19.10.2016
Klasussa entinen Ruotsin opettajani Eero ”Börje” Karvonen kertoi oman käsityksensä nuukuudesta, vaikka aihe ei hänen opettamaansa aiheeseen kuulunutkaan. Nuuka ihminen on niin itsekäs, myös itseään kohtaan, että hän kaluaa kynttilän valossa ullakolla kovaa leipää ja pälyilee ympärilleen, ettei vaan kukaan muu pääse osingoille. Kukapa meistä ei olisi kuullut laihialaisvitsejä tai jonkun nuukaheikin pilkkaa. Pilan tekeminen liittyy sairaalloiseen nuukuuteen, ei taloudelliseen tarkkuuteen, joka suomalaisen arvopohjan mukaan on hyve. Laihialaiset eivät ole maailmalla yksin, sillä vastaavanlaista huumoria esitetään juutalaisista ja skoteista.
Mistä tällainen äärimmäinen ahnehtiminen ja kaiken itselleen kahmiminen kumpuaa. Nuuka ei halua luovuttaa saavuttamastaan mitään. Hänen ajatuksensa pyörivät pankkitilin numeroissa ja ympärillä olevassa omaisuudessa. Koko ilmiöstä on käsittääkseni melko vähän kirjallisuutta, joten täytyy tyytyä omaan pohdintaan. Kysymyksessä täytyy olla pelkotiloja. Tavarat ympärillä luovat turvallisuutta. Tämä on hyvin lapsenomaista käyttäytymistä. Eihän lapsikaan halua antaa kavereilleen yhtään omaa leikkikaluaan. Sitä on vaikeampi ymmärtää, miksi nuuka ei halua palkita edes itseään. Ehkä siihen liittyy ajatus siitä, että kun minulla on tarpeeksi kaikkea, sitten minä alan tuhlaamaan. Sitä päivää vain ei tule koskaan. Tai kun kaikilta muilta maailman ihmisiltä loppuu raha tai ruoka, minulla, siis vain minulla, on millä mällätä. Nuukuuden täytyy tuottaa tällaiselle ihmiselle suunnatonta iloa ja tyydytystä. Taas meni päivä, eikä tarvinnut ostaa yhtään mitään.
Todellinen köyhäily saa uskomattomia ja tavalliselle ihmiselle käsittämättömiä piirteitä. Kahvi keitetään samoista puruista monta kertaa. Vessapaperit kerätään yleisistä vessoista. Soppaa jatketaan vedellä ja syödään mahdollisimman halvoista raaka-aineista tehtyä ruokaa. Luut, kalanruodot ja makkaran päät ovat oivia keiton tekoaineita. Peruna siihen kylkeen ei paljon maksa. Kaikki ilmainen tai maksuton kiinnostaa. Lehdet luetaan kirjastossa, vaikka rahaa olisi tilata lehti. Kaikki maksuttomat kahvitarjoilut ja tilaisuudet, jossa on jotakin tarjolla, kierretään. Aivan oivallisia ovat erilaiset yleisöluennot ja vierailut, varsinkin jos luvataan tilaisuuden aluksi kahvitarjoilua. Läheiset ja muut ihmiset alistetaan nuukuuden toteuttamisen alttarille. He ovat välineitä tai välikappaleita pihin ihmisen maailmassa hankkia tavoitteita ja tyydytyksen tunnetta.
Nuukuus voi olla kylmää laskelmallisuutta ja voiton tavoittelua. Tavallinen tarkka talouden hoito ei ole missään tapauksessa sellaista. Kun mennään ”sairaalle” alueelle, mukaan kuvaan tulee laskelmoivuus, oveluus ja hyväksikäyttö. Rahan himo on yksi esimerkki. Raha ei ole enää ihmiselle väline, vaan itsetarkoitus ja syy elää. Asetelma on nurinkurinen ja epä-älyllinen.
Nuukuutta voidaan käyttää myös yhteiskuntapoliittisena välineenä. Suomalaiset voivat nauraa todellisuudessa itselleen laihialaisten kustannuksella ja avulla. Ilmiötä on käytetty myös antisemitismin lietsomiseen. Juutalaiset ovat ovelia, rahanahneita ja pihejä. Kaiken kansan keskuudessa levinneet juutalaisista kertovat nuukuusvitsit sijoitettiin yleensä bisnesmaailmaan. Ne loivat alustaa juutalaisvihalle. Viekkaalla nuukalla juutalaisella ei nähty olevan kansallisuutta eikä isänmaallisuutta. Heihin oli aikanaan helppo lyödä syntipukin leima kaikkiin maailman ongelmiin.
Jaaha, pitäisiköhän tästä lähteä nuukailemaan ja lopettaa. Tietsikka kuluttaa sähköä ja katossa palaa lamppu.
Esa Kanerva
