SDP haluaa elvyttää nuorisotakuun




                                                                                                                                     1.2.2017

Edellisessä hallituksessa työministeri Lauri Ihalainen teki hartiavoimin töitä luodakseen edellytykset ns. nuorisotakuun toteutumiselle. Sillä taattiin alle, että jokainen alle 25-vuotias ja alle 30-vuotias vastavalmistunut nuori kuuluu nuorisotakuun piiriin ja on näin oikeutettu saamaan nuorisotakuun tarjoamat palvelut sekä henkilökohtaisen avun. Se on yksilöllisten tarpeiden mukaan räätälöitävä työkalu. Nuorilla oli käytössään mm. työllistymisseteli, jolla maksettiin tukea nuoren palkkaavalle yritykselle. Nuorisotakuuseen panostettiin yli 100 miljoonaa vuodessa. Nykyhallitus on leikannut sen n. 20 miljoonaan.

Nuorisotakuun palauttaminen tulisi tarpeeseen. N. 60 tuhatta nuorta ei ole kirjoissa eikä kansissa. He eivät vaivaudu edes hakemaan toimeentulotukea. Millä he elättävät itsensä, ei tarkkaan tiedä kukaan. Erityisen huolestuttava on nuorten miesten tilanne. Useampi kuin joka viides 20–24-vuotiaista miehistä oli viime vuonna vailla työtä tai koulutuspaikkaa. ”Jotain tarttis tehrä”, sanoi Manu. Niin tarvitsisi ja siksi SDP on valmistellut ohjelman nuorisotakuun laajentamisesta varhaiskasvatuksesta ensimmäiseen työpaikaan tai yliopistoon asti, joka tukisi nuoren selviytymistä eri elämän nivelvaiheissa. Esitys sisältää 12 toimenpide-ehdotusta, jotka jakaantuvat valtion, elinkeinoelämän sekä kunta- ja paikallistason toimenpiteisiin. Puolue on lähettänyt Sipilän hallitukselle vetoomuksen, että heti ensimmäiseksi mahdollisimman monelle suomalaiselle nuorelle saataisiin kesätyöpaikka.

Nuorisotakuu on puolueen lupaus nuorille. Se toteutetaan, jos SDP on hallituksessa ensi hallituskaudella. Nuorisotakuu jakautuu 9 eri kokonaisuuteen. Nuorisotakuun toteutuminen alkaa jo varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen laatuun on panostettava ja pidettävä huolta, että ryhmäkoot pysyvät tarpeeksi pieninä. Oppivelvollisuusikää tulee pidentää. Tavoitteena on, että jokainen nuori hankkii itselleen vähintään toisen asteen koulutuksen. Etsivän nuorisotyön tehtävä on tavoittaa tukea tarvitsevat alle 29-vuotiaat nuoret, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Etsivä nuorisotyö aloitetaan ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Yksi tapa tukea nuorten työllistymistä on tarjota tukea ja ohjausta yrittäjyyteen valtakunnallisen yrityspajatoiminnan kautta

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa pelkän peruskoulun varaan jääneille nuorille mahdollisuuden hakeutua tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen. Jokaiselle lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus laadukkaaseen ja ohjattuun harrastukseen. Nuorisotakuun toteutuminen vaatii, että nuorella on koti. Nuorisotakuuseen liitetään asuntotakuu. Kun nuorisotakuun toteuttamisen ja valvomisen siirtäminen kuntien vastuulle lisää kuntien velvoitteita, on luontevaa, että tämä näkyy myös valtion kunnille ohjaamissa valtionosuuksissa. Suomen tulee toimia aktiivisesti EU-vaikuttamisessa nuorten työ- ja koulutusmahdollisuuksien kehittämiseksi sekä eri maista saatujen hyvien käytäntöjen soveltamisessa myös Suomessa.

Minusta puolueen esitys nuorten turvaverkkojen tiivistämisestä ja tuesta ratkaisevissa elämänvaiheissa ei ole hatusta vetäisty vaalitäky. Tämä on myös kohtalon kysymys suomalaiselle yhteiskunnalle. Yhteiskunta, jossa on paljon nuoria vihaisia miehiä ei yleensä ole turvallinen, vaan levoton ja epätoivoa täynnä. Nuorille tulee näyttää suunta, mutta antaa myös välineitä päästä maaliin. Talvivaaralle anettiin ilmekään värähtämättä 100 miljoonaa euroa. Nyt kuitenkin samalla rahamäärällä tehtäisiin myönteisiä päätöksiä nuorten tulevaisuudesta.

Nuoriin pitää ja kannattaa panostaa. Tämä on yhteiskunnalle kunniakysymys, koko yhteiskuntamme on retuperällä, jos ei tätä asiaa saada kuntoon.

Esa Kanerva