30.8.2016
Tampereen Sosialidemokraattinen Toveriseura järjesti eilen Työväenmuseo Werstaalla kaikille avoimen keskustelu- ja paneeli-illan teemasta ”Katoaako Suomesta työ?” Alustajiksi oli saatu kovan luokan asiantuntijoita. Eduskunnasta vieraaksemme saapuivat kansanedustajat Eero Heinäluoma ja Harri Jaskari sekä kolmanneksi toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
Illan avauksessani totesin mm. seuraavaa:” Tänä iltana puhumme työstä tai pikemminkin sen puutteesta. Tamperetta ja Pirkanmaata työttömyys kurittaa erittäin kovalla kädellä. Tampereella on vailla työtä 22.000 ja koko Pirkanmaalla 40.000 ihmistä. Eli Tampereella on yli kaksi kertaa enemmän työttömiä kuin Oriveden kaupungissa asukkaita. Valtakunnallisestikin työttömyysluvut ovat hurjat, 360.000 ihmistä on työtä vailla.”
Totesin, että työn puute ei ole pelkästään taloudellinen murhe, vaan ihmiselle katastrofi. Nuoren ihmisen elämän suunnalle työllä on aivan ratkaiseva vaikutus.
Työttömyyden aiheuttama riesa jakaa yhteiskuntaa kahtia. Siis vaarassa on myös kansallinen eheys.
Eero Heinäluoma aloitti alustukset. Hän totesi alkuun, että työn arvostus ja suhtautuminen työhön on muuttunut. Työttömyys on näköjään hyväksytty asioitten tila yhteiskunnassamme, mitä se ei tietenkään saa olla.
Eeron mielestä Suomessa on liikaa puolueita. Asioista päättäminen on vaikeaa. Oikeastaan tarvittaisiin kolme puoluetta. Työn puolue SDP (kunniapuheenjohtaja Jussi Koskela), kansalaispalkkapuolue, jonka kunniapuheenjohtaja olisi Uuno Turhapuro ja rahan puolue, jota edustaa symbolisesti Roope Ankka.
Kilpailukykysopimus ja hallituksen tekemät toimet tähtäävät kauaksi tulevaisuuteen. Kaikki hallituksen panostukset tulisi käyttää tämän hetken tilanteen kohentamiseen. Työttömyysturvaan käytettävää 5 miljardia euroa olisi käytettävä tehokkaammin. Esimerkiksi opiskelu olisi sallittava työttömyysturvalla. Erityisesti metalliteollisuutta olisi elvytettävä. Julkisesta työnvälityksestä saa töitä vain joka 10. työnhakija. Olisi saatava positiivinen kierre yhteiskuntaan ja nyt olisi laitettava kaikki peliin.
Kansanedustaja Harri Jaskari harmitteli sitä, että Suomen talous on kehittynyt hyvin hitaasti kaksituhatta-luvulla. Maailma on muuttunut. USA:ssa keskituloisten mediaaniansiot ovat laskeneet ja Kiinassa työpaikat ovat vähentyneet. Jaskari painotti sitä, että talouden on pystyttävä sopeutumaan. Asioita katsotaan sisäänpäin, kun pitäisi ottaa mallia muualta.
Työntekijän työhönottokynnystä pitäisi helpottaa ja myös irtisanomiset olisi tehtävä työnantajille helpommaksi. Tästä syntyisi kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.
Puheenjohtaja Palola sanoi olevansa vakaasti sitä mieltä, että jokaisella suomalaisella on oikeus ja velvollisuus tehdä työtä. Oli järjestelmä mikä hyvänsä, on aina olemassa järjestelmän hyväksikäyttäjiä ja lintsareita. Mutta se on marginaalinen määrä. Kaksituhatta-luvun suurimmaksi epäonneksi hän näki USA:n asuntokuplan puhkeaminen, josta ei varoitettu riittävästi. Samaan aikaan Suomen viennin kivijalat metsä- ja ICT-teollisuus sakkasivat. Nämä kaikki ovat vaikuttaneet yhdessä Suomen talouden menestymiseen. Ei voi vähätellä myöskään Idänkaupan sanktioita ja vientirajoitteita. Suomessa on maantieteellisestä sijainnista johtuen korkeat tuotantokustannukset. Logistiikka maksaa, pohjoinen ilmanala vaatii talojen lämmittämistä ja ruuankin on oltava raskaampaa. Kun taloudella meni hyvin, korkeista kustannuksista ei ollut siinä määrin haittaa kuin nyt. Palkansaajat ovat osallistuneet eri sopimusten kautta rahoittamaan julkista taloutta n. 1,5 miljardilla eurolla. Matalapalkka-alojen luomisessa ei ole mitään järkeä, koska nykyisilläkin työmarkkinoilla maksetaan alimmillaan kunnallisella puolella n. 1400 euroa kuukaudessa, jolla tulisi elää. Nyt pitää malttaa odottaa jo tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia ja vasta sitten pohtia uusia toimenpiteitä.
Kaikki alustajat olivat sitä mieltä, että vanhoja ammatteja poistuu lähitulevaisuudessa ennen kokemattomalla vauhdilla. Erityisesti keskiluokkaiset työpaikat ovat vaarassa. Käsityöläiset tulevat esiin uusina menestyjinä, samoin asiantuntijat, ympäristöalalla työskentelevät ja rakentajat.
Suomessa kiistelevät kaksi talouspoliittista linjaa. On kysynnän- ja tarjonnan kannattajat. Jaskari peräänkuulutti työvoiman tarjonnan merkitystä. Työvoimaa, myös ulkomaalaisia, pitäisi olla markkinoilla paljon. Tämä laskisi palkkoja, mutta parantaisi yritysten kilpailukykyä ja toisi lisää työpaikkoja. Kysynnän lisäämisen kannattajat haluaisivat markkinahäiriötilanteessa elvyttää ja luoda sitä kautta uusia työmahdollisuuksia.
Kaikki alustajat olivat sitä mieltä, että vanhoja ammatteja poistuu lähitulevaisuudessa ennen kokemattomalla vauhdilla. Erityisesti keskiluokkaiset työpaikat ovat vaarassa. Käsityöläiset tulevat esiin uusina menestyjinä, samoin asiantuntijat, ympäristöalalla työskentelevät ja rakentajat.
Suomessa kiistelevät kaksi talouspoliittista linjaa. On kysynnän- ja tarjonnan kannattajat. Jaskari peräänkuulutti työvoiman tarjonnan merkitystä. Työvoimaa, myös ulkomaalaisia, pitäisi olla markkinoilla paljon. Tämä laskisi palkkoja, mutta parantaisi yritysten kilpailukykyä ja toisi lisää työpaikkoja. Kysynnän lisäämisen kannattajat haluaisivat markkinahäiriötilanteessa elvyttää ja luoda sitä kautta uusia työmahdollisuuksia.
Esa Kanerva
