12.5.2016
Tampere on tehnyt alijäämäisiä tilinpäätöksiä jo useamman vuoden, nyt vuodelta 2015 38.886.000,00 euroa. Maksuja korotetaan, tuottoja kuurintaan joka puolelta, henkilöstömenoja piiskataan pienemmiksi ja organisaation toimintaa tehostetaan. Missä piilee syy siihen, että taloutta ei saada tasapainoon? Syitä on monia, mutta ylitse kaiken ovat valtion rajut leikkaukset valtionosuuksiin, sitten työttömyyden kustannukset, vientiteollisuuden alamäki ja raju investointitahti.
Valtionosuusjärjestelmän uudistus vei Tampereelta noin 9 milj. euron vuotuiset tulot. Edellisen
hallituksen toteuttamat ja nykyisen hallituksen jatkamat kuntien peruspalvelujen ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien leikkaukset nousevat vuonna 2016 jo 1,9 miljardiin euroon. Vuonna 2019 valtionosuuksien leikkausten kokonaismäärä on nykytietojen mukaan yli 2 miljardia
euroa, joka tarkoittaa Tampereelle noin 90 milj. euron vajetta rahoituspohjaan. Rajut leikkaukset valtionosuuksiin yhdessä alati kasvavan palvelutarpeen kanssa pakottavat kaupungin tulevina vuosina etsimään merkittäviä säästöjä toimintamenoihin sekä tehostamaan laajasti toimintojaan.
Työttömyys aiheuttaa kaupungille huomattavia kustannuksia. Vientiteollisuus on vaikeuksissa ja työstä on puute. Taloudellisen kaksoistaantuman pitkittyminen on vienyt Tampereelta työpaikkoja. Vuonna 2009 menetetyistä 5 700 työpaikasta on vuoden 2013 loppuun mennessä korvattu 2 630. Vuoden 2013 lopussa Tampereella oli työpaikkoja noin 116 750, joka on noin 2 000 vähemmän kuin vuonna 2012. Työpaikkaomavaraisuus oli 123,3 prosenttia. Vuonna 2013 näkymä on synkentynyt eikä vuoden 2008 työpaikkamäärää, lähes 120 000, ole vieläkään saavutettu. Tämä
aiheutuu siitä, että suurina irtisanomisten vuosina 2013 ja 2014 työpaikkojen määrän vähentyminen lasketaan vähintään useissa sadoissa, jopa tuhansissa. Tampereen työllisyystilanne jatkoi synkkenemistään. Vuoden 2015 lopussa työttömyysaste kiipesi ennätyslukemiin 18,9 prosenttiin. Edellisen kerran se oli ollut näin korkea vuoden 1998 alussa. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden lopussa 21 356, noin 1 250 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuotena.
Vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä pienentyikin vuonna 2014, oli määrä vuoden 2015 lopussa enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Yli vuoden työttöminä olleita oli vuoden 2015 lopussa noin 7 160. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Tampereella oli 3 330, eli noin 240 nuorta edellisvuotta enemmän. Vaikka työmarkkinoille pääseminen on yleisesti ottaen vaikeutunut, ovat nuorten työttömyysjaksot tyypillisesti olleet lyhytkestoisia, mutta niissäkin näkyy nykyään pidentymistä. Nuorten työttömyysjaksot ovat liittyneet yleensä siirtymävaiheisiin esimerkiksi opiskelun ja työssäkäynnin välillä. Sen sijaan ikääntyvien työttömien on entistä vaikeampi palata takaisin työelämään. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli joulukuussa noin 6 300 henkilöä, miltei kolmasosa kaikista työnhakijoista. Vuodessa heidän määränsä kasvoi lähes 250 henkilöllä. Tampereen työttömyysaste pysytteli kuuden suurimman kaupungin korkeimpana. 20 suurimman kunnan vertailussa Tampereen edellä olivat vain Kotka, Lahti ja Joensuu.
Kaupungissamme on käynnissä ennen näkemätön ja isojen hankkeiden rakentamisbuumi. Olisi joskus syytä seisahtua porukalla ja kysyä, onko meillä tähän kaikkeen varaa? Nettoinvestoinnit toteutuivat 212,7 milj. eurona. Kaupunkiympäristön kehittämisen investointien yhteenlaskettu toteuma oli 111,5 milj. euroa (2014: 108,4 milj. euroa). Rantaväylän tunnelin rakentamistyöt etenivät edelleen vauhdikkaasti ja hankkeen koko vuoden nettoinvestoinnit toteutuivat yhteensä 54,4 milj. eurona (2014: 37,6 milj. euroa). Keskeisistä aluekehityshankkeista Vuoreksen alueen investointimenot toteutuivat 3,7 milj. eurona ja Keskusta-hankkeen investoinnit 2,7 milj. eurona. Raitiotien suunnitteluinvestointeja kirjattiin 3,8 milj. euroa. Maa- ja vesialueiden investoinnit toteutuivat 18 milj. eurona.
Tilakeskuksen pääosin talonrakentamiseen kohdistuvat investoinnit etenivät suurimmaksi osaksi suunnitellusti ja toteutuivat kokonaisuutena 62,3 milj. eurona (2014: 57,9 milj. eurona). Talonrakentaminen käsitti perusparannuksia ja muutostöitä sekä uudisrakentamista. Suurimmat hankkeet tilikaudella olivat Vehmaisten koulu ja päiväkoti 7,1 milj. euroa, Tampereen kansainvälisen koulun perusparannus ja laajennus 6,8 milj. euroa, Hatanpään kantasairaalan perusparannus 4-5 ja laajennus 6,1 milj. euroa, Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus ja laajennus 4,3 milj. euroa ja Tampere-talon tilamuutos ja laajennus 4,0 milj. euroa. Pirkanmaan keskuspuhdistamon suunnittelua jatkettiin.
Henkilöstö säästi veren maku suussa. Asukasmäärä kasvoi yli 2000 uudella kuntalaisella, mutta henkilöstökulut nousivat vain 0,6 prosenttia. Henkilötyövuosien määrä kasvoi vain 0,2 prosenttia. Kannattaako enää käydä sellaista keskustelua, ettei julkista sektoria ole tehostettu ja kunnan lötjäselät eivät tee mitään. Toki toimintaprosesseja pitää aina tarkastella kriittisesti ja hakea optimaalista tehokkuutta. Turhaa työtä on turha tehdä ja Roomaan vie monta tietä. Parannettavaa löytyy aina ja täydellistä tulosta kannattaa hakea sekä etsiä.
Tunnelin jälkeen tulee vuoroon ratikka ja areena. Ratikan kustannusarviot liikkuvat 300–400 miljoonan euron huitteilla ja areena maksaa kokonaisuudessa arviolta puoli miljardia. Minun ikäni ei riitä näitten kustannusten ja niistä aiheutuvien velkojen kuittaamiseen. Nuoremmat sukupolvet eivät saa perintöämme ilmaiseksi
Esa Kanerva
Lähde: Tampereen kaupungin tilinpäätös 2015
