25.2.2016
Pörssiyhtiöillä ovat alkaneet kevään ”porsasjuhlat”. Voittoja jaetaan sumeilematta osakkeenomistajille. Osingonjaon määrissä tehdään historiallinen ennätys. Pörssiyhtiöitten yhteenlaskettu nettotulos on 14 miljardia euroa ja siitä jaetaan ulos 84 prosenttia. Missä ovat lupaukset investoinneista ja uusien työpaikkojen luomisesta? Lupaukset ovat lupauksia eikä niitä tarvitse toteuttaa. Karmeinta tässä on se, että suurin osa osingoista menee ulkomaille. Ja vielä surkeammaksi tilanteen tekee rahan kulkeutuminen veroparatiiseihin. Tuotto on kuitenkin tehty suurimmaksi osaksi suomalaisella työvoimalla, suomalaisen yhteiskunnan suosiollisella avustuksella ja kohtuullisen keveällä yritysverotuksella. Suomalainen yhteiskunta on tarjonnut mm. infrastruktuurin teineen, terveydenhoitosektoreineen ja halvan energian. Lisäksi Suomi on olosuhteiltaan vakaa ja turvallinen maa yrittää.
Palkansaajat ovat osallistuneet tuloksen tekemiseen selkänahallaan. Saneeraukset ovat joka päiväisiä uutisia. Vaaditaan palkkojen alennuksia ja lomien lyhentämistä. Tässä on kiitos ahkerasta työstä!
Työnantajat ovat saaneet Suomen valtiolta melkoisia lahjoituksia katteettomilla lupauksillaan uusista työpaikoista. Edellinen hallitus alensi yhteisöveroa. Valtiontalouden menetys oli n. 800 miljoonaa euroa. Työpaikkoja ei syntynyt, päinvastoin, työttömyys on lisääntynyt, mikä on osaltaan sekin vähentänyt verotuloja ja lisännyt sosiaaliturvamenoja. Johtopäätös on se, että yhteisöveron alennus valuu osinkoihin, ei työllisyyteen. Tilastot vuodelta 2015 ovat karua luettavaa. Helsingin pörssissä listatut yritykset maksavat osinkoja omistajilleen hieman yli 10 miljardia euroa. Se on 800 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2014. Ei ole reilua, että suuryhtiöt pystyvät välttämään veroja ja samalla vähentävät työpaikkoja, kun sen sijaan tavalliset kansalaiset maksavat yhä enemmän erityisesti kulutusveroja.
Jokunen vuosi sitten Kataisen-Vanhasen hallitus poisti työnantajien Kela-maksun vuoden 2010 alusta. Tästä menetetty tulo, miljardi, meni lyhentämättömänä työnantajien lompakkoon. Valtio joutuu korvaamaan Kelalle sen summan, minkä se tulee lain myötä menettämään. Hallitus lupasi Kela-maksun poistamisella 10 000 uutta työpaikkaa. Asiantuntijat olivat jo tuolloin toista mieltä. Jos hallitus todella olisi halunnut turvata työllisyyttä, sen olisi pitänyt asettaa Kela-maksujen poistamiselle jonkinlaisia työllistämisehtoja tai olisi edes edellytetty irtisanomisista ja lomautuksista pidättäytymistä.
Työnantajat vaativat nyt, että yhteiskuntasopimuksessa on työnantajan sairausvakuutusmaksuja alennettava ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksua siirrettävä palkansaajien maksettavaksi. Taas on kysymys satojen miljoonien puhalluksesta. Sipilä vaatii, että helpotukset on korvattava palkansaajien maksuosuutta nostamalla tai leikkauksilla. Eikö mikään enää riitä!
Jos katsellaan verotuksen historiaa taaksepäin, tulee sieltä vastaan varallisuusveron poisto vuoden 2006 alusta. Vaikka se ei ehkä taloudellisesti ollut merkittävä, n. 100 miljoonaa euroa, oli sen periaatteellinen merkitys suuri. Hylättiin verotuksessa oikeudenmukaisuuden periaate.
Oikeisto on tuhonnut tietoisella politiikallaan Suomen valtion rahoituspohjan ja se on saattanut Suomen talouden noidankehään. Siinä säästetään ja leikataan. Tämä aiheuttaa entistä syvemmän taloudellisen kurimuksen. Harri Holkerin kokoomushallituksesta lähtien -87 aloitettiin nämä suuret tulonsiirrot rikkaille. Kuntien ja valtion talous ovat kuralla ja leipäjonot sen kuin pitenevät.
Esa Kanerva
