Miksi Tays:n työsuojelutoimintaa hoidetaan Aamulehden kautta




                                                                                                                                30.6.2017

Olen ihmetellyt jo jonkin aikaa Tampereen Yliopistollisen sairaalan johdon ja sen työsuojeluvaltuutettujen epäluottamusta toisiinsa. Epäluottamus on ilmennyt vuotoina lehdistöön, työnjohdollisina kurinpitotoimina ja syyttelyinä. Lait määrittävät työsuojeluvaltuutetun tehtäväksi ja henkilöksi, joka edustaa henkilöstöä työpaikan työsuojelun yhteistoiminnassa työnantajan kanssa. Työ­tur­val­li­suu­den ja työ­hy­vin­voin­nin kan­nal­ta on tär­ke­ää, että työ­pai­kal­la työ­an­ta­ja ja työn­te­ki­jät toi­mi­vat kes­ke­nään yh­teis­työs­sä. Pitkän kokemukseni mukaan ilman rakentavaa ja toista osapuolta kunnioittavaa yhteen hiileen puhaltamista ei työsuojelutoiminta voi toteutua parhaalla mahdollisella tavalla.

Aluehallintovirastoa on käytetty paljon riitojen sovittelijana. Sairaalassa kuulemma valtuutetut käyttävät painostuksena lausetta, ”Ilmoitetaanko Aviin vai Aamulehteen?” silloin, kun kaikki ei mene heidän mielensä mukaan. Moniin työsuojeluun liittyviin kysymyksiin liittyy arviointia siitä, millä keinoin voidaan päästä ratkaisuun. Esimiehen pitää miettiä, millä keinoin voidaan päästä onglmaan kiinni kustannustehokkaimmin, vaikka olisi olemassa helppoja kalliimpia ratkaisuja. Näistä näkemyseroista syntyy monesti kitkaa. Yhteiset asiat tulee selvittää kuitenkin yhdessä eikä uhkailemalla.

Työnantajapuolenkin on syytä miettiä suhtautumistaan minun epäilemääni yhteistyön puutteeseen. Miten luottamusta voitaisiin rakentaa? Ainakaan suulliset huomautukset ja syyllistäminen eivät edistä asiaa. Olisiko kannattanut pureutua tiukemmin työntekijöitten työtovereihin kohdistuneisiin nimittely- ja solvaamiskohtauksiin? Kaikkia ammattilaisia on kohdeltava samalla tavalla samanlaisissa tilanteissa! 

Toiminnan tulee olla avointa ja sallitussa määrin julkista. Työsuojelun yhteistoimintaa ei hoideta julkisuuden tai tietovuotojen kautta. Parhaiten ongelmat ratkeavat työpaikoilla. Välttämättömät ratkaisut on tehtävä heti eikä vasta huomenna. Työntekijöitten terveys on niin arvokas asia, ettei sen kanssa voi vetkutella ja odottaa, että aika tai työsuojelu hoitaisivat ongelman. Myös työn­te­ki­jöi­den omalla ak­tii­vi­sel­la osal­lis­tu­mi­sel­la on kes­kei­nen mer­ki­tys heidän tur­val­li­suu­den, ter­vey­den ja työ­hy­vin­voin­nin edistämisessä.

Esa Kanerva, kaupunginvaltuutettu sd



Maakuntavaltuusto kokoontui tänään




                                                                                                                              26.6.2017

Maakuntavaltuusto nuiji pöytään järjestäytymisensä ja toimintansa kannalta välttämättömät rutiinit  vajaassa kahdessa tunnissa. Maakuntavaltuustoon kuuluu 61 valtuutettua ja sen toimikausi on nyt alustavasti poikkeuksellinen kaksi vuotta. Maakuntavaltuuston jäsenet valitsi maakunnan Pirkanmaanliiton kuntien edustajainkokous 19.6. Paikat jaettiin kuntavaalien tuloksen perusteella.

Iältään vanhin kokouksen osanottaja avasi kokouisen. Tällä kertaa vanhin oli kaupunginvaltuutettu Yrjö Schafeitel. Hän avasi jo aiemmin 12.6. Tampereen kaupunginvaltuuston ensimmäisen kokouksen vanhimpana valtuutettuna (synt. -41).

Sitten tehtiin ilmoitukset poliittisten ryhmien muodostamisesta. Kaikki Tampereenkin poliittiset ryhmät olivat edustettuina, pikkuryhmät Pirkanmaan sitoutumattomien listalla.Tampereelta valittiin 21 valtuutettua. Demaresita valituiksi tulivat Aila Dundar-Järvinen (Anneli Kivistö), Esa Kanerva (Kirsi Kaivonen), Johanna Loukaskorpi (Ari Wigelius), Riitta Ollila (Anne Liimola), ja Ilpo Sirniö (Pekka Salmi).Suluissa ovat henklökohtaiset varajäsenet. Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Seppo Peltola Ylöjärveltä ja vaarpuheenjohtajaksi Riitta Ollila.

