29.8.2016
Tampere ja muut kuutoskaupungit ovat viime vuosina tukeneet vahvasti ajatusta kunnallisen työllisyydenhoidon kokeilusta vastauksena kuntien lisääntyneeseen vastuuseen työllisyydenhoidosta ja työttömyyden kustannuksista sekä vähäisiin keinoihin vaikuttaa asiaan. Järjestelmän yksinkertaistaminen ja prosessin kokonaishallinnan keskittäminen yksiin käsiin, tässä tapauksessa kunnalle, on nähty tarpeellisena. Kahden toimijan nykymalli (kunta ja TE-keskus) ei ole osoittautunut parhaaksi mahdolliseksi.
Kaikki Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat mukana työllisyydenhoidon kokeilussa. (Ministeriryhmän päätös 23.6.2016) yhdeksi alueellisista kokeilualueista yhdessä Sastamala-Punkalaidun kuntakaksikon kanssa. Sastamala-Punkalaidun työllisyydenhoidon kokeilu toteutetaan erillisenä kokonaisuutena, mutta valmistelu on yhteistä.
Lisäksi esitetään, että kaupunkiseudun kunnat vapautetaan työmarkkinatuen kuntaosuudesta 38 M €/ vuosi kokeilun ajaksi ja kunnat sitoutuvat käyttämään vastaavan summan työllisyydenhoidon palveluissa aktiivitoimenpiteisiin ja kehittämiseen. Kokeilun tavoitteena on n. 10 % säästö työttömyydestä aiheutuviin julkisiin kustannuksiin ja että vuoden 2018 loppuun mennessä kaupunkiseudun työttömyysaste laskee vähintään kahdella prosenttiyksiköllä. Tämä tarkoittaa vähintään noin 4 000 työttömän vähenemää.
Todennäköisin toteutusmalli pilotin organisaationa kokeilun aikana on nk. isäntäkuntamalli, jossa Tampereen kaupunki ja sen työllisyyspalvelut toimivat vastuukuntana osaamis- ja elinkeinolautakunnan alaisuudessa osana Tampereen kaupungin elinkeinon ja kilpailukyvyn palvelualuetta.
Kokeilun käytettävissä olevat resurssit ovat lähtökohtaisesti kuntien ja valtion nykyiset resurssit ko. kohdejoukolle. Hakemuksessa on esitetty, että kokonaisuutta vastaava osa TE-hallinnon resursseista merkittävissä määrin siirtyisi kokeilun käyttöön.
Työttömiä ei osoiteta jo olemassa oleviin vakansseihin, vaan työtä räätälöidään työttömän tarpeita ja osaamista vastaavaksi kaupungin tehtäviin.
Esa Kanerva
