8.3.2017
Enpä olisi uskonut muutama vuosi sitten, jos joku olisi
tullut kertomaan työvoimatoimistojen yksityistämisestä. Työ ja kansalaisten työllistäminen
ovat olleet hyvin vahvoja arvoja Suomessa ja perustuslaissakin valtiovallan
erityisessä suojeluksessa. Nykyhallitukselle ei näytä mikään oleven pyhää.
Ideologia ja markkinatalous ovat nykyvallan lemmikkejä. Maakuntauudistuksen varjossa
suunnitellaan yksityiselle sektorille uutta bisnestä. Vuonna 2019 75 prosenttia
työvoimapalveluista siirretään yksityisille yrityksille.Toki tälläkin hetkellä
esimerkiksi työttömien haastattelut ostetaan ulkoa. Tällaista valtion henkilökunnan
joukkoirtisanomista ei ole kuitenkaan koettu aikaisemmin.
Nykyisissä työ- ja elinkeinokeskuksissa työskentelee 3000
työntekijää, joista elinkeinoministeri Lintilä lupaa potkaista ulos 2000
työntekijää. Yksityiset firmat, Baronat suun muut EilaKaislat, tekevät työt ja
virkamies vain kuittaa päätöksen. Siis virkavastuuta edellyttävät päätökset tekee
viranhaltija. Tällaisia ovat mm. erilaiset tuet, korvaukset ja elinkeinotuet.
Hallitus selittää kauniisti massairtisanomiset hallintohimmelin
purkamiseksi. Taitaa käydä vähän samalla tavalla kuin Kelan toimeentulotuen
maksatuksessa. Mikään ei toimi ja ihmiset näkevät nälkää. Tai
lääketurvallisuuskeskuksen, nykyisen Fimean siirrossa Kuopioon. Pari
työntekijää muutti, muut asiantuntijat etsivät muita töitä. Uudistus tuo
kuulemma runsaat säästöt ja auttavat maakuntien taloudellista tilannetta.
Lintilän sanoin, kysymyksessä on ”vuosisadan uudistus”. Miltähän tuntuu
kalossinkuva takalistossa olevasta toimistosihteeristä tai työvoimaneuvojasta.
Töitä uusi kilpailun voittanut yritys tarjoaa, tosin sillä erotuksella, että
työt lisääntyvät tai niin kuin hienosti sanotaan joustava työvoiman käyttö
meillä on arkipäivää. Palkkakin putoaisi, koska meillä noudatetaan Palvelutyönantajien
työehtosopimusta. Liksa on toiki taulukkopalkka ja työehtosopimuksen mukainen,
joka satuu olemaan tasoltaan alaln matalin.
Minkähänlaisia vaikutusarviointeja hallitus on nyt tehnyt.
Arvaan, ettei mitään, kuten tapana on ollut. Se kuitenkin tiedetään, että
työvoiman liikkuvuus ei ainakaan parane. Maakunnat ajattelevat omaa etuaan
eivätkä ohjaa töitä hakevia maakunnan ulkopuolelle. Ilman riittäviä kannusteita
yhteistyöhön maakunnat käpertyvät itseensä, mikä tarkoittaisi esimerkiksi
työmarkkinoiden maakunnallistumista ja sitä kautta työvoiman liikkuvuuden
heikkenemistä entisestään.
Uusia työkkäreitä kutsuttaisiin ”kasvupalvelukeskuksiksi”.
Maakunnat saavat hoitaa hommat niin kuin parhaaksi näkevät. Valtio säätelee
rahahanoja, joten ei tarvitse olla ”pellepeloton” päätellessään, että huonosti
käy. Mahdollisimman halvalla kun yleensä ei hyvää saa. Uuttamaata lykästi, kun
se sai vapaudet perustaa kuntayhtymän palveluja järjstämään. Samassa yhteydessä
rukataan myös maan yrityspalvelut. Minkähänlainen viritys on sieltä tulossa?
Varmaan ”Team Finland” Oyj.
Esa Kanerva