Viime aikojen vilskettä

                                                                                                                                   

                                                                                                                                   31.5.2017

Viime ajat ovat olleet melkoista vilskettä. On ollut koulutusta ja perehdytystä valtuuston tapoihin. On tehty selväksi oikeudelliset vastuut ja velvoitteet.

Valtuustoryhmä kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen tänään pohtimaan hallinnon nimityksiä.

Torstaina edustajisto kokoontuu demareitten koko nimityspaletin valitsemiseen lautakunta-ja johtokuntapaikoista aina terävimpään kärkeen asti. On se melkoinen palapeli, kun pitäisi ottaa huomioon ihmisten osaaminen, toiveet ja nais/miespaikkojen määrä.

Edustajiston kokous tulee kestämään, kuten tavallisesti, melkoisen monta tuntia. Äänestämäänkin voidaan päästä, harvoin näistä nimitysasioista kovin yksimielisiä ollaan.

Toivoa sopii, että hyvä pormestariohjelman jatkoksi saadaan pätevimmät ihmiset sitä toteuttamaan. Ohjelman onnistumisesta on valituilla, jos kellään, suuri vastuu kuntalaisille. He tulevat olemaan koko neljä vuotta kuntalaisten arvioitavana. Odotettavissa voi olla kirpakkaakin palautetta monista asioista

Torstai-iltana ollaan jo aika paljon tietäväisempiä henkilövalinnoista. Tällä hetkellä on pakka vielä levällään.

Ensimmäinen uuden valtuuston kokous pidetään 12.6. Työ alkaa tuolloin ja arki alkaa.

Terveisin Esa Kanerva

Pohdintaa Onkiniemen tehdaskiinteistötä

                                                                                                                                                                                                                                                                           
                                                                                                                                           25.5.2017

Jukka Gustaffson ja muut ovat tehneet valtuustokyselyn Onkiniemen tehdaskiinteistöstä. Tamperelainen kulttuuriväki on oikeutetusti huolestuneita Onkiniemen tehdaskiinteistön terveyshaitoista ja oman tulevaisuutensa epävarmuudesta.

Onkiniemen tehdaskiinteistössä tuli esille asbestiongelma, kun museon välivarastona toimineen tilan lattiamateriaalin mureneminen käynnisti selvitykset museon varastoissa. Vuonna 1956 rakennetussa ja kaavassa vuodelta 1953 kiinteistössä otetuissa näytteissä (pyyhintänäytteet ja ilmanäytteet) löytyi asbestia. Kiinteistö asetettiin käyttökieltoon lisätutkimuksen ajaksi. Nyt tehdyissä selvityksissä syylliseksi on todettu latttiapinnoitteena käytetty magnesium-kalkki-asbesti-liuos. Rakenteena se on ollut halpaa ja kulutusta kestävää. Kaikkiiaan sitä on käytetty tiloissa 9000 m2. Käytännössä se merkitsee sitä, että käytävissä löytyneissä ilmanäytteissä löytynyt asbesti tarkoittaa laajaa saastumista. Jos joku tila tänään on puhdas, huomenna sieltä voi löytyä haittahainetta. Maltillinen perusparantaminen ei ole mahdollista. Käyttötarkoitus voisi olla nykyisenkaltainen, jos niin päätetään.

Kaupungin vastuu vuokranantajana on korjata tilanne tai irtisanoa vuokralaiset. Tilanteen korjaamisen vaihtiehdot ovat pinnoittaa asbesti tai rakentaa uusi rakennus. Asbestin pinnoittaminen maksaisi miljoonia ja lopputulos olisi kuitenkni epävarma. Uuden rakentaminen on asemakaavan hyväksymisen jälkeen valtuustotasoinen päätös.Nykyinen kustannus asbestitutkimuksista on runsas miljoona ja vastaavasti vuokratuotot tiloista 300.000 euroa vuodessa.Todennäköisesti tilanne uusiutuisi tavalla tai toisella saneerauksenkin jälkeen mm. vesijohtoputkistojen osalta. Suunnitelmaa tai uutta asemakaavan mukaista käyttötarkoitusta ei ole. Asemakaavan muutos on tekeillä. Uudisrakennus maksaisi 15-20 miljoonaa euroa. Voimala-rakennus on puhdas ja siinä toimintaa voidaan jatkaa.

Kenenkään terveyttä ei voi antaa alttiiksi syopää aiheuttavalle aineelle.Kaupungin vastuu vuokranantajana on selvä. Jopa vuokralaisten ehdottamat vastuuvapaussopimukset terveydelle aihetutetuista haitoista ovat laittomia.Terveyden ja hyvinvoinninlaitos merkitsee jo nyt altistuneet omaan rekisteriinsä, koska tapaukset voivat ilmetä vuosikymmenien kuluttua.

Tampereen kaupungin Tilakeskus on tullut yrittäjiä ja taiteilijöita merkittävästi vastaan. Jokaista on haastatelu ja luvattu järjestää uusi korvaava tila. Tilakeskus ei voi tukea yritystoimintaa tai kulttuuria vuokrien alennuksella, vaan sen hoitaa tarvittaessa Sivela toiminta-avustuksilla.

Ehdotukseni on se, että edetään osallisten mukaan ottamisella ja tehdään tarveselvitys. Mitä halutaan ja mitä tehdään? Uuden Kitijan on heti otettava koppi asiasta ja vietävä projektia eteenpäin. Tehdastilat eivät saa jäädä vuosiksi tyhjeilleen ja vandaalien raiskattaviksi sekä yleisön silmätikuksi.

