18.5.2015
Jengiytymistä ja porukoistumista on tapahtunut kautta historian. Erilaisten yhteiskunnallisten ongelmien kärjistyminen on toiminut eri asioitten ympärille ryhmäytymisen moottorina. Rikollisuuden ympärillä on aina ollut organisoitumista ja järjestelmällisyyttä. Tunnetuimpia ovat mafia, camorra, marat-jengit Keski-Amerikassa ja Al Caponen ryhmä Amerikassa 1930-luvulla sekä monet hänen kilpailijansa. Kyllähän me muistamme nuoruudestamme erilaisten kaupunginosien nuorisoporukat, jotka kävivät kahnauksia ja tappeluja. Ryhmät olivat kuitenkin löyhästi järjestäytyneet ja rikollisuus ei ollut niiden yhteinen nimittäjä. Erilaista kiusantekoa, vahingontekoa ja rettelöintiä harrastettiin. Suomen kannalta paljon vaarallisempi ilmiö on ollut erilaisten moottoripyöräjengien rantautuminen Suomeen 1990-luvulla. Ne toivat mukanaan ns. kova rikollisuuden, joka oli samalla järjestäytynyttä ja hyvin kurinalaista. Uusia moottoripyöräkerhoja on tullut 2000-luvullakin Suomen rikollismarkkinoille, näistä tunnetuin on liivijengi Satudarah, joka on perustettu Hollannissa 1990-luvulla. Huolestuttavaa heidän kohdaltaan on se, että toimintaa ja houkuttelua kohdennetaan maahanmuuttajiin.
Tositapaus vähän aikaa sitten eräältä työpaikalta, jossa toinen työntekijä kertoo siivouksensa lomassa perheen tyttären elämästä. Tytär on naimisissa parikymmentä vuotta vanhemman miehen kanssa, joka kuuluu Bandidos-jengiin. Mies on vankilassa ja perheessä on pientä kaksi lasta. Tytär käy niin usein kuin mahdollista katsomassa vankilassa miestään ja lapsenplikkaa tarvitaan näiden vierailujen yhteydessä. Siivooja-nainen suree jo tulevaa miehen vapautumista. Hän on pessimistinen isän pääsemisestä irti vanhasta elämäntavastaan. ”Kun se Bandidos on sille niin rakas”. Moottoripyöräkerhon jäsenet muodostava tiiviin ”perheen”, josta ei noin vain erota. Se tuo turvaa ja taloudellista hyötyä, myös vankilassa olon ajan. Ryhmän sisäinen kiinteys erilaisin sosiaalisin sitein ja elämäntapa antavat suojaa yhteiskunnasta tulevaa painostusta ja lainkuuliaisuusvaatimuksia vastaan. Ulkoinen väkivallan uhka on aina olemassa ja elämässä läsnä. Bandidos oli kerhona Euroopassa pitkään Hells Angelsin varjossa. Laajeneminen alkoi Tanskasta paikallisesta kerhosta, joka oli riitautunut enkeleiden kanssa 1990-luvun alussa.
Hells Angels oli alkujaan moottoripyöräkerho, joka perustettiin toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvalloissa. Kerho on sittemmin laajentunut kansainväliseksi järjestöksi. Se myös tunnustautuu niin sanotuksi prosenttijengiksi, joka on asettunut laillisen yhteiskuntajärjestyksen ulkopuolella. Poliisin mielestä kyse on rikollisjärjestöstä. Hell Angels on luonteeltaan veljeskunta. Se tarkoittaa sitä, että jäsenet auttavat toisiaan, tekevät yhteistyötä ja tapaavat usein. Pohjoismaissa yhteistyöstä on esimerkkejä. Esimerkiksi Tanskan poliisilla on tietoja tanskalaisten ja suomalaisten Hells Angels -jäsenten yhteistyöstä. Poliisin mukaan kyseessä on pitkälle viety rikollinen yhteistyö.
Cannonball MC on suomalainen vuonna 1991 perustettu moottoripyöräkerho. Poliisi on määritellyt sen järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi. Ennen vuotta 1996 Cannonball MC oli Helvetin enkelien kannattajakerho. Kerhon jäseneksi voi päästä toisen jäsenen suosituksen kautta. Hakijalla pitää olla moottoripyörä tai ainakin vakaa aikomus hankkia sellainen. Kerhon presidentti päättää ehdokkaiden etenemisestä ja jäsenyydestä upseerien suositusten perusteella. Yhdistyksestä eroava jäsen joutuu maksamaan 15 000 €:n maksun tai luovuttamaan yhdistykselle käytössä olevan moottoripyöränsä. Lisäksi hänen on luovuttava yhdistyksen tunnuksin varustetusta liivistä. Kerholla on toimintaa Suomen kaikissa suurimmissa kaupungeissa.
Ruotsalaiset viranomaiset varoittelevat suomalaisia omista virheistään. Göteborgissa on kaupunginosia, johon poliisi ei hevin mene. Kysymyksessä on eräänlaiset ghetot, joissa omat ”lakinsa” ja sääntönsä sekä hierarkia. Jengirikollisuus on muuttanut Ruotsissa luonnettaan vuosituhannen vaihteesta lähtien. Perinteisten moottoripyöräkerhojen rinnalle ja tilalle rikostilastoihin ovat kivunneet uudenlaiset ryhmät. Nämä ovat vaikeammin määriteltävissä olevia ryhmiä. Ne ovat verkostoja ja kaveriporukoita. On usein vaikeata saada selville, mihin ryhmittymään kukakin kuuluu. Ruotsin keskusrikospoliisi nimesi viime vuonna 55 aluetta, joilla viranomaiset ja paikalliset asukkaat ovat suurimmissa vaikeuksissa jengirikosten kanssa. Ongelmat ovat yleisimpiä maahanmuuttajavaltaisissa suurkaupunkilähiöissä. Suomessa on nyt kiinnitettävä huomiota maahanmuuttajien asuntopolitiikkaan. Muualta tulleita ei saa keskittää omiin lähiöihinsä ja omiin kouluihinsa. Ruotsissa käytössä olevan vapaan kouluvalinnan vuoksi, hyväosaiset hyötyvät, kun voivat valita jälkikasvulleen hyvän koulun, mutta lähiöihin jämähtäneiden varattomien mahdollisuudet kaventuvat entisestään. Jengi tarjoaa sitten nuorelle liian helpon tien ja vaihtoehdon elämänhallintaan. Viiteryhmä tarjoaa toivon jostakin paremmasta.
Tähänkin olisi paras ratkaisu tarjota nuorille työtä ja toimeentuloa. Työn puutetta käyttävät myös rikollisjengit hyväkseen. On myös mahdollista, että rikolliset jengit integroivat työttömiä maahanmuuttajia tarjoten heille työtä omistamansa laillisen yritystoiminnan kautta luoden samalla riippuvuussuhteen näihin organisaatioihin. Ei ole olemassa nopeita ratkaisuja. Vastuuttominta on suomalaisen yhteiskunnan sulkea silmänsä rikollisuuden uusilta muodoilta. Nuorten työttömyys on riski ja erityinen riski sen on maahanmuuttajilla.
Esa Kanerva
