9.9.2016
Lieneekö Jari sekoittanut pihvitaikinaansa purua tai pahvia, mutta hänen tarjoilemansa eväät työttömille maistuvat karvailta. Moraalisesti ajatellen kaikista kyseenalaisinta kansalaisen kannalta on työttömyyden hoidon tekemistä bisnekseksi. Aikomus on se, että lähivuosina työttömyyden hoito siirtyy todennäköisesti entistä enemmän yksityisten yritysten bisnekseksi. Totta kai tämä istuu hyvin nykyisen hallituksen ideologiaan. Työttömyydellä, terveydellä ja sosiaalipalveluilla on tehtävä rahaa yksityisille yrityksille. Veromarkat on ohjattava markkinoille ja sitä kautta omistajien osinkoihin.
Yksikään firma ei näitä töitä tee ilman katetta. Yksityiskohdat siitä, mitä niillä tähän palveluun kohdennetuilla 17 miljoonalla eurolla on tarkoitus tehdä, ovat vielä auki. Ainakin rahoilla on määrä ostaa yksityisiltä yrityksiltä palveluita työttömien haastattelujen ja työllistymissuunnitelmien tekemiseen. Määräaikaisten haastattelujen väli tihenee kolmeen kuukauteen. Idealla ei ole mitään tekemistä pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kanssa. Sen sijaan sillä varmistetaan haastattelijatyövoiman verran lisää äänestäjiä Kokoomukselle. Kukaan ei tiedä Sipilän sijoituksista mitään, koska ne ovat ”kuoressa”. Voihan salkussa olla myös Baronan tai Opteamiin osakkeita?
Alun perin Jari Lindström esitti, pitkään työttömänä olleille yli 60-vuotiaille myönnettäisiin eläke jo kahden vuoden työttömyyden jälkeen. Sitten alettiin laskea toimenpiteen hintaa ja kas kummaa, esitys vesitettiin lähes kokonaan. Yli 2 vuotta työttömänä olleita yli kuusikymppisiä olisi ollut 28.300 henkeä. Pääministeri Sipilä sanoi, että tulee liian kalliiksi. Jari joutui pakittamaan ja nyt hän esittää, että vain yli 5 vuotta työttöminä olleille yli kuusikymppisille myönnettäisiin kertaluonteisena toimenpiteenä eläke. Heitä on vain n. 5000 henkeä. Nyt Lindström hehkuttaa, että tämä vaalimainokseksi tyrehtynyt hallituksen saavutus on ennen muuta oikeudenmukaisuuteen liittyvä toimenpide. Pitkään työttöminä olleille työllistämistoimet päättyvät todella harvoin työllistymiseen, hän tunnustaa. Vain prosentti 60 vuotta täyttäneistä, vähintään 5 vuotta työttömänä olleista pääsee työelämään takaisin. Harmittaa, että veteraanipoliitikko Ilkka Taipaleen nimi on sekoitettu tähän soppaan.
Olisiko tullut mieluummin keskittyä eläkekriteerien selvittämiseen ja muuttamiseen. Työeläkelakien mukaiset eläkekriteerit ovat 30 vuoden takaa, ja työelämä on siinä ajassa muuttunut hurjasti. Maatalous- ja teollisuusvaltaisen yhteiskunnan tarpeisiin luodut eläkekriteerit eivät enää sovellu työelämään, jossa vaaditaan entistä enemmän it-taitoja ja muita henkisiä valmiuksia.
Sipilän hallitus on sopinut, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhennetään sadalla päivällä 500:sta 400 päivään vuoden 2017 alusta alkaen. Alle kolmen vuoden työhistorialla ansiosidonnaisen kesto lyhenisi 400:sta 300 päivään, vain yli 58-vuotiailla se säilyisi 500 päivässä. Montako työpaikkaa syntyy, herra Lindström siitä, että työttömältä viedään turvaverkko alta ja sysätään sossun luukulle toimeentulotukea kerjäämään? Ansiosidonnaisen lyhentäminen ei toimi edes työllistymisen kannusteena vaikeilla työttömyysalueilla.
Koska hallitus itse ei kyennyt työttömyysturvan uudistamiseen, pantiin ay-liike hommiin. Toimeksianto on vaikea. Keväällä Jari Lindström esitteli hallituksen linjauksia. Työn vastaanottamista kiristetään ja työtä pitäisi ottaa vastaan, jos matkoihin kuluu enintään 3 tuntia. Osa-aikatyössä raja on kaksi tuntia. Työtön ei enää voisi kieltäytyä kokoaikatyöstä sen vuoksi, että työttömyysturva on suurempi kuin palkka ja työn vastaanottamisesta aiheutuvat kulut. Palkan olisi oltava työehtosopimuksen mukainen. Jos oman alan työtä ei ole tarjolla, voidaan TE-toimistossa jo työttömyyden alussa tarjota muun alan työtä. Kieltäytyminen työstä nostaisi työttömyysturvan karenssin 60 päivästä 90 päivään. Karenssi olisi sama, jos työntekijä irtisanoutuu.
Hallitus tuntuu ajattelevan, että järkevin vaihtoehto työttömälle on pakkotyö tai kaikki tuet poikki. Ongelmana on vain se, että mistä tätä asiallista pakkotyötäkään löydetään, ellei palata 50-luvun lapiolinjalle teitä rakentamaan tai kuokalla suota kuokkimaan. Kysymyksessä on selvästi aatteellinen linjaus ja poliittinen linjanveto. Duunareista tulee nöyriä, kun tietää minkälaista elämä on työttömänä!
Esa Kanerva