Väite, että kaupunki ei ole tehnyt mitään yrittäjien puolesta, on perätön. Ellei sitten katsota oikeaksi, että Tilakeskuksen velvollisuus on hankkia yritystoiminnalle ja kulttuurille toimitilat 5 euron neliöhinnalla keskeltä kaupunkia.

Terveisin Esa

Toteutus voi alkaa

                                                                                                                                                                                                                                                                          
                                                                                                                                    24.5.2017

Lauri Lylyn pormestariohjelmalla on hyvät mahdollisuudet onnistua. Aamulehti kyselee tietenkin pääkirjoituksessaan kaiken hyvän hintalappua. Mielestäni ohjelman ideana on pistää kaupunkikoneeseen ”ryyppyä” päälle, jotta organisaatio toimisi kovemmilla kierroksilla. Muutamat menneet vuodet ovat todistaneet huonoista suhdanteista huolimatta sen, että jarruttaminen ja alituinen säästäminen, lukuun ottamatta isoja investointeja, eivät ole tuoneet tasapainoa talouteen. Olisikohan nyt aika valita palvelujenkin osalta toisenlainen strategia? Tehdään työllistäviä ja tuottavia palveluinvestointeja.

Joukkoliikenne pitää saada kuntoon ja suosituksi. Se voi aluksi maksaa, kun vuorovälejä tihennetään ja reittejä uusitaan. Ihmiset pitää opettaa joukkoliikenteen käyttäjiksi. Kun kuntalainen huomaa, että bussi tulee lyhyessä ajassa ja varmasti, vie sujuvasti keskustaan ja pysäköintiongelmia ei ole, matkustajamäärät kasvavat. Ja samalla lipputulot kasvavat. Ohjelmassa luvatulla dynaamisella hinnoittelulla halutaan täyttää autot kaikkina vuorokauden aikoina. Kun on hiljaisempaa, maksetaan vähemmän. Asteittain siirrytään bussikantaan, joka käyttää polttoaineenaan yhdyskuntajätteestä tehtyä metaania. Se on halpa liikennepolttoaine ja taatusti ympäristöystävällinen.

Koulutukseen on kunnan panostettava valtion leikkauksista huolimatta. Jokainen hukattu nuori maksaa monin verroin enemmän kuin Aamulehden huoli peruskoulun päättäneen nuoren opiskelupaikan hintalapusta. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on naisten ja lasten tasa-arvokysymys. Talous on nousussa ja työpaikkoja syntyy. Päivähoito-oikeus edistää naisten työmarkkina-asemaa. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on valtuuston käsissä ja naisten työllistyessä verojen keräämisenkin näkökulmasta kannattavaa.

Etelä-puistosta saatiin ison poliittisen väännön kautta kelvollinen ratkaisu. Ruutukaava-alue rakennetaan ja Klingendahlista etelän ranta-alueelle ulottuvalle maalle tehdään uusi, erillinen suunnitelma. Päätös on kallis, mutta yleensä hyvästä kannattaa maksaa.

Aamulehden irvailu nuorten kesätöistä tai ensimmäisestä nuoren työpaikasta on aika julmaa. Käärimällä hihat ja tarttumalla toimeen saadaan jo paljon aikaan. Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty, sanotaan. Kaupungin ja yritysten tahtotilasta on kysymys. Jos yhdessä päätetään, että tämä asia hoidetaan, se hoidetaan.

Vasemmistoliitto pelkää aivan turhaan palvelulupausten ja menokurin ristiriitaa. Menokuria on jatkettava kaikesta huolimatta ja jos syntyy liikkumavaraa, se kohdennuttakoon työllisyyttä lisääviin investointeihin, myös palveluinvestointeihin. Kaupungilla on monia käyttämättömiä valttikortteja, jotka on saatava rahantekoon ja kaupungin tulopohjan vahvistamiseen. Tampere kiinnostaa turistia ja Teisko vetää matkailijoita. Edellytykset ovat olemassa, tarvitaan asioitten liikkeelle laittajia. 

Hervannan kampus on täynnä nörttejä, joiden päissä syntyy älykkäitä ratkaisuja ja sovelluksia. Kaupunkikonettakin voidaan trimmata älyratkaisuilla tuottamaan enemmän ja halvemmalla, olemassa olevalla henkilöstöresurssilla. Tampereen Uusi Yliopisto muotoutuu vahvaksi koulutukselliseksi edelläkävijäksi maailmanlaajuisesti. Sen kylkeen olisi saatava tutkimusta ja kokeiluyrityksiä. Ammatilliset oppilaitokset voisivat tehdä ajatuksesta totta vaikka 3d-tulosteilla.

Toivon kaikkea hyvää pormestariohjelmalle!

Hyvää Helatorstaita, terveisin Esa Kanerva

 

Pajatso kilahtaa

                                                                                                                                  

                                                                                                                                       23.5.2017

Tänään Lylyn pormestariohjelma julkistetaan. Se valmistui suhteellisen lyhyessä ajassa ja sen laadinnassa olivat kaikki valtuustoryhmät mukana. Tampere on maakuntauudistuksen jälkeen aivan toisenlainen kunta kuin nyt. Ohjelmaa on tehty tulevaisuuden kuntaa varten huomioiden kuitenkin se tosiasia, että sote-asiat ovat vielä kunnan hoidettavana vajaa kaksi vuotta. Siirron on tapahduttava hallitusti ja henkilöstöä tukien.

