25.10.2016
Kaupungin talous on mönkinyt alamaissa jo lähes kymmenen vuotta. Kurimus ja talouden sakkaus johtuu vientiyritysten ja teollisuuden alamäestä. Tavarat eivät käy kaupaksi ja yrityksillä menee huonosti. Tästä seuraa henkilöstövähennyksiä ja muuta ikävää. Lomautukset ja viime aikoina runsaat irtisanomiset ovat olleet arkipäivää. Työttömyys rassaa kaupungin taloutta vähentäen verotuloja. Kun samaan aikaan valtio leikkaa valtionosuuksia, yhtälö on huono. Kiristynyt kuntatalous aiheuttaa paineita julkisen talouden tehostamiseen ja säästöihin.
Kaupunkiin muuttaa joka vuosi 2000–3000 uutta asukasta. Heille on myös järjestettävä yhteiskunnan palvelut. Kaupungilla ei ole varaa, käyttötalousvaraa, lisätä henkilöstöään, päinvastoin. Ainoa mahdollisuus on tehostaa palvelutoimintaa ja vähentää menoja. Samalla toteutetaan isoja investointeja velkarahalla. Palvelukonsepteja muutetaan. Tesoman hyvinvointikeskus toteutetaan yksityisten yrittäjien allianssimallilla ja työllisyyden hoidossa tehdään kokeilu. Kaikki Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat mukana työllisyydenhoidon kokeilussa yhdessä Sastamala-Punkalaidun kuntakaksikon kanssa. Pilotin organisaationa kokeilun aikana on nk. isäntäkuntamalli, jossa Tampereen kaupunki ja sen työllisyyspalvelut toimivat vastuukuntana osaamis-ja elinkeinolautakunnan alaisuudessa osana Tampereen kaupungin elinkeinon ja kilpailukyvyn palvelualuetta. Tampere pääsi kokeiluun, jossa sosiaali. ja terveydenhuollossa toteutetaan ns. valinnanvapaus yksityiseen tai julkiseen palveluun. Mukaan pääsee 20000 tamperelaista. Valtiolta saadaan avustusta 1,5 miljoonaa euroa kokeilua varten.
Ensi vuoden talousarvio ei suuria lupaa. Näköpiirissä on tietysti asiakasmaksujen korotuksia, kiinteistövero nousee ja hikeä henkilöstölle. Tulos tulee olemaan alijäämäinen parisen kymmentä miljoonaa. Investoidaan kuitenkin lähes 200 miljoonaa velkarahalla. Asukasta kohden velka nousee n. 2500 euroon. Toki sen määrä on maan muihin kaupunkeihin verraten pienimpiä. Henkilöstövähennyksiä tehdään lähes sadalla henkilötyövuodella. Kilpailukykysopimuksen työajan pidennysvaikutus on n. 8 miljoonaa euroa ja henkilötyövuosina lähes kaksisataa työpaikkaa laskennallisesti vähemmän.
Palvelualueiden tulee lisäksi laatia osana palvelu-ja vuosisuunnitelmaa suunnitelma henkilöstö-ja työvoimakustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Suomennettuna entistä pienempi porukka tekee entistä enemmän töitä.
Meille kaikille tärkeiden hyvinvointipalveluiden keskeisimmät muutokset ovat
rakennemuutoksen jatkaminen ja painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Hyvinvointikeskusten ja lähitorin toiminta vakiinnutetaan ja digitaalisten palveluita otetaan käyttöön mm. vanhusten kotihoidossa. Rauhaniemen sairaala ajetaan lähestulkoon alas. Kasvatus- ja opetuspalveluissa laajennetaan palvelusetelin käytön mahdollisuutta. Perusopetuksen resursoinnissa varaudutaan oppilasmäärän kasvuun ja uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa tuetaan ihmisten liikkumista parantamalla olosuhteita ja liikuntapaikkoja. Pääkirjasto Metson perusparannus valmistuu. Vanha kirjastotalo remontoidaan kulttuurikeskukseksi.
Kovalla puolella eli elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella pyritään digitalisaation maailman valloitukseen ”älykkään” kaupungin suunnittelemiseksi Smart-Tampere-hankkeen avulla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistämiselle haetaan uutta voimaa osaamiseen. Hankkeen nimi on Tampere3. Edellä mainittu työllisyyden hoidon prosessien uudistaminen on alueen kärkihanke.
Kaupunginosahankkeista tärkeimpiä ovat ”Viiden tähden” keskusta ja Hiedanranta. Niissä toteutetaan älykkään kaupungin tuomia mahdollisuuksia.
Yllätys, yllätys kaupunkiympäristön kehittämisalueella ykkösasia on ratikan saaminen ja rakentaminen. Kaavoitusta tehostetaan uusien asuin- ja työpaikka-alueita varten. Myös täällä palveluketjuja pyritään sujuvoittamaan digitalisaatiolla.
Pormestari ei nytkään tarjoillut kermakakkua. Kysymyksessä on korkeintaan arkiruokaa. Sattumia on joitakin seassa, mutta enimmäkseen tavallista ja laihaa lientä.
