14.2.2017
Suomella on vientisektori, jonka määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Se on palvelusektori, jonka viennin arvo lisääntyi viime vuonnakin yli 15 prosenttia. Perinteisen puu-, metalli- ja teknologiateollisuuden rinnalle on kasvanut merkittävä vientitulojen lähde. Kun teollisuuden tuotteisiin on alettu liittää yhä enemmän mukaan palvelua, on palvelutuotteitakin opittu tuottamaan skaalautuvasti. Näin palveluiden laajamittainen vienti kannattavasti on tullut mahdolliseksi. Suomalaisten IT-palvelujen viennin arvo on jo yhtä suuri kuin paperin viennin. Eikä siinä vielä kaikki, IT-palvelut työllistävät enemmän kuin paperiteollisuus. Eikä siinäkään vielä kaikki, sillä yhdestä palveluvientieurosta jää Suomeen 80–90 senttiä, kun tavaraviennissä vastaava summa on jopa alle 50 senttiä.
Talouksissa, joiden järjestäytymisaste on vielä varsin alhainen, on paljon vientimahdollisuuksia juuri palveluille, niin yritys- kuin kuluttajapalveluillekin. Kaukasian ja Keski-Aasian markkinoilla nimenomaan ensimmäisenä paikalle ehtiville tarjoutuu mahdollisuus saavuttaa merkittäviä markkinaosuuksia nopeastikin.
Monissa jokapäiväisissä peruspalveluissa – liittyivät ne sitten kauppaan, terveyteen, siivoukseen, pesuun, jätehuoltoon tai kunnossapitoon – voi löytyä kiinnostavia vientimahdollisuuksia. Edetä voi pienin riskiaskelin ja riittää kun osaa tuottaa palvelun järkevään hintaan. Välttämättä ei vaadita merkittäviä innovaatioita, läpimurtoja, ei edes onneakaan.
Tärkeimmät palveluiden viennin alat ovat tietotekniikkapalvelut, muut liike-elämän palvelut, kuljetus, matkailu sekä rojaltit ja lisenssimaksut. Nämä muodostavat yli 80 prosenttia koko palveluiden viennistä. Asiantuntijapalvelujen viennissä on sekin erinomainen puoli, että nämä yritykset työllistävät nimenomaan korkeasti koulutettua porukkaa. Palvelujen kohdalla laatu on usein hintaa merkittävämpi ostokriteeri, ja siksi korkea osaaminen merkitsee enemmän kuin halvat työkustannukset.
Koulutuksen vienti on iso bisnes. Se ei rajoitu pelkästään opettajavierailuihin, vaan Suomesta on myytävissä konsultointipalveluja ja erityisosaamista mm. erityisopetuksessa. Erilaiset oppimisympäristöt ja digitaalisten alustojen hyväksikäyttö ja myynti on mahdollisuus. Suomalainen oppimisympäristö on huippuluokkaa ja se kiinnostaa ulkomailla. Pedagoginen valmennus eli opettajien opettaminen on herättänyt kiinnostusta mm. rikkaissa arabimaissa.
Hallituksessa vallitseva käsitys viennistä ohjaa poliittista päätöksentekoa asiantuntija-alojen kannalta vahingolliseen suuntaan. Kilpailukyvyn lisääminen työaikaa pidentämällä on ehkä teollisuuden näkökulmasta toimiva lääke, mutta asiantuntijayrityksille se on rasittavaa näpertelyä. Koulutusleikkaukset puolestaan toimivat suoraan korkean osaamisen aloja vastaan.
Suomen palveluviennin arvo on tällä hetkellä noin seitsemän miljardia euroa vuodessa. Tämä summa voidaan karkeasti jakaa kolmeen pääluokkaan: matkailuun, kuljetuksiin ja muuhun palveluvientiin. Muu palveluvienti koostuu monista erilaisista osista: esimerkiksi tietotekniikkapalveluista, erilaisista teknisistä palveluista, mainospalveluista ja postipalveluista. Suuren osan muusta palveluviennistä muodostavat myös erilaiset palvelut tytäryritysten välillä.
Palveluviennin kasvu lähivuosina ei ole itsestäänselvyys. Suomen pitää pysyä korkean osaamisen maana. Koulutusleikkaukset eivät ole maamme etujen mukaista politiikkaa. On todettu, että Suomi menestyy korkeampaa osaamista vaativien palveluiden viennissä kaikista parhaiten. Seuraava hallitus ei pysty polkaisemaan osaajia sormia napauttamalla, vaan se vaatii vuosien työn. Ei vaikka koulutukseen alettaisiin panostamaan jälleen. Ei hyvältä näytä!
Esa Kanerva