Ohjelma on valmis. Ainakin enemmistö valtuustoryhmistä voi siihen sitoutua. Mukaan lähtevät ryhmät allekirjoittavat sen 2. kesäkuuta. Itku ja hammastenkiristys on paikkajaosta kaupungin hallinnossa. Toimintamallin uudistuksen ja johtamismallin muutoksista johtuen luottamuspaikkoja on jaossa entistä vähemmän. Puolueille paikkojen suhteellinen merkitys tienkin kasvaa. Ratkaisevia ovat seuraavat päivät. Kun kuntalaisille selviää pormestariohjelman sisältö sen julkistuksen jälkeen, ryhmille tulee entistä vaikeammaksi vallasta taistelu. Ovathan asiat tärkeämmät kuin jokin tietty paikka! Näin tulisi asioitten tärkeysjärjestyksen mielestäni mennä.

Terveisin Esa Kanerva

Eilisestä ryhmäkäsittelystä

                                                                                                                                  

                                                                                                                                       19.5.2017

Kuusikymmentäseitsemän puheenvuoroa ja kolme tuntia vaati eilen pormestariohjelmaluonnoksen demareitten ryhmäkäsittely. Hyvää keskustelua kaikkiaan ja kehujakin tuli. Sanojen ja ilmaisujen viilausta tuotiin pöytään, totta kai. Kokonaisuus pysyi kasassa.

Tänään alkaa kello 9 poliittisten eri poliittisten ryhmien käsittely ohjelmasta. Voin ennustaa siitä värikästä. Ei voi olla totta, että ratikanvastustajat hyväksyvät sen rakentamisen ja maahanmuuttajat hyväksytään ja otetaan yhteiskuntaan mukaan. Etelä-puistostakin pitää sopia. Sekään ei ole ratkaisu, että koalitioon otettaisiin mukaan vapaamatkustajia ja paikkakalastelijoita. Matemaattinen johtopäätös on kuitenkin se, että jos kaikki ovat mukana, kaikki saavat oman suhteellisen osuutensa valtapaikoista. Ei voi olla ratkaisu, että pormestariyhteenliittymään mukaan tulemisesta maksettaisiin jotakin. Se ei ole kestävä tie, mikä silloin olisi sitoutumisen aste?

Voisin spekuloida. Perussuomalaisissa ollaan vahvassa Jussi Halla-aho-kiimassa. Valtuustoryhmästä ei tule myötätuntoa maahanmuuttajille. Tampereen puolesta-ryhmä rakensi kuntavaaliohjelmansa ratikan vastustamiselle ja raiteitten takaisin rullalle käärimisestä. Vaikeata tulee olemaan näitten ryhmien hyväksyntä omien neuvottelijoiden hyväksymille muotoiluille.

Henkilöstöpolitiikassa täytyy tulla muutosta. Henkilöstön kyykyttäminen ja sanelu täytyy loppua. Nykyinen tilanne ei tyydytä ketään ja mikään asia ei etene. Kun reilusti kohdellaan, niin reilusti joustetaan. Tätä periaatetta kunnioitan.

Ensi viikolla ollaan viisaampia. Pormestariohjelma julkistetaan maanantaina tai tiistaina. Säätiedotus lupaa aurinkoisia kelejä. Jo on aikakin! Nautitaan viikonlopusta, terveisin Esa Kanerva

Tämän päivän hommat

                                                                                                                                        18.5.2017

Tämä päivä jatkuu työmarkkina-asioilla, mm. Maakuntauudistuksen tilanteesta saadaan selvitys. Tänä iltana kokoontuu myös valtuustoryhmä arvioimaan Lylyn pormestariohjelmaa. Kirjoitan huomenna, millaisessa ilmapiirissä ja minkälaisen vastaanoton ohjelmaluonnos sai. Keskusteltavaa riittää, sillä ohjelman piti olla noin kymmensivuinen, mutta nyt se kattaa 20 sivua. Mutta kyllä se on täyttä asiaa! Kaupungin työllisyystilanteen parantaminen, elinvoimaisuuden ja palveluiden kehittäminen ovat etunenässä. Kyllä se siitä, sanoisi Manu vainaa. Aamulehden tietojen mukaan paikkajaot ovat juntturassa. Lieneekö liiottelua? Tänään se kuullaan, ainahan on niin sekä puolue että yksilötasolla niin, että pyrkyä on enemmän kuin paikkoja. Näin on tilanne demareillakin.

Valta kiehtoo, tuskin taloudelliset hyödyt niinkään. Kaikkien pitäisi muistaa, että asema saadaan ja hommassa ollaan paljolti muista syistä kuin oma erinomaisuudesta ja osaamisesta. Se on nähty, että kun vallasta lähdetään, asema pysyy, mutta henkilö jää yksin taivasalle ihmettelemään. Näinkö tässä kävi?


Huomisiin, terveisin Esa

Työmarkkinaterveiset

                                                                                                                                  17.5.2017

Tampere-talossa järjestetään lajissaan toiset Tampereella pidetyt Työmarkkinapäivät tänään ja huomenna. Päivillä tapaavat kuntapuolen työmarkkinaosapuolet, työnantajien edustajat ja järjestöväki.

Tilaisuuden juontajana toimii uutistenlukijanakin tunnettu Jussi-Pekka Rantanen. Päivät avasi pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Hän kertoi muutoksesta. Tampereella on luovuttu tilaaja-tuottaja-mallista ja siirrytty uuteen toimintamalliin. Koko ajan valmistaudutaan Soten irtaantumiseen. Hyvinvointikunta muuttuu elinvoimakunnaksi. Hän totesi muutoksen olevan myös mahdollisuus. Pormestari-malli on toiminut hyvin ja kolme palvelualuetta on muodostettu. Keskiöön tulee kaupungin toimiminen muitten toimijoitten kanssa. Kaupunki luo mahdollisuuksia asukkaille ja yrityksille. Tärkeää on yhdessä tekeminen henkilöstön kanssa. Noin 6000 työntekijää siirtyy maakuntaan, 60 prosenttia budjetista ja 40 % henkilöstömenoista. Kaupunkiseudulle muuttaa vuoteen 2040 mennessä n. 100.000 uutta ihmistä. Neljän viimeisen vuoden aikana tänne on muuttanut n. 10.000 henkeä.

