11.2.216
Lueskelin eilen iltapuhteeksi Talouspolitiikan arviointineuvoston viimeisintä raporttia. Aamulla huomasin, että professorit olivat kirjoittaneet työstään omat selityksensä Aamulehden yleisönosastoon. Ikäväkseni huomasin, että raportti oli kirjoitettu englanniksi ja vain lyhyt yhteenveto oli työstetty suomeksi. No ei haittaa vääräkielisyys. Jos jokunen sana jää ymmärtämättä, niin ei haittaa. Viestien ydin tulee kuitenkin selväksi. Arviointineuvosto on luotu kulloinkin vallassa olevalle hallitukselle neuvonantajaelimeksi. Sen toimikausi on hallituskautta pitempi. Se koostuu yliopistojen professoreista.
Siitä professorit ovat yksimielisiä, että Suomen talous vaatii sopeuttamista pitkällä aikajänteellä. Hallitusohjelmassa määritelty lähinnä leikkausten määrä, 3,5 miljardia euroa vuoden 2019 loppuun mennessä, on arvioijien mielestä kutakuinkin kohdallaan. Tosin valtionvarainministeri Stubb on kertonut mielipiteenään, että lisäsäästöille on tarvetta.
Yksi neuvoston huomionkohde on oikeistohallituksen yksipuoleinen leikkauslinja. Suomen köyhiltä ja kurjilta viedään ostovoima talouden ollessa taantumassa ja tulevan kasvunkin ollessa oraitten päällä. Leikkaukset, säästöt ja maksujen korotukset syövät kansantaloudessa kiertävää rahaa ja lisäävät siten työttömyyttä sekä pahentavat taantumaa. Kiristävä finanssipolitiikka on haitallista, kun talouskasvu on olematonta tai heikkoa.
Tilastot kertovat, että Suomen talous supistuu selvästi nopeammin kuin EU:ssa yhteensä. Tilastojen mukaan Suomessa työttömyys on kasvanut enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Lisäksi Suomen BKT on alentunut enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Viennin huono kehitys ei selitä kaikkea tätä. Kotimaisen kulutuksen väheneminen ainakin joiltakin osin selittää talouden kielteistä kierrettä.
Hallitusohjelmaa noudatetaan pilkulleen. Se sulkee pois verojen korotukset. Talousviisaat arvioivat, että verotuksen uudelleen arviointi joiltakin osin voisi olla paikallaan leikkausten sijaan. Tiukka pitäytyminen hallitusohjelman linjauksessa, että verotusta ei nosteta tällä hallituskaudella, ei saata olla tarkoituksenmukaista. Arviointineuvosto iskee silmänsä arvonlisäveroon, alennettujen arvonlisäkantojen poistamiseen ja arvonlisäverotuksen tasoittamiseen. Minusta voisi tässä yhteydessä tarkastella myös jo päätettyä autoveron huojennusta. "Vaikka veroaste on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea, tiukka sitoutuminen veroasteen pitämiseen jollain tietyllä tasolla ei ole perusteltua", raportissa todetaan.
Kansalaisilla on halukkuutta maksaa veroja, jos julkisia palveluja tarjotaan kaikille kansalaisille tulotasosta riippumatta. Hyvät julkiset palvelut ovat olennainen osa ns. pohjoismaista hyvinvointimallia. Neuvoston mukaan päivähoidon leikkaukset saattavat vähentää työvoiman tarjontaa työmarkkinoilla. Työvoiman häviäminen markkinoilta on taloutta hidastava tekijä. Lisäksi neuvosto arvostelee ylipäätään koulutuksesta leikkaamista, sillä se heikentää talouden tuottavuutta ja tulevaa talouskasvua.
Arviointineuvosto pitää hallituksen ns. pakkolakipakettia arveluttavana ja riskialttiina. Hallituksen arviot lakien työllisyys- ja talouspoliittiset vaikutukset ovat ylisuuria. Se sijaan se kiittelee SAK:n tarjoamaa palkkamalttia seuraavina vuosina ja ehdotusta vientialojen palkkajohtajuudesta.
Jos ns. yhteiskuntasopimusta ei synny, hallituksella on varmasti takataskussaan verojen, etenkin arvonlisäverojen korotukset. Kokoomukselle se sopii erityisen hyvin, onhan se tasavero.
Esa Kanerva
