14.4.2016
Ve victis! Voi voitettuja sanottiin jo Roomassa. Joku äidinkielen opettaja sanoisi, että onpa kirjoituksessa huono ja kaukaa haettu aloitus. Muuta ei tullut mieleen ajatellessani tämän päivän työttömiä. Hallitus tekee työllisyyspaketteja ja tavoittelee kuuta taivaalta. Niin kuin puheenjohtaja Rinne toteaa, ongelman kova ydin on se, ettei ole olemassa vapaita työpaikkoja tai työtä. Mistä työtön sitä tähän maahan taikoisi? Esitelty työllisyyspaketti sisältää mielestäni enemmän työttömälle raippoja kuin aitoja vaihtoehtoja. Puntariin on pistetty vaakakuppiin nyt toiselle puolelle yrittäjäksi ryhtyminen ja toiselle työttömyysturvan menettäminen. Kyllähän me tiedämme, että kaikki työttömät kansalaiset eivät voi olla yrittäjänä, sen sanoo jo ihmisten kykyjen erilaisuus ja mahdollisuudet. Yrittäminen on niin vaativaa työtä, että kaikista meistä ei ole yksinkertaisesti siihen.
Jos lähdetään liikkeelle siitä, mitä uusia mahdollisuuksia hallitus tarjoaa yrityksille työllistää. Näitten keinojen kehittämisessä on hallituksen konsulttina toiminut vahvasti Suomen Yrittäjät. Ensiksi kevennetään yrittäjän verotusta ja kannustetaan investointeihin. Hallitus tukee verotuksessa yrittämistä ja kannustaa yrityksiä vihdoinkin investoimaan. Yrittäjävähennys annetaan listaamattomille yrityksille. Yritysten verotettavasta tulosta tehdään varaus investointien edistämiseksi. Hallitus haluaa parantaa yritysten rahoitusasemaa ja parantaa kasvuhakuisten pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia EU:n yritys- ja investointirahoitus mukaan lukien. ”Innovaatiosetelillä” pienet ja keskisuuret yritykset voivat hankkia omiin tarpeisiinsa parasta mahdollista ulkopuolista asiantuntemusta ja tukea. Seteliä voi käyttää esimerkiksi yhteistyöprojektiin korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa. ”Innovaatiopankki” vauhdittaa innovaatioiden ja patenttien parempaa hyödyntämistä ja kaupallistamista. Se tuo yhteen tutkimuslähtöisten ideoiden tuottajat ja uusien ratkaisujen hyödyntäjät. Yksinyrittäjän tukipaketilla pyritään madaltamaan kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiselle palkkatukea, starttirahaa tai muuta kannustinta käyttämällä. Pienyrittäjyys on siis hallituksen erityisessä suojeluksessa, mikä esityksessä on positiivista minunkin mielestä ihmiselle, jolle se kykyjensä puolesta on mahdollista.
Mikä on sitten paketin eli mitalin toinen puoli. Esimerkiksi velvollisuutta ottaa työtä vastaan tiukennetaan ja alueellista liikkuvuutta lisätään. Töihin on lähdettävä vaikka Tampereelta Viitasaarelle, jos siellä sattuisi olemaan sopiva duuni.Työttömillä olisi myös aiempaa tiukempi velvollisuus osallistua kaikkiin työllistymistä edistäviin palveluihin ja ottaa vastaan työ kuin työ koulutustaustasta huolimatta. Työllistymisen edistämiseksi on tehty uusi keksintö. Työttömille työnhakijoille suunnataan Työnäyte-palvelua ja esitetään sitä koskevan kokeilun käynnistämistä. Taas tarjoillaan yksi ilmainen työharjoittelupakko. Työnäytteen antaminen tarkoittaisi lyhytkestoista työskentelyä työnantajan tehtävissä. Hyvässä muistissa on hallituksen valmistelema oppisopimusjärjestelmän korvaaminen yrittäjille lähes ilmaisella koulutussopimuksella työntekijän itse kustantamana. Korkealle koulutettukaan työtön ei ole suojassa hallituksen kyseenalaisilta aktivointitoimilta. Kasvuyritysten työllisyysohjelma tukee kasvuyrityksiä tarjoamalla niille osaavaa työvoimaa. Siinä korkeasti koulutettuja pitkään työttömänä olleita osaajia voidaan koulutuksen, oppisopimuksen tai työllistämistuen avulla palkata kasvuyrityksiin.
Työttömiä rangaistaan ja kepitetään töihin työttömyysturvaa heikentämällä. Työttömyysturvaan tehdään reformi. Työttömyyskassan jäsenyys ei olisi jatkossa kriteeri ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamiselle palkansaajana tehdystä työstä. Samalla lopetettaisiin ammattiliittojen pääosin hallinnoimat työttömyyskassat. Työttömyyskassan jäsenyys ei olisi jatkossa kriteeri ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamiselle palkansaajana tehdystä työstä. Tämä on yksi osa ammattiyhdistyliikettä suunnattua hyökkäystä. Nykytilanteeseen verrattuna heikennystä tulisi ansiosidonnaisen kestoon. Ansioturvareformi lyhentäisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston nykyisestä jopa 500 päivästä 250 päivään.
Lisäksi työministeri Lindström toteaa, ettei jatkossa sosiaaliturvaa makseta vastikkeetta. Tätä kutsutaan ”osallistavan sosiaaliturvan” malliksi. Pitää myös muistaa, että vuorotteluvapaan ehtoja on jo heikennetty aiemmin. Paikallinen sopiminen on kärkihanke, joka toteutetaan yhteiskuntasopimuksen mukaisin lainsäädäntötoimin. Muita heikennyksiä työsopimuslakiin on tulossa. Alle vuoden työsuhteissa määräaikaisen sopimuksen solmimista helpotetaan, toisin sanoen määräaikaisen sopimuksen solmimiseen ei tarvittaisi perustetta. Koeajan pidentäminen on tähtäimessä aina vuoteen asti. Koeaikana työnantaja voi purkaa 11 kuukauden 29 päivän jälkeen perustelematta työsuhteen purkamista, mikäli työntekijän naama ei miellytä tai on haluja palkata uusi työntekijä nälkäpalkalla koeajaksi. Takaisinottovelvollisuusaika lyhenee nykyisestä 9 kuukaudesta irtisanomistilanteissa, jos uutta työvoimaa tarvitsee palkata irtisanottujen tilalle. Vuosilomaan tulee jälleen sairaustapauksessa omavastuuaika. Ehtihän parannus olla voimassa jokusen hetken. Vuosilomalakia ja työaikalakia rukataan. Lomarahoja leikataan julkisella sektorilla.
Mielestäni työttömyysturvan kiristäminen ei ole oikea eikä arvovalinnaton tapa tässä tilanteessa. Se johtaa siihen, että työttömien asema kurjistuu entisestään. Jos 460 000 ihmistä on vaille normaalia työtä ja 130 000 työllistämistoimilla ja loput ihan aidosti työttömiä, niin tässä tilanteessa on ihan varmasti kyse siitä, että ihmisille ei ole tarjota töitä.
Entinen pääluottamusmies Jari Lindström, kuinka te kehtaatte tehdä tällaista työllisyyspolitiikkaa. Te tarjoatte tikkaria yrityksille, pakkoyrittäjyyttä siihen haluamattomille, työttömille hankaimet suuhun ja menoksi kohti taloudellista turvattomuutta!
Esa Kanerva