Professori Juha Siltala Helsingin Yliopistosta oli päivän pääluennoitsija, ainakin minun mielestäni. Hänen aiheensa oli Suomen työmarkkinoiden historia ja tulevaisuus. Kiteytettynä hänen katsauksensa voisi typistää yhteen lauseeseen, ”Kohti huonompaa ollaan menossa”.

Suomalainen työelämä lähti kehittymään 100 vuotta sitten kehitysmaan tilanteesta, jossa ei ollut työehtosopimuksia ja vallalla oli tiukka isäntävalta. Oikeastaan sisällissota syttyi näistä työelämän paineista. Sodan jälkeen kehitys kulki siihen suuntaan, että työmarkkinoilla lopetettiin työn teettäminen alle elinkustannusten. Työehtosopimukset olivat poikkeuksia eikä työntekijöitten oikeuksia tunnustettu. Työehtosopimukset tulivat mukaan kuvaan 1940 ns. Tammikuun kihlauksen yhteydessä. Siinä Työnantajien Keskusliitto totesi SAK:n neuvotteluosapuoleksi. Vuosien 1944 - 1970 taloudellinen kasvu kertautui palkkoihin. Vuosina 1967 - 1969 mukaan tulivat muutkin keskusjärjestöt ja niiden asema tunnustettiin.

Vuosina 1960 - 1990 luotiin Hyvinvointi-Suomi neuvotellen, lainsäädäntöä uudistaen ja Tupoja tehden. Syntyi hyvinvoiva keskiluokka ja ilmainen terveydenhoito sekä eläkejärjestelmät. Demokratisoidusta koulusta valmistui työntekijöitä julkiselle sektorille. Työpaikka toi työmarkkinakansalaisuuden, jonka avulla liityttiin yhteiskunnan muihin järjestelyihin ja luotiin koko identiteetti. Duunaripaikoista tuli kuukausipalkkaisia, turvattuja ja keskiluokkaisia. Työnantajat ja työlliset jakoivat markkinariskit. Nähtiinpä kuitenkin muutama koulutettujen lakkokin. Keskeistä niiden onnistumiselle oli kansalaisten tuki.

Talouskasvu hidastuu vuosina 1990 - 2017. Syntyy resurssitaistelu. Talouskasvu ei näy palkoissa. Pyritään finanssivetoiseen kasvuun ja seuraa yksityistäminen sekä omavastuut. Kansalaisten etuja heikennetään. Veropohja heikkenee eniten pääomien liikkuvuuden johdosta, mutta myös huoltosuhteen heikkenemisestä. 1/4 osa kansalaisista kannattaa hyvinvointivaltiota, mutta ei kaikille, vaan itselle! Työttömät leimataan pummeiksi ja sosiaalietujen käyttö siipeilyksi.

Kuoleeko palkkatyö? Yhteiskunnan tavoitteena tuntuu olevan vuokratyö, nollatuntisopimukset pakotettu yrittäjyys ja prekariaattikansanosa. Joka 3. työsuhde on epävarma, 2/3 pelkää seuraavia yhteistoimintaneuvotteluja. Palkat ovat eriytyneet, ylimmät ovat nousseet ja suorittavan työn laskeneet. Nuoret eivät pääse vanhempiensa tulotasoon koulutuksesta ja työpaikasta huolimatta. Lakkoilla ei kannata. Työelämä on oravanpyörä. Jatkuva tavoite on, että parempaa on saatava halvemmalla.

Tällaisten työntekijöitten motivoiminen on samalaista kuin kalkkunoiden saaminen kiinnostumaan Joulusta. Maakuntauudistuksessa on 300.000 työntekijän asema vaakalaudalla. Edessä voivat olla työelämä, jossa koulutusvaatimukset ovat madaltuneet, palkat laskeneet ja edessä pakkoyrittäjyys. Totuus on hänen mielestään kuitenkin se, että todistetusti yksityistäminen lisää byrokratiaa!

Lopuksi: ”Köyhän elämä tehdään kurjaksi tarveharkinnalla ja tarkastuksilla!”

Kirjoitti paperille Esa Kanerva

 

 

 

 

 

Erinomainen neuvotteluprosessi

                                                                                                                                  

                                                                                                                                      15.2017

Hyvän neuvotteluprosessin tunnistaa jo heti alusta pitäen. Tunnelman, fiiliksen ja tahtotilan voi aistia. Ollaanko mukana pyrkimässä johonkin aidosti vai neuvotellaanko siksi, että täytetään muodollisuus. On hyvin tärkeää, että neuvottelujen aloitus onnistuu. Suomalainen sanonta, ”Alku hyvin, kaikki hyvin”, pätee tässäkin. Erinomaisen tärkeää on se, että neuvottelijat valmistautuvat kierrokseen hyvin. Heidän pitää tietää taustaryhmänsä tahtotila ja neuvottelijalla täytyy olla käsitys omista valtuuksistaan. Alussa on hyvä todeta, miten neuvotteluissa edetään ja millä aikataululla. Myös se, että onko neuvotteluprosessi jaettu osiin tai työryhmiin ja mitkä niiden tehtävät ovat.

