21.12.2016
Jokin aika sitten kirjoitin Sipilän ees-taas-hallituksen päätöksenteosta. Tuolloin muistui mieleen ainakin kymmenen lakia, jotka oli peruttu joko osittain tai kokonaan. Milloin ei löytynytkään poliittista sopua lopputuloksesta ja toisinaan perustuslakivaliokunta tyrmäsi hallituksen ”viisaat” suunnitelmat. Nyt on siis oikeuskansleri Jonkka tullut esiin ja kertonut omana mielipiteenään hallituksen jopa mahdollisiin ihmisoikeusrikkomuksiin johtaneista lakisuunnitelmista, johon hän on joutunut puuttumaan ja saanut hallitukselta mitä ilmeisemmin korvatillikoita. Sipilän hallitus taitaa olla niitä ainoita nykyajan hallituksia, josta puuttuu oikeudellinen asiantuntemus. Oikeusministerin pestiä hoitaa laborantti Lindström ja työskentelyn laatu näkyy osaamattomuutena ja asioitten vatkaamisena. Sipilä on toki huomannut itsekin juridisen tiedon tarpeen hallituksen työskentelyssä ja hän on perustanut lainsäädännön arviointineuvoston. Neuvoston ensimmäinen toimikausi on 15.4.2016–14.4.2019. Jäsenet ovat juridiikan ja talouden asiantuntijoita. Hallituksen perustamalla neuvostolla ei ole päätösvaltaa. Se tutkii lähinnä taloudellisia vaikutuksia ja antaa hallitukselle suosituksia. Se ei ota kantaa valtiosääntöopin puolelle, mikä on juuri tämän järjestelyn ongelma.
Opposition mielestä nyt ilmi tulleet uudet tiedot hallituksen lainvalmistelusta ja oikeuskanslerin mielipiteiden sivuuttamisesta ovat niin vakavia, että se vaatii Sipilän hallitukselta selvitystä eduskunnan edessä hallituksen noudattamista lainvalmisteluperiaatteista. Oikeusoppineet syyttävät Sipilän hallitusta poliittisesta manipuloinnista lainvalmistelussa ja oikeusvaltioperiaatteiden koettelemisesta. Kun tällaisia syytöksiä kuuntelee, luulisi niiden koskevan Puolan tai Unkarin hallitusta. Kyse on kuitenkin Suomen hallituksesta vuonna 2016.
”Valtioneuvoston lainvalmistelun lähtökohta on luonnollisesti aina perustuslainmukaisuus. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa tai silloin, kun tulkintakäytäntöä ei ole, on perusteltua saattaa asioita perustuslakivaliokunnan punnittavaksi”, Sipilä kirjoittaa.
Sipilän mukaan lainvalmisteluun liittyvä ongelma on pidempiaikainen, ja hallitus on siihen myös puuttunut ja reagoinut. Hän mainitsee esimerkkinä hallituksen perustaman lainsäädännön riippumattoman arviointineuvoston, joka onkin Sipilän mukaan toiminut erinomaisesti. Käytännön tulokset eivät puhu onnistumisen puolesta. Päinvastoin oikeuskansleri Jonkan esiin tuomat asiat osoittavat nimenomaan juuri Sipilän hallituksen työskentelyä. Oikeuskansleri myöntää, että hallituksen esityksissä on ollut ajoittain suuriakin perustuslaillisia ongelmia. Hän torjuu silti ajatuksen, että ongelmat johtuisivat oikeuskanslerinviraston toimettomuudesta. Aina edes ylimmän laillisuusvalvojan eli oikeuskanslerin näkemyksiä ei oteta huomioon. Jonkka kertoo muutamassa tapauksessa tehneensä kaikkensa sen eteen, että hallituksen esityksiä korjattaisiin ennen kuin ne tuodaan valtioneuvoston yleisistuntoon. Yksi niistä oli esitys, jonka mukaan oleskeluluvan saaneille työttömille turvapaikanhakijoille maksettaisiin pienempää työttömyyskorvausta kuin muille.
Hyviä esimerkkejä perustuslainvastaisuudesta ovat kolme seuraavaa esimerkkiä. Hallitus esitti syytesuojaa verovelvollisille, jotka ovat kiertäneet Suomeen maksettavia veroja esimerkiksi siirtämällä varojaan veroparatiisimaihin.
Peruslakivaliokunnan kuulemat oikeustieteilijät tyrmäsivät esityksen yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena: syytesuoja olisi annettu vain suppealle joukolle verovelvollisia määräajaksi. Hallitus perui esityksen, joten valiokunta ei voinut antaa lausuntoaan.
Toiseksi hallitus esitti sakkomaksujen korottamista valtion tulojen lisäämiseksi. Hallitus sääti sakkorangaistuksia ankarammiksi, jotta valtio saisi lisää tuloja. Perustuslakivaliokunta piti esitystä perustuslain vastaisena. Rangaistuksia ei voi perustuslain mukaan säätää ankarimmiksi vain sillä perusteella, että valtion tuloja pitää lisätä.
Kolmanneksi hallitus toi pöytään esityksen, jolla olisi heikennetty turvapaikanhakijoiden työttömyysturvaa. Hallitus esitti, että oleskeluluvan saaneille työttömille turvapaikanhakijoille myönnettäisiin työmarkkinatuen asemesta kotoutumistukea, jonka suuruus olisi 90 prosenttia työttömyyspäivärahan peruspäivärahan määrästä. Yksittäinen ihmisryhmä olisi siis asetettu muita heikompaan asemaan. Perustuslakivaliokunta katsoi, että hallituksen esitykselle ei ole perustuslaissa säädettyä hyväksyttyä perustetta.
Perussuomalaisten puoluesihteeri alkoi vuodattaa krokotiilin kyyneleitä ja alkoi syyttää oikeuskansleria politiikan teosta. Syytös on törkeää populismia. ”Onko Jonkka siirtymässä puolueettomasta lainvalvojasta poliittiseksi toimijaksi? Slunga-Poutsalo kysyy tiedotteessaan.” ”Hänhän puuttui HS:lle 17.12.2016 antamassaan lausunnossaan vain maahanmuuttajien erilliskohteluun suhteessa suomalaisiin”, Slunga-Poutsalo muotoilee. Naisen logiikkaa tai ei, mutta en lainkaan ymmärrä hänen perustelujaan asiassa.
Esa Kanerva
