22.2.2017
Parhainta sisäilmaongelmien hoitoa on se, että tiedetään, missä kunnossa kaikki hoidettavat rakennukset ovat. Tämä edellyttää säännöllisiä kuntoarviota, -tutkimuksia ja että niistä johdetut tulevien vuosien korjaussuunnitelmat ovat ajan tasalla ja niiden toteuttamiseen varataan rahaa. Toisekseen hoidetaan kiinteistöjen huolto- ja korjaustarpeet mahdollisimman pian ja ennen kuin viat pääsevät pahenemaan sisäilmaongelmiksi. Tämä vaatii resursseja huoltoon ja kunnossapitoon. Kolmanneksi valvotaan ja seurataan kiinteistöjen kuntoa paikanpäällä aktiivisesti, jotta pienetkin kulumisen ja vaurioitumisen merkit havaitaan ajoissa. Kun on aika tehdä perusparannus, se on tehtävä optimaaliseen aikaan, ei liian aikaisin eikä liian myöhään.
Tampereella varhaiskasvatusta tarjotaan yli sadassa eri toimipisteessä. On todennäköistä, että jonkinasteista sisäilmaongelmaa on n. 10 prosentissa rakennuksia. Sisäilmaongelmathan ovat myös kansallinen ongelma ja se koskettaa kaikkia suuria kiinteistönomistajia. Tilakeskuksella on korjaussuunnitelma, mutta haaste on tarvittavien väistötilojen ja määrä rahojen puute. Väistötilojen puutteeseen on tulossa korjaus ja tarvittavien väistötilojen hankkimiseksi on palvelun tuottajat kilpailutettu, mutta talousongelmaa ei ole ratkaistu.
Päiväkodeissa on väliaikaisilla toimenpiteillä, kuten esim. ilmanpuhdistimilla ja ilmanvaihdon säätötoimenpiteillä, pyritty saamaan käyttäjille terveelliset olosuhteet korjaustoimenpiteiden odotusajaksi. Vuonna -17 on varattu määrärahaa sisäilmaongelmien korjaamiseen. Rahaa käytetään rakennusten sisäilma- ja kosteusongelmia aiheuttavien teknisten ja rakenteellisten investointien toteuttamiseen kohteissa, joissa ei tehdä muuta perusparannustöitä. Määräraha mahdollistaa toiminnan edellyttämien sisäilmaolosuhteiden parantamisen ja kiinteistöjen teknisten ja rakenteellisten ongelmien hoitamisen. Suunniteltu perusparannusaikataulu on 2-3 päiväkotia vuodessa.
Päiväkodin saneeraaminen vie melkein saman rahan kuin uudisrakennus, 3-3,5 miljoonaa euroa, uusi n. 6-7 miljoonaa. Ylläpidettäviä kouluja on n. viisikymmentä. Koulun kunnostaminen on paljon kalliimpaa ja silloin puhutaan yli 10 miljoonasta eurosta. Koulurakennukset ovat yksiköiltään niin isoja, että korjaukset tulevat vaatimaan poikkeuksetta erillisen kohdekohtaisen investointimäärärahan ja niiden korjaukset tulisi toteuttaa peruskorjaushankkeena.
Koulujen kunnostaminen ja osan mahdollinen purkaminen ovat tulevien vuosien investointiohjelmassa. Kaiken kaikkiaan sekä päiväkoti- että koulurakennukset, jotka on rakennettu 70–80-luvulla, ovat kohtalaisen huonossa kunnossa ja niitä on useita. Myös hätäaputoimet tulevat kalliiksi. Sisäilman hallitseminen voi vaatia toistakymmentä konetta ja kustannukset saattavat nousta 50.000 euroa vuodessa.
Jotta koko kaupungin korjausvelka ei kasvaisi, puhutaan n. 25 miljoonan euron panoksesta joka vuosi. Tilakeskuksella on periaate, että kaikkiin ongelmiin tartutaan ja haetaan ratkaisua. Kaikkia ei voida tehdä heti, koska ei ole rahaa. Tärkeintä on se, että ongelmat käsitellään avoimesti tilojen käyttäjien sekä työ- ja työsuojelun edustajien kanssa.
Esa Kanerva