Neuvottelujen avaaminen on kutsujan vastuulla. Alussa sovitaan tekniset yksityiskohdat, kuka toimii puheenjohtajana ja kuka tai ketkä sihteereinä. Puheenjohtaja päättää myös asiantuntijoiden kuulemisesta. Hänen vastuulla on hyvän ilmapiirin luominen ja luottamuksen aikaansaaminen. Neuvotteluprosessissa on oltava runko ja aikataulu, minkä mukaan edetään.

Neuvottelujen vetäjän eli puheenjohtajan asema on neuvottelujen onnistumiselle kaikki kaikessa. Hänellä täytyy olla laajat perus- ja pohjatiedot neuvoteltavasta asiakokonaisuudesta. Puheenjohtajalla pitää olla malttia antaa suun vuoro kaikille ja kuunnella tarkasti. Toisaalta ohi aiheen ei tule antaa asioiden käsittelyn mennä. Prosessin tulee edetä joka hetki, paikalleen ei saa jäädä junnaamaan. Neuvotteluvetäjällä täytyy olla hihassaan aina sopivia kompromisseja, jotka voivat tulla yleiseksi mielipiteeksi. Tämä narujen yhteen vetäminen on todella tärkeää ja se kehittyy pitkän kokemuksen avulla. 

Työllisyys- ja elinvoimatyöryhmässä, jossa olen ollut mukana, neuvottelut ovat sujuneet oppikirjamaisesti ja luottamuksen ilmapiirissä, kiitos neuvottelujen vetäjän, Lauri Lylyn.

Kun neuvottelut on käyty, sovitaan siitä, mitä on päätetty. Neuvottelun jälkihoidossa varmistetaan ne toimenpiteet, joilla neuvottelutulos toteutetaan käytännössä. Lisäksi arvioidaan tulosta ja toteutusta. Lisäksi sovitaan jatkotoimenpiteiden aikataulu. Neuvottelujen päätteeksi raportoidaan tuloksesta kohderyhmille ja tiedottamisesta.

Pormestariohjelma neuvottelut ovat sisällön osalta lopetusvaiheessa. Huomenna tiistaina käydään läpi työryhmien tuotokset. Niitä voidaan yhdessä kommentoida. Tämän jälkeen tuotokset kootaan yhdeksi asiakirjaksi eli pormestariohjelmaluonnokseksi. Eri valtuustoryhmät käsittelevät ohjelmaa tällä viikolla. Valtuustoryhmien palaute otetaan vastaan perjantai- aamuun mennessä. Perjantaina iltapäivällä valtuustoryhmien neuvottelijat kokoontuvat toteamaan tilanteen. Perjantaina ohjelma on saatava valmiiksi. Pormestariohjelma allekirjoitetaan perjantaina 2.6. Ohjelman julkistus tehdään joko maanantaina 22.5. tai 23.5. tiistaina.

Esa Kanerva

Valmistelu jatkuu

                                                                                                                                  

                                                                                                                                   11.5.2017

Eilen pääsopijajärjestöt olivat kultavana talous- ja toiminnan uudistamistyöryhmässä. Kerroimme omat näkemyksemme henkilöstöpolitiikan kehittämisestä ja ongelmista. Saa nähdä, missä määrin ryhmä ottaa näkemyksemme huomioon. Ryhmä jäi kuulemisen jälkeen pohtimaan asioita.

Tämä aamupäivä on istuttu työllisyys- ja elinvoimaryhmässä. Alustava raakaversio on saatu aikaan ja sen ruotimista ja muokkaamista jatketaan huomenna klo 8. Kokous jatkunee pitkälle iltapäivään ja voi olla, että myös lauantaina jatketaan. Kaikki ovat toistaiseksi mukana.

Illalla demareitten eri ryhmien jäsenet vetävät asioita yhteen ja katsotaan, missä mennään. Osittainhan näitten ryhmien työ menee päällekkäin ja lomittain. Pääasia on, että saadaan toimiva ohjelma, jossa on hyvin meidän näkemystä mukana tulevien neljän vuoden toimintaohjeeksi.

 Esa Kanerva

Kaupungin henkilöstöpolitiikka

                                                                                                                                 10.5.2017

Kaupungin talous- ja toimintojen kehittäminen-ryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi on kutsunut pääsopijajärjestöt keskustelemaan pormestariohjelman henkilöstöosiosta. On hyvä, jos voitaisiin linjata tulevaksi 4 vuodeksi periaatteet, joitten kanssa mennään seuraava valtuustokausi.

Kaiken kaikkiaan olisi henkilöstöpolitiikkaan palautettava luottamuksen ilmapiiri ja lopetettava sanelu. Paikallinen sopiminen ei voi olla kaupungin henkilöstön näkökulmasta sitä, että työnantaja tuo heikennykset pöytään ja vaatii kuittaamaan valmiin paperin. Ei se ole neuvottelua, vaan komentelua. Paikallinen sopiminen taitaa sittenkin olla oivallettu Henkilöstöyksikössä siten kuin työntekijät ovat pelänneet. Kun riittävästi yksilöitä uhkaillaan ja tai osoitetaan paikka, suostuuhan sitä vaikka mihin, jotta työpaikka säilyisi. Tähän tyyliin täytyy saada muutos.

Itse aion nostaa esiin neuvotteluilmapiirin, jossa työntekijät eivät ainoastaan häviä, vaan kirkko asetetaan keskelle kylää ja kumpikin osapuoli voittaa jotakin. Kaupungin työntekijöille on tärkeää ratkaista työaikaheikennykset, jotka kaupunki teki helmikuussa. Eväitten syömisestä rangaistaan 30 minuutin työaikapidennyksellä. Tämän vastapainoksi työntekijät voivat sitoutua esimerkiksi tavoitteeseen sairauslomien vähentämiseen ja työaikajoustoista.

