16.3.2017
Hallitus on tekemässä ja päättämässä uudesta jätelaista. Julkiset jätehuoltoyhtiöt ovat panostaneet kaatopaikkoihin, käsittelylaitoksiin ja infraan kymmeniä miljoonia euroja. Kunnat ovat tehneet muun muassa satojen miljoonien investointeja jätteen energianhyödyntämiseen. Kunnat ovat sitoutuneet pitkillä toimitusajoilla toimittamaan vastuupiiriinsä kuuluvia jätteitä käsittelyyn. Mahdollisesti hyväksyttävän lain seurauksena Suomen jätebisnekseen saattaisi muutoksen jälkeen syntyä oligopoli, eli julkisen sektorin ja yritysten jätehuollon käsittelypalveluja tarjoaisi vain muutama palvelun tai tuotteen tarjoaja.
Jätelakiuudistus on lisäämässä kuntalaisten maksuja ja heikentämässä pienyrittäjien asemaa, jos se toteutuu nyt valmisteltavana olevassa muodossa. Uudistusta käsittelevä työryhmä kokoontui 28.2. viimeistä kertaa. ”Periaatteemme ”suomalaiset ansaitsevat parasta, jokaisessa kunnassa” ei ole toteutumassa”, pelkää myös Jätelaitosyhdistys JLY.
”Hyötymässä ovat voittojaan maksimoivat suuret yksityiset jätehuoltoyritykset, häviäjinä ovat tavalliset kuntalaiset ja pienyrittäjät. Kohtuuhintaisen jätehuollon perusteet vaarantuvat. Kuntalaisten jätemaksut uhkaavat nousta jopa 30 prosentilla. Samalla vaarantuu koko kiertotalouden kehitys Suomessa”, toteaa Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä.
Kuntien jätehuollon perusrakenteet uhkaisivat jäädä vajaakäytölle. Se on todellista resurssien ja rahan hukkaamista näinä aikoina, kun toimintaa tulisi tehostaa. Lisäksi kunnalla on yritysten jätehuollosta niin sanottu toissijainen vastuu, eli vastuu tarjota palvelua myös kaupoille, korjaamoille ja muille vastaaville, jos yksityistä jätehuoltopalvelua ei ole riittävästi tarjolla. Pienten jätteenkuljetusyritysten toimintaedellytykset heikentyisivät oleellisesti, koska ne ovat tukeutuneet paljolti kuntien käsittelypalveluihin. Yksityisillä jätehuoltoyrityksillä ei ole olemassa kattavaa infraa. Myös syrjäseutujen jätehuolto joutuisi vaikeuksiin. Eri puolilla maata ei ole yksityisiä kaatopaikkoja eikä energianhyödyntämisen palveluja.
”Tässä puhutaan vähintään kymmenien miljoonien eurojen tulonsiirrosta suurille yksityisille jäteyhtiöille. Kysymys on silti vielä paljon laajempi, koska viimeisen 10 vuoden aikana kuntalaisten rahoja on investoitu jätehuoltoinfrastruktuuriin miljardi euroa. Nämä yhteiset investoinnit ovat hallituksen suunnitelmien johdosta tätä menoa siirtymässä niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin suuryritysten haltuun. Onko hallitus tekemässä tässä uudet ”carunat”, kysyy Eksymä.”
Tasavallan presidentti vahvisti 29.12.2016 uudet julkisia hankintamenettelyjä koskevat lait. Lait tulivat voimaan 1.1.2017. Sidosyksikkösääntelyn ulosmyyntirajoihin ei tehty muutoksia eli tiukka 5 % ja 500.000€:n raja säilyvät kuten alkuperäisessä hallituksen esityksessä. Mahdollisuus olisi ollut EU-direktiivien mukaiseen 20 prosenttiin. Kunnallisilla jätehuoltoyhtiöillä on tällä hetkellä siis mahdollisuus toimia siirtymäkauden jälkeen markkinoilla vain 5 prosentin osuudella liikevaihdostaan.
Nykyinen jätehuollon vastuunjako kuntien ja yksityisten välillä perustuu PESÄ -työryhmän linjauksiin 2007. Sovitun vastuunjaon pohjalta kunnat ovat tehneet satojen miljoonien investointeja mm. jätteen energiahyödyntämiseen sekä kiertotaloutta edistäviin biojätteiden käsittelylaitoksiin. Kunnat ovat sitoutuneet pitkillä toimitusajoilla toimittamaan vastuupiiriinsä kuuluvia jätteitä ko. käsittelyihin. Kapasiteetti on mitoitettu sovitun vastuunjaon mukaisesti ja kuntien tulee voida luottaa toimintansa osalta lainsäädännön pysyvyyteen. Julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan sekä sosiali- ja terveyspalvelujen sekä koulutustoiminnan jätteet (siis muun kuin asumisen jätteet) muodostavat noin 10–20 % jätelaitosten nykyisestä liikevaihdosta. Ehdotettu vastuupiirin supistaminen johtaisi kuntatalouden kannalta yhtälöön, jossa sovitut kustannusvastuut pysyvät jätevirtojen pienentyessäkin ja kohdistuvat haitankärsijöinä kuntalaisiin jätteenkäsittelyn kustannusten nousuna. Kapasiteettivajauksesta aiheutuvat kustannukset voivat nousta merkittäviksi, kun korvaavaa kapasiteettia ei saada hankittua.
Mikäli hallitus hyväksyy uuden jätelain, jätehuolto muuttuu suurten kansainvälisten yhtiöitten temmellyskentäksi.
Esa Kanerva
