22.2.2016
Kun arvioin nykyhallituksen politiikkaa, minulle tulee ensimmäiseksi mieleen edesmennyt rouva Thatcher. En voi myöskään välttää mielikuvaa siitä, että Margaret Thatcher oli Ronald Reaganin sydänystävä. Armon leidi on saanut lempinimen ”rautarouva”. Mistä ansioista? Hän vihasi sydänjuuriaan myöten ammattiyhdistysliikettä ja sosiaaliturvaa. Hän tyypillinen esimerkki siitä, että linnan korkeista kamareista on vaikea nähdä alas torilla käyskentelevää tavallista kansaa.
Hänen mielestään kansa oli laiskaa. Sille ei tule vastikkeetta antaa mitään. Työn kautta annettaisiin valtiolta jonkin sortin turvaa, mutta ”pinnareille” ei mitään. Pinnarit saattoivat olla yhteiskunnasta syrjäytyneitä juoppoja tai monista muista syistä yhteiskunnasta erkaantuneita. Syynä saattoi olla vaikka kehitysvammaisuus tai työkyvyttömyys. Margaretin mukaan ei ole olemassa yhteiskuntaa, joka huolehtisi vähemmistään, oli olemassa vain yksilöitä. Menesty tai kuole tuntuu minun suussani aika raadolliselta.
Thatcher loi siirtomaa imperialismiin perustuvan sosiaaliturvajärjestelmän. Kaikille tarjottiin työtä, mutta minkälaista työtä? Kaupan ovella oli mikkihiiripukuun pukeutunut latino, joka kumarsi syvään arvon leidien astuessa ovista sisään. Sitten infosta oli saatavissa saattaja tai palvelija. Tavaroita maksettaessa hihnan päässä oli ”pussuttaja”, joka pakkasi tavarasi. Palvelija kantoi tavarat autonkuljettaja Jamesille, joka kumartaen avasi rouvalle auton oven.
Margaret Thatcher poisti ministerinä ensimmäiseksi koululaisilta ilmaisen maitoannoksen. Sitten hän yhtiöitti kansallisomaisuuden. Siinä menivät rautatiet, postilaitos, vesihuolto ja terveydenhuolto. Ja monet muut julkiset palvelut poistettiin kuten asumisen rahoituksen.
Miten tämä kaikki toteutettiin? Järjestely on aika yksinkertainen. Ensiksi alennetaan veroja. Siitä syntyy alijäämiä valtion talousarvioon. Alijäämät on paikattava heikentämällä julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia karsimalla. Yksinkertainen logiikka. Tuntuuko tutulta ja maistuuko nykyisen hallituksen ohjelmalta? Meillä kansakuntana ei ole taloudellista hätää. Kysymys on ideologisista tavoitteista. Tavallisella kansalla menee liian hyvin. Maailmassa on ”kontrastin” laki voimassa. Jos porvari näkee, että tavallinen kansaa ei ole riittävän nöyrää tai palvele minua alistuvasti, omistavan luokan on tehtävä jotakin.
Meillä on eläkerahastoissa yli kolme kertaa valtion vuosibudjetin verran rahaa. Siitä nykyiset eläkeläiset eivät tule tutkija Kimmo Kiljusen mukaan saamaan euroakaan. Ne rahat toimivat tällä hetkellä valtion velan vakuutena. Meillä olisi varaa maksaa eläkeläisille palkkaperusteinen indeksi, mutta mitkään Suomen hallitukset eivät ole asiaa korjanneet. Tämä asia on häpeäksi myös demareille!
Taloudellinen valta on keskittynyt ns. rahamaailman eliitille tavallisen kansan kustannuksella. Arvostelen voimakkaasti nykyisen hallituksen thatcherismia ja uusliberalismia siitä, että sen avulla yritetään toteuttaa 1800-luvun yhteiskunta- ja talouspoliittisia ideaaleja modernissa länsimaisessa hyvinvointivaltioissa.
Esa Kanerva
