3.10.2016
Sain olla läsnä luennolla, jossa erityisasiantuntija Anne Erikson Suomen Ruotsin suurlähetystöstä kertoi Ruotsin Sote-uudistuksesta. Teksti perustuu hänen pohjamateriaaliinsa. Maakäräjät (21) ovat vastuullisia terveydenhuollon järjestämisestä ja maakäräjillä veronkanto-oikeus toisin kuin Suomessa on suunniteltu. Meillä siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen ja rahat kerää valtio. Toisaalta Ruotsissa kunnat (290) vastaavat sosiaalipalveluista. Verot kerätään naapurimaassamme maakäräjäverolla. Määkäräjät päättävät itse talousarviostaan ja tilittävät maksut toimijoille erikseen päätetyillä perusteilla. Järjestämis- ja rahoitusvastuu on siis maakäräjillä. Asiakasmaksuista ja maksukatoista päätetään valtakunnallisella lainsäädännöllä. Asiakkaalla on oikeus valita perusterveydenhuollon palvelutuottaja. Terveysalan yrityksen perustaminen on vapaata.
Miten kansalaiset ovat suhtautuneet valinnan vapauteen. Ensinnäkin korkeasti koulutetut tekevät muita enemmän valintoja. Lisäksi on huomattu, että monia sairauksia potevat eivät yleensä vaihda palvelutarjoajaa. Hoidon jatkuvuus asetetaan etusijalle. Monet potilaat ovat lojaaleja entisille hoidontarjoajilleen. Aktiivisesti hoidontarjoajan valinneet asiakkaat ovat muita tyytyväisempiä.
Myös vahvaa kritiikkiä esitetään. Terveysbisneksestä saadut voitot valuvat veroparatiiseihin ja se ärsyttää ruotsalaisia. Alalle on tullut rikollisia toimijoita. Onko muistisairaalla iloa siitä, että hän saa valita palveluntuottajan? Mitä iloa on valita palveluntuottaja kun ihmisen pitäisi saada valita palvelut. Uudet terveyskeskukset on perustettu tiheästi asutuille ja sosioekonomisesti vahvoille alueille, joissa hoidon tarve on keskimäärin vähäinen. Kun bisnes keskittyy käyntien lisäämiseen, hoidon laatu/sisältö heikkenee, mistä kärsivät hyvin sairaat potilaat. Hoidon jatkuvuus on heikentynyt: sosioekonomisesti heikoilla alueilla lääkäreiden vaihtuvuus on suurempi kuin vahvoilla alueilla. On tunnistettu, että palveluiden käytön tasa-arvoisuus on heikentynyt ja vähän apua tarvitsevien lääkärissäkäynnit ovat lisääntyneet ja paljon apua tarvitsevien vähentyneet. Keskittyminen saatavuuden parantamiseen ja yksityiskohtainen ohjaus on epäedullista paljon apua tarvitseville potilaille.
Raha seuraa potilasta-mallilla ei ole onnistuttu luomaan tähän mennessä korvausjärjestelmää, jonka lähtökohtana ovat terveydenhuollon eettiset periaatteet. Korvausjärjestelmä voi ohjata väärin. Resurssien ohjaus kysynnän mukaan, ei terveydenhuollon priorisoinnin perusteella. Järjestelmä suosii suhteellisen terveitä potilaita ja jos lähdetään siitä, että perusterveydenhuollon resurssit ohjataan eniten apua tarvitseville, toimijalla tulee olla valta ja mandaatti.
Nykyinen Stefan Lövenin hallitus on todennut hallitusohjelmassaan, että lapsia, sairaita tai vanhuksia ei tule arvioida kannattavuuden näkökulmasta. Lyhytnäköinen voitontavoittelu ei kuulu hyvinvointisektorille. Voittojen metsästäminen täytyy lopettaa. Hyvinvointisektorin yksityiset toimijat eivät saa tuottaa voittoa säästämällä henkilöstömenoissa. Lainsäädäntö, jolla estetään alihintaan myynti, otetaan esiin. Lainsäädäntö, joka pakottaa perusterveydenhuollon valinnanvapauteen, kumotaan. Lainsäädäntöä modernisoidaan siten, että osuuskuntaperiaatteella toimivien edellytykset toimia hyvinvointisektorilla paranevat. Lainsäädäntöä muutetaan niin, että yliopisto- ja aluesairaaloiden myyminen ja ulkoistaminen estetään. Julkisuusperiaatteen ja ilmaisuvapauden tulee koskea kaikkia toimijoita, jotka toimivat verorahoitteisella hyvinvointisektorilla. Yritysten tulee avoimesti esittää taloutensa yksikkötasolla. Hyvinvointisektori on sosiaalipalvelut, terveydenhuolto ja koulu. Lyhytnäköinen voitontavoittelu ei kuulu hyvinvointisektorille.
Kannattaisi pitää Suomessakin mielessä nämä Ruotsissa hyviksi havaitut ja käyttöön otetut hyvinvointialaa koskevat kansalliset periaatteet omaa Sotea rakentaessamme.
Esa Kanerva