Lauri Lylyyn on ladattu kovat paineet tämän kysymyksen ratkaisemiseksi. Henkilöstöpolitiikan pitää olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Sitä ei nykyinen johtaminen ole ollut.

Esa Kanerva

Harjakaiset tuli pidetyksi

                                                                                                                                   9.5.2017

 

Tesoman yhtenäiskoulun harjannostajaiset tuli vietetyksi. Sehän on rakentajien juhla, kun rakennukseen on saatu katto valmiiksi. Iso on urakka. Perehdytetty työmaalle on nelisen sataa työntekijää ja kerralla paikalla on n. 80 työntekijää. Aliurakoitsijoita on kaiken kaikkiaan n. 50 kappaletta. Hintakin on iso, n. 29 miljoonaa euroa. Rakennuskompleksi on suuri ja sinne mahtuu 1000 oppilasta ja päiväkodin väki.

 

Pitäisi varmaan laajemminkin miettiä kouluverkkoa. Vanhoja kouluja alkaa ”homehtumaan” ja perusparannukset tulevat kalliiksi. Aivan pienet, 1-3 luokkalaiset kuuluvat lähikouluun, mutta jo vähän isommat saattaisivat kulkea vähän pitemmällekin. Jos kouluverkkoa katsottaisiin tältä näkökantilta, voisi uusia, hyviä ratkaisuja syntyä. Yhtenäiskoulut olisi sijoitettava hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Olisiko Tesoman kaltainen ratkaisu mahdollinen muuallakin?

 

Tänään pormestariohjelmatyöryhmäni kypsyttelee ajatuksiaan ja kokoontuu huomenna aamulla. Listalla on varmaan kaupungin potentiaalin ja resurssien mietintää sekä kaupunkikehitystä.

 

Sain ryhmältä ensimmäisen toimeksiannon tehdä uudessa valtuustossa valtuustokyselyn. Aiheena on Kaupinojan vedenottamon viivästyminen ja kustannusten jyrkkä nousu.

 

Terveisin Esa Kanerva

 

Tesoman yhteinäiskoulun harjannostajaiset

                                                                                                                                 8.5.2017

Lauri Lylyn pormestariohjelmaan liittyvä työllisyys- ja elinvoimatyöryhmä istui aamupäivän miettimässä aihetta. Ideoita ja näkemyksiä syntyi kosolti. Aika oikeastaan loppui kesken ja keskiviikkona jatketaan.

Nyt olen lähdössä Tesoman yhtenäiskoulun harjannostajaisiin Tilakeskuksen johtokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa eli edustan osaltani rakennuttajaa.

Tesoman yläkoulun ja Tesomajärven alakoulun toiminnat yhdistetään perustamalla yhtenäiskoulu Tesoman koulun laajalle tontille. Tesoman koulua laajennetaan rakentamalla uudisrakennus ja kouluun tehdään perusparannus muutoksen yhteydessä. Lisäksi koulun läheisyyteen rakennetaan päiväkoti. Tällä hetkellä koulun tontilla on kaksi rakennusta, joista toinen on rakennettu vuonna 1972 ja toinen vuonna 1983.

Tesoman yläkoulun lisäksi Tesomajärven alakoulu on tullut perusparannusikään. Erilliset ala- ja yläkoulu lähekkäin eivät enää ole tarkoituksenmukaisia alueella, jonka väkiluku on kasvamassa, minkä vuoksi koulujen toiminta yhdistetään. Tesomajärven koulu muuttaa Tesoman koululle perusparannus- ja laajennushankkeen valmistuttua. Oppilasmäärä kasvaa noin 1000 oppilaan suuruiseksi.

Lisäksi uuden koulun yhteyteen on tulossa nuorisotilat.Yhtenäiskoulun laajennushankkeeseen yhdistetään uuden päiväkodin rakentaminen. Vanha Tesoman päiväkoti on jo perusparannusiässä, ja perusparannuksen sijaan päiväkoti korvataan uudisrakennuksella. Tulevassa päiväkodissa on 140 hoitopaikkaa mukaan lukien Montessori-ryhmän.

Tänään siis juhlitaan rakennuksen harjannostajaisia. Haluan toivottaa oppilaille hyviä oppimistuloksia ja hyvää yleissivistystä, laajoja valmiuksia elämään ja työhön sekä turvallista viihtyisää oppimisympäristöä.

Esa Kanerva

Ohjelma tavallisille tamperelaisille

                                                                                                                           5.5.2017

Uusi demareitten valtuustoryhmä kokoontui eilen illalla. Kokouksen tarkoitus oli kertoa kaikille, missä nyt mennään.



Lauri Lyly kertoi pormestariohjelman valmisteluvaiheesta. Hän ja valtuustoryhmän työvaliokunta olivat tehneet demareitten valinnat työryhmiin. Kaikki poliittiset ryhmät haluavat olla mukana valmistelussa ja nimeävät omat jäsenensä ryhmiin.

