6.9.2016
Tein heti tuoreeltaan joitakin laskelmia kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutuksista. Päädyin julkisella sektorilla negatiiviseen lopputulokseen. Hallitus ei käsittääkseni tehnyt minkäänlaisia vaikuttavuusanalyyseja Kikyn työllisyyttä heikentävistä elementeistä. Se pui mieluummin sopimusta ratkaisuna nostaa työllisyysastetta 72 prosenttiin työvoimasta. Sipilä toi mieluusti julkisuuteen kilpailukykysopimuksen dynaamiset vaikutukset tulevina vuosina. Uskokoon, ken haluaa.
Kun työaikaa vähennetään ja palkansaajan käteen jäävää nettotulo pienentyy, saa myös kunta vähemmän verotuloja. Tästä ja lomarahaleikkauksen aiheuttamasta tuloveron menetyksestä ei seuraa talousihmisten mukaan mitään uutta positiivista kassavirtaa kunnille. Toinen käsi antaa, toinen ottaa valtionosuuksien leikkausten kautta pois. SuPerin puheenjohtaja oli kyllä oikeassa siinä, että kilpailukykysopimus on työttömyyssopimus eikä työllisyyttä lisäävä paperi. Hallituksen kehysriihessä tekemän linjauksen mukaan kilpailukykysopimuksen pitäisi kattaa lähes puolet sen 110 000 uuden työpaikan tavoitteesta. Työajan pidennyksen takia työpaikat voivat kuitenkin vähentyä.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto on hiljan pyöritellyt kilpailukykysopimuksen tuottamia lukuja kansantalouden näkökulmasta. Hän ennustaa, että työllisten määrä kasvaa 17 260 henkilöllä, jos ei oteta huomioon työajan pidentymisen vaikutusta työpaikkoihin. Jos työn tuottavuus ei heikkene väliaikaisesti, työajan pidennys vähentää 26 800 työpaikkaa, joten nettomääräisesti työpaikat voivat vähentyä jopa vajaalla 10 000 henkilöllä. Jos hallitus toteuttaa suunnittelemansa leikkaukset 60 miljoonaa euroa vanhustenhoidosta, puheenjohtaja Paavolan huoli työpaikoista on enemmänkin kuin aiheellinen.
Tiukassa on hallituksen tavoitteet saavuttaa vaalikaudessa 110.000 uutta työpaikkaa. Kilpailukykysopimuksen avulla niitä ei ainakaan synny. Eero Lehdon mainitsemissa luvuissa ei ole mukana hallituksen jo aiemmin tekemiä ratkaisuja, joilla heikennetään julkisen alan työllisyyttä. Päivähoidon ryhmäkokojen kasvattaminen ja hoitajamitoituksen laskeminen 20 prosentilla, vie tuhansia hoitopuolen työpaikkoja. Tämän on Lehtikin huomannut laskiessaan työvoimakuluja. ”Julkiset tulot palkkasummasta vähenevät näin 1. vaiheessa 0,573 kertaa 1,7 miljardia euroa eli 998 miljoonaa euroa. Yritysten toimintaylijäämä kasvaa vastaavasti.”
Lisäksi Eero Lehti toteaa, että työpaikkojen vaihdantaa ja nollasummapeliä tapahtuu. ”Työssä olevien työpäivän pidentymisen vastapainoksi jotkut joutuvat työttömiksi, kun työn tuottavuus pysyy ennallaan."
Kilpailukykysopimus on allekirjoitettu, seuraavaksi hallitus alkaa pohtia työmarkkinajärjestöjen kanssa, miten kurittaa kilpailukykysopimuksenkin avulla lisää synnytettyjä työttömiä.
Esa Kanerva
