmien perusolettamukset laskettaisiin oikein, meillä olisi hyvin varaa maksaa palkkaindeksin mukaiset eläkkeet. Sittenkin rahastot paisuisivat moninkertaisiksi verrattuna Suomen budjettiin. Rahaa on nytkin paljon, yli 180 miljardia euroa. Niitä ei yksinkertaisesti voida enää sijoittaa kotimaahan, koska niille ei ole täällä tuottavaa käyttöä. Markkinamme ovat yksinkertaisesti liian pienet.
EU-kriteerit ja kolmen A:n luokituksen me tiedämme. Valtion velka ei saa nousta yli 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta eikä vuotuinen budjettivaje ylittää 3 prosenttia. Meidän eläkerahamme ovat nyt kansantalouden panttina ja vakuutena. Minusta pienen siivun käyttäminen nykyisten eläkeläisten indeksin korjaamiseen on enemmän kuin oikeutettua.
Seuraavat eduskuntavaalit ovat ratkaisevat. Mikä puolue uskaltaa luvata ensimmäisenä eläkeremontin? Ja terveisiä Cayman-saarille, Luxemburgiin ja Irlantiin, näihin veroparatiiseihin on sijoitettuna 40 miljardia meidän eläkerahojamme. Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes puolusti eilen TV:ssä tiukasti järjestelyä!
Esa Kanerva