Ryhmien kokoonpanot ovat seuraavat:

Elinvoima ja työllisyys

sdp Lauri Lyly (pj)                        

sdp Esa Kanerva                   

(vara Kirsi Kaivonen)     


kok Ilkka Sasi                         

kok Jouni Markkanen            

vih Anna-Kaisa Heinämäki

vih Juhana Suoniemi         

(vara Jaakko Mustakallio) 

vas Sinikka Torkkola            

kesk Kalle Kiili                           

ps Lassi Kaleva                     

(vara Sakari Puisto)        

tapu Lasse Oksanen               

kd Sirpa Pursiainen             

(vara Sari Tanus)             

vata Aarne Raevaara              

asiantuntija Teppo Rantanen             


Palvelut

pj. kok Leena Kostiainen           

kok Anna-Mari Jussila           

sdp Johanna Loukaskorpi    

sdp Aila Dundar-Järvinen     

(vara Riitta Ollila)            

vih Olga Haapa-Aho           

vih Matti Helimo                     

(vara Johanna Roihuvuo) 

vas Ulla-Leena Alppi           

kesk Vilhartti Hanhilahti          

ps Terhi Kiemunki                

(vara Heikki Luoto)

 kd Leena Rauhala              

(vara Petri Klemola)      

tapu Tero Vehviläinen             

vata Jari Heinonen                  

asiantuntija Taru Kuosmanen


Talous ja toimintojen kehittäminen

pj sdp Pekka Salmi                     

sdp Anne Liimola                    

(vara Ilpo Sirniö)              

kok Petri Rajala

kok Aleksi Jäntti                      

vih Jaakko Stenhäll             

vih Väinö Friman                 

(vara Anna-Kaisa Heinämäki)

 vas Mikko Aaltonen                

kesk Jouni Ovaska                   

ps Ossi Aho                          

(vara Sakari Puisto)

 tapu Yrjö Schafeitel                 

kd Tiina Oksanen                

(vara Suvi Linjamaa-Korppi)

vata Aarne Raevaara              

(vara Jari Heinonen)       

asiantuntija Juha Yli-Rajala



Ryhmät kokoontuvat koko ensi viikon lähes päivittäin. Yhteenveto ryhmien kesken tapahtuu 16.5. Demareitten kunnallisjärjestö käsittelee ohjelman 1.6.2017 klo 18.30. Valtuustossa asiasta päätettäneen 18.6. Valmisteluvaiheessa ohjelman sisältöä ei kommentoida julkisuuteen. Periaatteessa, jos ohjelma on demareitten kannalta hyväksyttävä ja kaikki muut ryhmät sen voivat hyväksyä ja sitoutua, voivat kaikki olla mukana koalitiossa. Joka tapauksessa ohjelman tulee olla valmis 15.5. Täytyy muistaa, että tässä ollaan suunnittelemassa tulevaisuuden kuntaa ja Tamperetta vuoden 2019 alusta, mikäli maakuntauudistus tuolloin tapahtuu.

Hyvää viikonloppua, terveisin Esa Kanerva

                       

 

                     

 

Lyly nimitti

                                                                                                                                       4.5.2017

Pormestariehdokas Lyly sai eilen ryhmien vastaukset periaatekysymyksiinsä. Kaikki ryhmät vastasivat myönteisesti ja haluavat jatkaa neuvotteluja pormestariohjelmasta.

Tarkoitus on aloittaa kirjoittamaan paperille pormestariohjelmaa. Yksityiskohdissa riittää hiottavaa ja neuvoteltavaa. Ohjelman tulee olla valmis 15.5. Tänä iltana kokoontuu uusi valtuustoryhmä pohtimaan pormestariohjelman sisältöjä.

Lauri Lyly nimitti työryhmien puheenjohtajat ja demarijäsenet. Ryhmiä on kolme. 1. Elinvoima ja työllisyys, jonka puheenjohtajana toimii Lyly itse ja jäsenenä Esa Kanerva. Varajäsen on Kirsi Kaivonen. 2. Ryhmä käsittelee Palveluita. Sitä johtaa Kokoomuksen Leena Kostiainen. Demarijäsenet ovat Johanna Loukaskorpi ja Aila Dundar-Järvinen, varalla Riitta Ollila. 3. Talous ja toimintojen kehittämistyöryhmää vetää Pekka Salmi. Jäsenenä demareista toimi Anne Liimola ja varalla Ilpo Sirniö.

Isoilla ryhmillä, SDP:lla, vihreillä ja Kokoomuksella on ryhmissä kaksi paikkaa, lopuilla yksi.

Ohjelmasta pyritään luomaan selkä ja ymmärrettävä kokonaisuus. Olisi hyvä, jos valtuustossa isot periaatteelliset kysymykset olisi sovittu ryhmien kesken koko neljäksi vuodeksi eteenpäin.

Kerron huomenna valtuustoryhmän kokouksesta ja esille nousseista asioista.

Esa Kanerva

Lylyn peruslinjaukset

                                                                                                                                     3.5.2017

Eilen pidettiin siis uuden ja vanhan valtuuston yhteiskokous, jota kutsuttiin Talous- ja strategiaseminaariksi. Kokouksen avasi nykyinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Hän kertoi nykyisen valtuuston työstä ja saavutuksista. Isoja hankkeita on saatu päätökseen. Talous ei tavoitteista huolimatta ole ojennut tasapainoon. Työttömyysaste on ollut aivan liian korkea. Hän kiitti hallitusta siitä, että Tampereella on voitu kokeilla esimerkiksi valinnan vapautta kahdella alueella ja työttömyyden hoidossakin saatiin mahdollisuus sen seudulliseen järjestämiseen. Paljon jäi tekemättä ja ne jäävät seuraavalle valtuustolle.

Pirkanmaa 2019 -projektista (Sote- ja maakuntauudistus) saatiin tilannekatsaus. Olennainen hankaluus on se, että Maakuntauudistusta, johon sisältyy sosiali- ja terveyspalvelujen uudistamainen, ei ole lainsäädännöllistä selkänojaa. Toisin sanoen hallitus ei saanut säädettyä tarvittavia lakeja aikataulussa. Uudistuksen tavoitteena on nykyaikaistaa ja uudistaa palveluja. Se tehdään mm. integroimalla palvelut asiakaslähtöisesti ihmisten tarpeiden mukaan. Optimoidaan palveluverkko, otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat sekä hankitaan käyttöön digitaalisia palveluja.

