5.10.2016
Siitä on nyt kuutisen vuotta, kun Tampere päätti myydä Tietotekniikka Liikelaitoksensa, tuttavallisemmin Tion. Laitos tuotti palveluja kaupungille, Sairaanhoitopiirille ja lähikunnille. Henkilöstöä oli töissä n. 150 henkeä ja palvelu pelasi. Tampereen päätös oli yksi suurimmista, ellei suurin kuntien it-ulkoistusratkaisu. Kilpailutuksen jälkeen perustietotekniikka- ja järjestelmäpalvelujen tuottajaksi valittiin Fujitsu ja puhe- ja dataliikenteen hoitajaksi valikoitui Telia-Sonera. Tietotekniikkapalvelut on nyt kilpailutettu pariin otteeseen. Tietotekniikkakeskus myytiin halvalla, n. 17 miljoonalla eurolla. Kaupassa seurasi mukana omaisuutta ainakin 10 miljoonan edestä. Nyt on aika katsoa hieman ajassa taaksepäin ja miettiä, mitä on saatu tai menetetty.
Ensimmäiseksi tulee mieleen romahtanut palvelutaso. Tämä on tullut esille varsinkin tämän viimeisen kilpailutuksen jälkeen. Ohjelmistot eivät toimi, sähköpostit eivät mene perille ja koko palveluketju tökkii. Apua pyydettäessä puhelimeen vastaa huonosti suomea murtava ulkomaalainen puhumattakaan siitä, että hän ymmärtäisi esittämääsi asiaa. Vanhat konesalit ovat vuokrattu ja nykyisten sijainnista en tiedä. Hintavertailuista ei kukaan ole puhunut halaistua sanaa. Kalliiksi on tullut, koska yhtiöt rahastavat joka toimenpiteestä erikseen.
Huonosti on käynyt myös työtekijöille. Lieneekö ketään entistä tiolaista talossa? Valtuusto teki hurskaita ponsia henkilöstön työsuhdeturvasta jatkossa, mutta tässähän tämä karu totuus paljastuu. Fujitsulla on parhaillaankin käynnissä mittavat yhteistoimintaneuvottelut. Ulkoistamisratkaisut teki silloinen XL-koalitio markkinatalouden huumassa.
Tietotekniikan merkitys on nykyään aika lailla toinen kuin keski-iältään yli viisikymppisten valtuutettujen nuoruudessa. ICT-palvelut ovat mielestäni kunnan peruspalvelua, vaikka toisin väitetään. Siksi tiedon tulisi olla käyttäjän hallinnassa. Kyllä tietomme ovat ihan fyysisestikin nykyisin yksityisten palvelutuottajien hallussa kovalevyllä. Sairaanhoitopiiri on toiminut toisin. Se on halunnut palvelimiensa ja tietojensa pysyvän Suomessa ja on siksi vuokrannut TIO:n entiset konesalit Tieto-talossa. Tietotekniikkaprosessien tulisi olla kaupungin ydinprosesseja ja omien työntekijöitten ”hallussa”.
Kilpailutuksen houkuttimena ei ainakaan ollut raha. Tampere laski säästävänsä tietotekniikan kilpailutuksella 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Se vastasi kymmenesosaa palvelut siihen mennessä tuottaneen liikelaitoksen eli Tampereen Tietotekniikkakeskuksen liikevaihdosta. Ratkaisun taustalla oli halu pilkkoa kaupungin omaa tuotantoa markkinoiden saaliiksi. Viime kädessä vastuun pitäisi kantaa silloin vastuussa olleet kunnallispoliitikot. Vaaleissa pitäisi viimeistään äänestäjien tahtona näkyä, mitä tarkoittaa poliitikon poliittinen vastuu vai onko sitä olemassa lainkaan?
Esa Kanerva