Esa Kanerva
Kaupungin talous on mönkinyt alamaissa jo lähes kymmenen vuotta. Kurimus ja talouden sakkaus johtuu vientiyritysten ja teollisuuden alamäestä. Tavarat eivät käy kaupaksi ja yrityksillä menee huonosti. Tästä seuraa henkilöstövähennyksiä ja muuta ikävää. Lomautukset ja viime aikoina runsaat irtisanomiset ovat olleet arkipäivää. Työttömyys rassaa kaupungin taloutta vähentäen verotuloja. Kun samaan aikaan valtio leikkaa valtionosuuksia, yhtälö on huono. Kiristynyt kuntatalous aiheuttaa paineita julkisen talouden tehostamiseen ja säästöihin.
Kaupunkiin muuttaa joka vuosi 2000–3000 uutta asukasta. Heille on myös järjestettävä yhteiskunnan palvelut. Kaupungilla ei ole varaa, käyttötalousvaraa, lisätä henkilöstöään, päinvastoin. Ainoa mahdollisuus on tehostaa palvelutoimintaa ja vähentää menoja. Samalla toteutetaan isoja investointeja velkarahalla. Palvelukonsepteja muutetaan. Tesoman hyvinvointikeskus toteutetaan yksityisten yrittäjien allianssimallilla ja työllisyyden hoidossa tehdään kokeilu. Kaikki Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat mukana työllisyydenhoidon kokeilussa yhdessä Sastamala-Punkalaidun kuntakaksikon kanssa. Pilotin organisaationa kokeilun aikana on nk. isäntäkuntamalli, jossa Tampereen kaupunki ja sen työllisyyspalvelut toimivat vastuukuntana osaamis-ja elinkeinolautakunnan alaisuudessa osana Tampereen kaupungin elinkeinon ja kilpailukyvyn palvelualuetta. Tampere pääsi kokeiluun, jossa sosiaali. ja terveydenhuollossa toteutetaan ns. valinnanvapaus yksityiseen tai julkiseen palveluun. Mukaan pääsee 20000 tamperelaista. Valtiolta saadaan avustusta 1,5 miljoonaa euroa kokeilua varten.
Ensi vuoden talousarvio ei suuria lupaa. Näköpiirissä on tietysti asiakasmaksujen korotuksia, kiinteistövero nousee ja hikeä henkilöstölle. Tulos tulee olemaan alijäämäinen parisen kymmentä miljoonaa. Investoidaan kuitenkin lähes 200 miljoonaa velkarahalla. Asukasta kohden velka nousee n. 2500 euroon. Toki sen määrä on maan muihin kaupunkeihin verraten pienimpiä. Henkilöstövähennyksiä tehdään lähes sadalla henkilötyövuodella. Kilpailukykysopimuksen työajan pidennysvaikutus on n. 8 miljoonaa euroa ja henkilötyövuosina lähes kaksisataa työpaikkaa laskennallisesti vähemmän.
Palvelualueiden tulee lisäksi laatia osana palvelu-ja vuosisuunnitelmaa suunnitelma henkilöstö-ja työvoimakustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Suomennettuna entistä pienempi porukka tekee entistä enemmän töitä.
Meille kaikille tärkeiden hyvinvointipalveluiden keskeisimmät muutokset ovat
rakennemuutoksen jatkaminen ja painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Hyvinvointikeskusten ja lähitorin toiminta vakiinnutetaan ja digitaalisten palveluita otetaan käyttöön mm. vanhusten kotihoidossa. Rauhaniemen sairaala ajetaan lähestulkoon alas. Kasvatus- ja opetuspalveluissa laajennetaan palvelusetelin käytön mahdollisuutta. Perusopetuksen resursoinnissa varaudutaan oppilasmäärän kasvuun ja uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa tuetaan ihmisten liikkumista parantamalla olosuhteita ja liikuntapaikkoja. Pääkirjasto Metson perusparannus valmistuu. Vanha kirjastotalo remontoidaan kulttuurikeskukseksi.
Kovalla puolella eli elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella pyritään digitalisaation maailman valloitukseen ”älykkään” kaupungin suunnittelemiseksi Smart-Tampere-hankkeen avulla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistämiselle haetaan uutta voimaa osaamiseen. Hankkeen nimi on Tampere3. Edellä mainittu työllisyyden hoidon prosessien uudistaminen on alueen kärkihanke.
Kaupunginosahankkeista tärkeimpiä ovat ”Viiden tähden” keskusta ja Hiedanranta. Niissä toteutetaan älykkään kaupungin tuomia mahdollisuuksia.
Yllätys, yllätys kaupunkiympäristön kehittämisalueella ykkösasia on ratikan saaminen ja rakentaminen. Kaavoitusta tehostetaan uusien asuin- ja työpaikka-alueita varten. Myös täällä palveluketjuja pyritään sujuvoittamaan digitalisaatiolla.
Pormestari ei nytkään tarjoillut kermakakkua. Kysymyksessä on korkeintaan arkiruokaa. Sattumia on joitakin seassa, mutta enimmäkseen tavallista ja laihaa lientä.
Esa Kanerva
