17.11.2016
Tampereen kaupunki ottaa investointeihin paljon uutta velkaa. Tässä hetkellä korkotaso on matala, raha on itse asiassa huolestuttavan halpaa. Rahoitusmarkkinat ovat ennen kokemattomassa tilanteessa. Markkinat lainan ottajat sekä antajat eivät ole tottuneet negatiiviseen korkoon. Kaupungin suurien Investointien ajankohta on tästä syystä aivan oikea, mutta siihen sisältyy huomattavaa riskinottoa. Kasvavan velkamäärän hoitaminen tilanteessa, jossa korkotaso jossakin vaiheessa nousee, on huolestuttavaa. Lainoja suojataan johdannaisilla. Ne ulottuvat vain joidenkin vuosien päähän. Kaupungin lainamäärä kipuaa vuoden 2017 talousarviossa n. 2500 euroon asukasta kohden ja konsernitasolla vieläkin korkeammaksi. Kokonaisvelkamäärä on yli 700 miljoonaa euroa lähivuosina.
Tampereelle haluttiin ratikka, johon uponnee tuollaiset 0,5 miljardia euroa kalustoineen ja muine oheiskuluineen. Tunnelin maksaminen alkaa nyt. Sen lopullisia kustannuksia kaikkine liityntäratkaisuineen ei vielä tiedetä. Tunnelin lasku on n. 0,2 miljardia. Siihen liittyvät pakolliset liikennejärjestelyt tullevat maksamaan pahimmillaan 50 miljoonaa. Kanteen on suunniteltu n. 30 miljoonaa euroa. Tilakeskus rakentaa omaa investointiohjelmaansa, ensi vuonnakin runsaalla 80 miljoonalla eurolla. Konsernivastuitten kanssa meillä on velkaa 0,9 miljardia.
Kaupungilla tiedostetaan jo lainan hoitamista vaikeuttavia riskejä. Kokonaiskuvan kertovat alijäämäiset tilinpäätökset. Vaikka menokuri on ollut ankaraa ja menot nousivat vain 1,8 prosenttia vuonna 2015, talous ei ole tasapainossa. Verotulot eivät ole kehittyneet suotuisasti, koska vientilama on purrut tamperelaisia vientiyrityksiä. Myös korkea työttömyys on kallista ja tuloverokertymä tippuu. Elokuussa 2016 yli vuoden työttömänä olleita tamperelaisia oli 8587, mikä on 28,7 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Väestö lisääntyy n. 3000 asukkaan vuosivauhdilla. He tarvitsevat myös kunnalliset palvelut. Väestö ikääntyy, viime vuoden lopussa oli 65 vuotta täyttäneitä 21.000 eli 1100 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heidän palveluihinsa on pakko investoida, mm. uutta palveluasumista tarjoavia yksiköitä tarvitaan.
Kaupungin velkaantuessa toimintaympäristö muuttuu. Edessä oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden lähtö maakuntaan, vie mennessään 12.3 prosenttia kaupungin veroprosentista. Tase oli vahva jonkin aikaa Sähkölaitoksen tulouttaessa velkaansa kaupungille. Ne on nyt kulutettu pääosin tunneliin ja muihin investointeihin. Koko valtion kunnille antama rahoitusjärjestelmä laitetaan uusiin puihin ja siinä piilee iso riski, että kasvukeskukset tulevat olemaan häviäjiä. Valtiolla itsellään ei ole rahaa, vaan koko maan kuntarahoitus hoidetaan ohjaamalla ja tasaamalla kuntien saamia valtionosuuksia hyvin asiansa hoitaneilta vähän köyhemmille.
Esa Kanerva
