7.2.2016
Maailmanpolitiikassa tuntuu olevan tällä hetkellä niin monta tulehduspesäkettä ja sytykettä, että hirvittää. Syyriassa taistellaan jokainen jokaista vastaan jo viidettä vuotta. Venäjä pommittaa ja länsimaat pommittavat. Viisi vuotta kestäneessä sodassa on kuollut 260.000 ihmistä ja kriisi on ajanut miljoona ihmistä pakolaisiksi. Viimeisinkin rauhanneuvottelupyrkimys Genevessä on menossa kiville. Syyrialaiset pyrkivät Turkin kautta Kreikkaan ja sieltä muualle Eurooppaan. Euroopassa on nyt kansanvaellus, johon ei ole odotettavissa nopeita ratkaisuja.
Venäjä hakee suurvalta-asemaansa Putinin diktatuurin avustuksella ja puuttumalla vastoin kansainvälistä oikeutta toisten maiden asioihin. Tai ei ole pelkästään puuttunut toisen suvereenin valtion sisäisiin asioihin, vaan valloittanut alueita ja miehittänyt maakuntia. Suomen ulkopolitiikka noudattelee EU:n määrittämää linjaa ja noudattaa Venäjää vastaan suunnattua pakotepolitiikkaa. Öljyn ja muitten raaka-aineitten hinnan romahdus on horjuttanut Venäjän taloutta ja tehnyt siitä arvaamattoman. Sisäpoliittista tilannetta pyritään hoitamaan ulkoisilla uhilla ja kääntämään katseet niihin. Sääliksi kävi sisäministeri Petteri Orpoa, joka joutui venäläisen kollegansa käymien keskustelujen jälkeen pitämään tiedotustilaisuuden. Jotakin piti sanoa, mutta kun ei ollut mitään kerrottavaa. Neuvottelujen tulos oli nolla ja Venäjältä tulevien pakolaisten tilanne jäi avoimeksi. Samoin taisi käydä pääministeri Sipilälle Medvedevin kanssa. Saatiin sentään sovituksi, että keskustellaan jatkossakin. Presidentti Niinistö käytti kovaa kieltä Valtiopäivien avajaisissa Euroopan pakolaispolitiikasta. Rivien välistä luin kuitenkin, että Niinistö on huolissaan Venäjältä tulevasta muuttoliikkeestä ja Venäjän halusta säännellä tilannetta.
Osin Saddam Husseinin väkivaltakoneiston perillisistä kootun Isis-järjestön levittäytymistä Syyriasta Irakiin ja nopeata isojen alueiden valtausta ihmeteltiin laajalti. Mistä johtui tuon islamilaisen armeijan tehokkuus. Järjestön organisatorinen hierarkia on tiukka ja autoritaarinen. Useita järjestön, toisistaan riippumattomia, salaisia poliiseja vahtivat armeijaa ja toisiaan sekä urkkivat kansalaisten tekemisiä. Toivottavasti järjestö ei saa maailmassa minkäänlaista pysyvää jalansijaa. Sehän on ilmoituksensa mukaisesti aikeissa tehdä lisää terroritekoja Eurooppaan.
Euroopan Unionin tulevaisuuden ja yhtenäisyyden kannalta on menossa hurjat ajat. Britit lypsävät omia kansallisia etuja omaan sopimukseensa ja erityiskohtelu ei muiden maiden mielestä ole kovin solidaarista ja yhteistyöhön tähtäävää ajattelua. Britanniassa äänestään Unionin jäsenyydestä ja lopputulos voi olla vaikka mitä. Miten sitten suu pannaan, jos äänestystulos on kielteinen unionille ja engelsmannien peukalo osoittaa alas. Eurooppa on aivan uudenlaisen todellisuuden edessä. Miten käy Suomelle, joka on vahvasti sitoutunut Eurooppa-yhteistyöhön ja jopa liittovaltiokehitykseen.
Ei kotimaassa ole sen helpompaa. Neuvottelut kilpailukykypaketista junnaavat, vaikka suurin osa asiantuntijoista veikkaavat jotakin tulosta olevan näköpiirissä. Pakkolakien valmistelu on ”jäissä”, mutta lait ovatkin lähes valmiita. Jos nyt käytävissä neuvotteluissa ei synny tulosta ja sopimus kaatuu esimerkiksi paikalliseen sopimiseen liittyviin kiistoihin, syksyllä on odotettavissa melkoinen hulabaloo. Ei kukaan täysijärkinen sellaista haluaisi kokea ja se merkitsisi myös Suomen talouden syöksykierrettä. Kukaan ei voita, ei hallitus eikä Suomen työtä tekevät. Hallituksella on vastuu kokonaisuudesta ja hallitus vastuunsa kantakoon.
