Kokoomuksen ensimmäinen puheenjohtajatentti on pidetty Seinäjoella alkuviikosta. Kahta miestä haastaa kaunis ja älykäs nainen. Aamulehtikin uutisoi tapahtumaa värittömäksi eikä löytänyt miesehdokkaista suuriakaan poliittisia eroja. Ainoa joka erosi mielipiteiltään muista ehdokkaista oli Elina Lepomäki. Miehet ovat kuitenkin ennakkosuosikkeja. Herää kysymys, miksi on ryhdytty koko vaalisirkukseen? Puheenjohtaja halutaan vain vaihtaa. Miksi ei Kokoomuksen jäsenille tarjota voimallisesti uutta näkemystä ja linjaa edustavaa Elina Lepomäkeä. Hän tarjoaisi vaihtoehdon, joka erottautuisi ja erottaisi puolueen nykylinjan kaikkea syleilevästä politiikan teosta. Elina Lepomäki tarjoilee rehdin oikeistolaisen vaihtoehdon. Hän ilmoittaa olevansa köyhien asialla, vaikka hänen puolisonsa pankkiiri Jukka Lepomäki tienasi toissa vuonna 1,7 miljoonaa euroa. Lepomäki kertoo lähteneensä politiikkaan siksi, että meillä olisi vähemmän köyhyyttä ja kurjuutta, eli että saisimme pienennettyä sitä ihmisten joukkoa, joilla ei ole mahdollisuuksia ja näköaloja päästä elämässään eteenpäin. Köyhien joukon auttamiseen hän käyttäisi välineinä yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Jätetään nuo kiistelevät miehet rauhaan ja paneudutaan puhtain oikeistolaisin kilvin sotaan lähtevään Elina Lepomäkeen.
Olin onnekas, kun pääsin jo nuorena tekemään ulkomailla sellaisia töitä, joista maksettiin aika hyvin, hän kertoo Iltalehdessä. Elina Lepomäkeä on pidetty äärioikeistolaisena muun muassa työmarkkinanäkemystensä vuoksi. Hän on vaatinut työehtosopimusten yleissitovuuden poistoa. Hänen mukaansa jokaisella tulisi olla oikeus sopia omista työehdoistaan. Ammattiyhdistyskielteisyys roihuaa hänen blogikirjoituksissaan. Lähes mihin tahansa ongelmaan ovat ay-pomot syypäitä, puhumattakaan Suomen talouden tilasta. Viennin tyrehtyminen, investointien matala taso, korkea työttömyys ja työn puute ovat korporaatioiden ahneuden syytä. Kapitalisti pyrkii aina kohtuuteen, maksaa kiltisti veronsa ja pitää huolta palkollisistaan. Lepomäki korostaa markkinataloutta ja yksilön vapautta ja kavahtaa valtion valtaa ja holhousta. "Ay-liikkeellä olisi vielä tehtäviä. Nyt heillä on liikaa valtaa muiden työmarkkinajärjestöjen tavoin. Liikaa etuja esimerkiksi jäsenmaksujen verovähennysoikeus, monia verovapauksia. Työmarkkinajärjestöt edustavat harvainvaltaa puhtaasti", Lepomäki kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Omilla nettisivuillaan Lepomäki kirjoittaa, että "Suomalaisia verotetaan liian rankasti. Lepomäki kertoo kannattavansa tasaveroa eli sitä että pieni- ja suurituloisten veroprosentti olisi sama kuten Virossa. "Minä en halua, että lapseni elävät isoina maassa, jossa sosiaalisia ongelmia hoidetaan alkoholipolitiikalla, jossa työttömyyttä hoidetaan sosiaalipolitiikalla, ja jossa julkisen vallan tehottomuuteen vastataan lisäämällä julkista valtaa", Lepomäki puolestaan kuvaa nettisivuillaan omaa ihanne-Suomeaan. Mielipiteiltään ja asenteiltaan hän ei ole niin äärioikeistolainen kuin yleisesti luullaan, sanotaan hänen lähipiiristään. Hänellä on myös pehmeämpi puoli.
Kaksoistutkinnon, diplomi-insinöörin ja kauppatieteen maisterin, omaavalla Lepomäellä on sujuva ulosanti ja hän on hyvä esiintyjä. Demareitten onni voisi sittenkin olla, että Stubb tulisi valituksi. Orpolle kuningastien avautuminen toisi ministeriyden lisäksi joksikin ajaksi kuherruskuukauden äänestäjien kanssa. Puheenjohtajan vaihdos kiinnostaa ja nostaa Kokoomuksen kannatusta. Orpon harkitseva ja harvasanainen ulosanti ei olisi liian suuri kontrasti puheenjohtaja Antti Rinteen puhetapaan. Toisin olisi Lepomäen kohdalla. Vilkas, eloisa ja ajatuksiltaan nopealiikkeinen Elina Lepomäki voisi olla Rinteelle kova haastaja. Elina haukkuu demarit konservatiiveiksi ja menestyksensä vangeiksi. SDP ei ole saanut koppia edes pienyrittäjistä, vaikka he sopisivat hyvin demareitten politiikkaan ja poliittiseen profiiliin.
Elina Lepomäelle kilpailukykysopimus ei kelpaa. Se kuulemma sitoisi liikaa hallituksen käsiä. Toisin sanoen hän haluaa lainsäädännön kautta nopeampi työelämäratkaisuja. Pakkolait tarkoittaisivat suomalaisen sopimuskulttuurin romuttamista ja täydellistä vastakkain ryhmittelyä hallituksen ja ay-liikkeen kanssa. Kuvaannollisesti syntyisi monia ruumiita ja paljon mustia vaatteita. Elinan halu poistaa ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeus olisi viimeinen naula Suomi-neidon arkkuun.
Esa Kanerva
