7.11.2016
Tampereen kaupunki pelaa upporikasta tai rutiköyhää ottamalla investointeihin paljon uutta velkaa. Korkotaso on matala, raha on itse asiassa huolestuttavan halpaa. Rahoitusmarkkinat ovat itse asiassa ennen kokemattomassa tilanteessa. Markkinat eivät ole tottuneet negatiiviseen korkoon. Investointien ajankohta on tästä syystä aivan oikea, mutta siihen sisältyy huomattavaa riskinottoa. Kasvavan velkamäärän hoitaminen tilanteessa, jossa korkotaso jossakin vaiheessa nousee, on huolestuttavaa. Kaupungin lainamäärä kipuaa vuoden 2017 talousarviossa n. 2500 euroon asukasta kohden ja konsernitasolla vieläkin korkeammaksi. Kokonaisvelkamäärä on yli 700 miljoonaa euroa lähivuosina.
Tampereelle halutaan ratikka, johon uponnee tuollaiset 0,5 miljardia euroa kalustoineen ja muine oheiskuluneen. Tunnelin maksaminen alkaa nyt sen lopullisia kustannuksia kaikkine liityntäratkaisuineen ei vielä tiedetä. Tunnelin lasku on 0,2 miljardia. Kanteen on suunniteltu n. 30 miljoonaa euroa. Tilakeskus rakentaa omaa investointiohjelmaansa, tänäkin vuonna vajaalla 80 miljoonalla eurolla. Konsernivastuitten kanssa meillä on velkaa 0,9 miljardia.
Kaupungilla tiedetään jo lainan hoitamista vaikeuttavia riskejä. Kokonaiskuvan kertovat alijäämäiset tilinpäätökset. Vaikka menokuri on ollut ankaraa ja menot nousivat vain 1,8 prosenttia vuonna 2015, talous ei ole tasapainossa. Verotulot eivät ole kehittyneet suotuisasti, koska vientilama on purrut tamperelaisia vientiyrityksiä. Myös korkea työttömyys on kallista ja tuloverokertymä tippuu. Elokuussa 2016 yli vuoden työttömänä olleita tamperelaisia oli 8587, mikä on 28,7 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Väestö lisääntyy n. 3000 asukkaan vuosivauhdilla. He tarvitsevat myös kunnalliset palvelut. Väestö ikääntyy, viime vuoden lopussa oli 65 vuotta täyttäneitä 21.000 eli 1100 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heidän palveluihinsa on pakko investoida, mm. uutta palveluasumista tarjoavia yksiköitä.
Kaupungin velkaantuessa toimintaympäristö muuttuu. Edessä oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden lähtö maakuntaan, vie mennessään 12.3 prosenttia kaupungin veroprosentista. Tase oli vahva jonkin Sähkölaitoksen tulouttaessa velkaansa kaupungille. Ne on kulutettu pääosin tunneliin ja muihin investointeihin. Koko valtion rahoitusjärjestelmä laitetaan uusiin puihin ja siinä piilee iso riski, että kasvukeskukset tulevat olemaan häviäjiä. Valtiolla itsellään ei ole rahaa pitää Suomea asuttuna, vaan rahoitus hoidetaan ohjaamalla ja tasaamalla kuntien saamia valtionosuuksia.
Tänään todennäköisesti tehtävällä ratikkapäätöksellä sidomme tulevat sukupolvet seuraavaksi kolmeksikymmeneksi vuodeksi ratikkavelkaan. Tästä nuorien tulisi olla vihaisia ja voisivat kutsua tätä vallassa olevaa sukupolvea suuruudenhulluksi. Käyttötalousmenoihinkin pitäisi jäädä jotakin, ei pelkästään velan lyhentämiseen ja korkokuluihin.
Esa Kanerva