Maakuntauudistus paisuu sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden korjaamisesta valtion, maakuntien ja kuntien rakenteiden perinpohjaiseen myllertämiseen. Se lisää uudistuksen vaikeusastetta tuplasti. Nyt on mietittävänä kolme suurta kokonaisuutta, Sote-palvelut, tukipalvelut ja alueellinen hallinto. Niihin on mietittävä prosessit, rakenteen, henkilöstöasiat, omaisuusjärjestelyt ja sopimuspohja. Onneksi puoluesihteereillä riitti yksimielisyyttä esitykseen, että kunta- ja maakuntavaalit järjestetään vuonna 2017 lokakuussa.
Kaiken lisäksi ja kaiken taustalla on vaikea taloustilanne. Tälle vuodelle odotetaan vajaan prosentin kasvua ja ensi vuodelle n. 1,5 %. Kysymys on viennin kysynnän heikkoudesta eikä maailman talous tuo helpotusta Suomelle. Maailman kansantuote kasvaa edelleen vaisusti, vain vähän enemmän kuin viime vuonna, koska maailmankaupan ja teollisten investointien kehitys jatkuu heikkona. Kysymys on siis suhdanteista johtuvasta taantumasta. Jotkut talousviisaat elvyttäisivät, toisaalta jotkut vartiaiset pelkäävät julkisen velan kasvua. Oikea ratkaisu saattaisi olla vähentää työttömyyttä kasvupanostuksilla kotimaiseen infraan. Hallitus voisi pidättäytyä myös toimenpiteistä, jotka vähentävät kotimaista kulutusta. Mikäli hallitus ei puutu sähkön verkkomaksujen korotuksiin, on kansan oikeustaju koetuksilla. Edelleen pitäisi olla pöydällä harmaan talouden torjunta ja rahojen pimittäminen verottajan ulottumattomiin ”rahaparatiiseihin”.
Esa Kanerva
Maailmanpolitiikassa tuntuu olevan tällä hetkellä niin monta tulehduspesäkettä ja sytykettä, että hirvittää. Syyriassa taistellaan jokainen jokaista vastaan jo viidettä vuotta. Venäjä pommittaa ja länsimaat pommittavat. Viisi vuotta kestäneessä sodassa on kuollut 260.000 ihmistä ja kriisi on ajanut miljoona ihmistä pakolaisiksi. Viimeisinkin rauhanneuvottelupyrkimys Genevessä on menossa kiville. Syyrialaiset pyrkivät Turkin kautta Kreikkaan ja sieltä muualle Eurooppaan. Euroopassa on nyt kansanvaellus, johon ei ole odotettavissa nopeita ratkaisuja.
Venäjä hakee suurvalta-asemaansa Putinin diktatuurin avustuksella ja puuttumalla vastoin kansainvälistä oikeutta toisten maiden asioihin. Tai ei ole pelkästään puuttunut toisen suvereenin valtion sisäisiin asioihin, vaan valloittanut alueita ja miehittänyt maakuntia. Suomen ulkopolitiikka noudattelee EU:n määrittämää linjaa ja noudattaa Venäjää vastaan suunnattua pakotepolitiikkaa. Öljyn ja muitten raaka-aineitten hinnan romahdus on horjuttanut Venäjän taloutta ja tehnyt siitä arvaamattoman. Sisäpoliittista tilannetta pyritään hoitamaan ulkoisilla uhilla ja kääntämään katseet niihin. Sääliksi kävi sisäministeri Petteri Orpoa, joka joutui venäläisen kollegansa käymien keskustelujen jälkeen pitämään tiedotustilaisuuden. Jotakin piti sanoa, mutta kun ei ollut mitään kerrottavaa. Neuvottelujen tulos oli nolla ja Venäjältä tulevien pakolaisten tilanne jäi avoimeksi. Samoin taisi käydä pääministeri Sipilälle Medvedevin kanssa. Saatiin sentään sovituksi, että keskustellaan jatkossakin. Presidentti Niinistö käytti kovaa kieltä Valtiopäivien avajaisissa Euroopan pakolaispolitiikasta. Rivien välistä luin kuitenkin, että Niinistö on huolissaan Venäjältä tulevasta muuttoliikkeestä ja Venäjän halusta säännellä tilannetta.