Toisena isona tavoitteena on muutoksella parantaa julkisen talouden kestävyysvajetta ja aikaansaada vähintään 300 M€:n kustannusten taittuminen nykytrendiin nähden etupainotteisesti vuoteen 2029 mennessä.

Ajankohtaista valtakunnallisesti Maakuntauudistuksesta:

Lainvalmistelu kesken ja keskeiset lakipaketit ovat eduskunnassa. Valinnanvapauslaki on tulossa toukokuun alussa. Useita muutoksia on tulossa lausunnoilla olleeseen malliin

Pilottimaakuntia etsitään ja kasvupalvelulaki lausunnolla. Tällä tietoa eduskunta pääsee päättämään vasta heinä/elokuussa. Väliaikaishallinnon aloittaminen siirtynee 1-2kk

Valtakunnallisten tukipalveluyhtiöiden (ICT, Kiinteistöt, TAHE) valmistelu etenee. Muutosvalmennus käynnistyy kesäkuussa (HAUS)

Yleisimmät nimikkeet vuoden 1.1.2019 alussa Tampereen kaupungissa:

Tampereen kaupungin palveluksesta siirtyy Maakuntaa n. 6000 työntekijää ja ohessa olevassa kuvassa näkyvät yleisimmät nimikkeet maakuntauudistuksen jälkeen.

Lastenhoitaja 936 henkilöä

Tuntiopettaja 725 henkilö

Lastentarhanopettaja 556 hlöä

Luokanopettaja 441 hlöä

Palvelutyöntekijä 355 hlöä

Lehtori 769 hlöä

Linaja-auton kuljettaja 341 hlöä

Avustaja 125 hlöä

Erityisluokan opettaja 106 hlöä


Linjaukset pormestariohjelman valmistelulle:

1. Kaupungin talouden tasapainottaminen tulevan nelivuotiskauden aikana. Veronkorotus mahdollinen viimeisenä mahdollisuutena.

 

2. Työllisyyttä, kaupungin elinvoimaa, houkuttelevuutta ja kasvua edistävät investoinnit ovat ensisijaisia. Päätetyt investoinnit toteutetaan ja sisäilmaiset kiinteistöt hoidetaan. Tiivis yhteistyö Tampereen Uuden Yliopiston kanssa.

 

3. Työttömyyteen, työpaikkojen synnyttämiseen ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseen panostetaan. Kesätyöpaikat ja ensimmäinen työpaikka ovat avainasemassa.

 

4. Turvataan monipuolinen asuntotuotanto ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen sekä varmistetaan tonttitarjonta.

 

5. Panostetaan varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen.

 

6. Ikäihmisten palvelut on turvattava.

 

7. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukeminen

 

8. Kaupungin saatavuuden parantaminen panostamalla nopeisiin liikenne- ja viestintäyhteyksiin sekä alyliikenteeseen.

 

9. Kansainvälitymiseen, matkailuun ja kulttuuriin panostaminen

 

10. Kaupungin kehittäminen sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

 

11. Toimintojen johtaminen selkeämmäksi, digitalisaation hyödyntäminen toimintojen uudistamisessa, budjettikuri ja henkilöstöpolitiikan kehittäminen sekä sairauspoissaolojen vähentäminen  

2.5. valtuustoryhmien vastaukset kysymyksiin, kyllä tai ei ollaan mukana. Neuvotteluja jatketaan kolmessa valimistelutyöryhmässä. Ne jatkavat, jotka hyväksyvät linjaukset. 15.5. valmistuu ensimmäinen pormestariohjelman luonnos.                                                                                                                           

 

Keskeiset uuden valtuuston haasteet:

 

Sote- ja maakuntauusituksen läpivieminen

Talous ja työllisyys

Väestönkasvu

Ilmastosopimus

Kaupunginosien eriytyminen

Demokratia

 

 

Esa Kanerva

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 /alijäämän tasapainottamisessa ja

Seuraavan valtuuston isoja kysymyksiä

palvelujen

 

 

Seminaariin

                                                                                                                                 2.5.2017

Vapun jälkeinen päivä alkaa talous- ja strategiaseminaarilla Tampere-talolla. Sekä uusi että vanha valtuusto on kutsuttu koolle. Tiettävästi pormestariehdokas Lauri Lyly kertoo pormestariohjelman tilanteesta ja avaa sitä.

Sitten tehdään selkoa Sote- ja maakuntauudistuksen etenemisestä. Muutosjohtaja Kari Hakari ja projektijohtaja Tuukka Salkoaho alustavat.

Talousjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä Perlacon Oy:stä kertovat talousnäkymistä.

Ryhmätöitä tehdään aiheesta keskeisimmät Tampereen uhat ja mahdollisuudet. Lounastauon jälkeen ne puretaan.

Strategiajohtaja Reija Linnamaa uuden strategin laadintaa ja valtuuston puheenjohtaja Sanna Marin vetää arviointikeskustelua aiheesta ”Miten onnistuimme valtuustokaudella, millaisia viestejä tulevalle valtuustolle.”

Jossakin välissä puhuu Lauri Lyly. Sitten vedetään piuhat yhteen ja lausutaan päätössanat.

Huomenna availen päivän antia. Kyllä pormestariohjelman aihio kiinnostaa!

Terveisin Esa Kanerva