Osin Saddam Husseinin väkivaltakoneiston perillisistä kootun Isis-järjestön levittäytymistä Syyriasta Irakiin ja nopeata isojen alueiden valtausta ihmeteltiin laajalti. Mistä johtui tuon islamilaisen armeijan tehokkuus. Järjestön organisatorinen hierarkia on tiukka ja autoritaarinen. Useita järjestön, toisistaan riippumattomia, salaisia poliiseja vahtivat armeijaa ja toisiaan sekä urkkivat kansalaisten tekemisiä. Toivottavasti järjestö ei saa maailmassa minkäänlaista pysyvää jalansijaa. Sehän on ilmoituksensa mukaisesti aikeissa tehdä lisää terroritekoja Eurooppaan.
Euroopan Unionin tulevaisuuden ja yhtenäisyyden kannalta on menossa hurjat ajat. Britit lypsävät omia kansallisia etuja omaan sopimukseensa ja erityiskohtelu ei muiden maiden mielestä ole kovin solidaarista ja yhteistyöhön tähtäävää ajattelua. Britanniassa äänestään Unionin jäsenyydestä ja lopputulos voi olla vaikka mitä. Miten sitten suu pannaan, jos äänestystulos on kielteinen unionille ja engelsmannien peukalo osoittaa alas. Eurooppa on aivan uudenlaisen todellisuuden edessä. Miten käy Suomelle, joka on vahvasti sitoutunut Eurooppa-yhteistyöhön ja jopa liittovaltiokehitykseen.
Ei kotimaassa ole sen helpompaa. Neuvottelut kilpailukykypaketista junnaavat, vaikka suurin osa asiantuntijoista veikkaavat jotakin tulosta olevan näköpiirissä. Pakkolakien valmistelu on ”jäissä”, mutta lait ovatkin lähes valmiita. Jos nyt käytävissä neuvotteluissa ei synny tulosta ja sopimus kaatuu esimerkiksi paikalliseen sopimiseen liittyviin kiistoihin, syksyllä on odotettavissa melkoinen hulabaloo. Ei kukaan täysijärkinen sellaista haluaisi kokea ja se merkitsisi myös Suomen talouden syöksykierrettä. Kukaan ei voita, ei hallitus eikä Suomen työtä tekevät. Hallituksella on vastuu kokonaisuudesta ja hallitus vastuunsa kantakoon.
Maakuntauudistus paisuu sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden korjaamisesta valtion, maakuntien ja kuntien rakenteiden perinpohjaiseen myllertämiseen. Se lisää uudistuksen vaikeusastetta tuplasti. Nyt on mietittävänä kolme suurta kokonaisuutta, Sote-palvelut, tukipalvelut ja alueellinen hallinto. Niihin on mietittävä prosessit, rakenteen, henkilöstöasiat, omaisuusjärjestelyt ja sopimuspohja. Onneksi puoluesihteereillä riitti yksimielisyyttä esitykseen, että kunta- ja maakuntavaalit järjestetään vuonna 2017 lokakuussa.
Kaiken lisäksi ja kaiken taustalla on vaikea taloustilanne. Tälle vuodelle odotetaan vajaan prosentin kasvua ja ensi vuodelle n. 1,5 %. Kysymys on viennin kysynnän heikkoudesta eikä maailman talous tuo helpotusta Suomelle. Maailman kansantuote kasvaa edelleen vaisusti, vain vähän enemmän kuin viime vuonna, koska maailmankaupan ja teollisten investointien kehitys jatkuu heikkona. Kysymys on siis suhdanteista johtuvasta taantumasta. Jotkut talousviisaat elvyttäisivät, toisaalta jotkut vartiaiset pelkäävät julkisen velan kasvua. Oikea ratkaisu saattaisi olla vähentää työttömyyttä kasvupanostuksilla kotimaiseen infraan. Hallitus voisi pidättäytyä myös toimenpiteistä, jotka vähentävät kotimaista kulutusta. Mikäli hallitus ei puutu sähkön verkkomaksujen korotuksiin, on kansan oikeustaju koetuksilla. Edelleen pitäisi olla pöydällä harmaan talouden torjunta ja rahojen pimittäminen verottajan ulottumattomiin ”rahaparatiiseihin”.
Esa Kanerva