Seuraavaksi valittiin vaalilautakunta. ”Jouduin” puheenjohtajaksi ja varalle Pia Hänninen Valkeakoskelta. Sitten oli vuorossa valtuuston puheenjohtajiston vaali. Puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Sofia Vikman ja varapuheenjohtajiksi Tuula Petäkoski-Hult Lempäälästä ja Minna Sorsa (vihr.) Ylöjärveltä.

Tarkastuslautakuntaan tulivat valituiksi Mika Hakkarainen (kok) ja hänen varaksi Jussi Viljanen (kok). Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajaksi Jyrki Uotila ja varajäseneksi Keijo Kaleva. Jäseniksi tulivat valituiksi Aila Dundar-Järvinen ja varaksi Esa Kanerva, Eija Eskola (vihr) ja hänen varakseen Pauliina Alenius (vihr) ja Pentti Haapahuhta (kesk.) ja varaksi Paula Virtanen (kesk.).

Maakuntahallituksen puheenjohtajaksi valittiin Roope Lehto Nokialta ja varajäseneksi Esa Järvenpää. 1. ja 2. varapuheenjohtajiksi tulivat Anna-Kaisa Ikonen ja Juhana Suoniemi.

Hallintosääntöön tuli teknisluonteisia muutoksia ja se hyväksyttiin kommenteitta.

Seuraava kokous pidetään 4.12.


Kommenttipuheenvuoro
++++++++++++++++++

Saapa nähdä, kuinka pitkäksi venähtää tämän väliaikaisen valtuuston toimikausi. Sisäministeri Risikko jo antoi lausuntoja siitä, että ongelmia maakuntavaalien pitämisen suhteen saattaa tulla. Perustuslakivaliokunta ei ole kuulemma innostunut kuntien omien Sote-toimintojen yhtiöittämisestä. Kepusta on kommentoitu, että Risikko antaa hätiköityjä lausuntoja.Tämän viikon perjantaina sitten kuullaan, mikä on valiokunnan käsitys, rikkooko hallituksen lakiesitys kuntien itsehallintoa vai ei. Uudistuksen peruslain, järjestämislain, antaminen eduskunnan käsittelyyn on riippuvainen tästä kannanotosta. Jos se on kielteinen, vaaleja on melkein pakko siirtää. Eikä siinä riitä muutaman kuukauden lykkäys, vaan kyllä puhutaan vuoden mittaisesta lykkäyksestä. Toisaalta ei ole niitä vaaleja ikävä. Puolueilla eikä ehdokkailla ole yksinkertaisesti varaa kampanjoida ja ne jäisivät tammikuussa pakostikin vähän pliisuiksi. On käyty juuri kuntavaalit ja energia on pumpattu niihin. Mutta jos on pakko, niin sitten on vaan toimittava.

Esa Kanerva



Viime maanantain valtuusto



 


                                                                                                                21.6.2017

Terveiset valtuuston kokouksesta 19.6.2017. Tulipa pidetyksi neitsytpuhe uutena valtuutettuna. Keskityin pormestariohjelman ruotimispykälässä vihreisiin arvoihin. Sosialidemokraatit ovat mielestäni aina arvostaneet puhdasta luontoa ja sen säilyttämistä. Miksi niitten markkinointi pitäisi jättää ainoastaan Vihreille? Julkaisen puheenvuoroni nyt tässä blogikirjoituksessani.

"Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Pormestariohjelmassa on hyvät rakennusaineet toteutettavaksi. Meillä on hyvin tavoitteellinen ohjelma ja sen antama suunta, kohti seuraavaa 4 vuotta, on selkeä. Minulla on kuitenkin tunne siitä, että sen rakentajat keskustelevat joistakin ohjelman kohdista vielä lujaa ja paljon. Yksi tällainen kipupiste tulee olemaan ohjelman lause: ”Valtuustokaudella noudatetaan tiukkaa menokuria.” Ongelma ei ole tähän päivään mennessä ollut valtuustoissa löytää toinen toistaankin tarpeellisia ja välttämättömiä menokohteita. Niin se vain on ollut. Tiukka menokuri on kuitenkin yhteisesti linjattu, mitäpä jos yritetään olla aloitteellisia muissa asioissa kuin kulujen kasvattamisessa. Se saattaa tehdä kipeää täällä valtuustossa. Mm. Palveluverkko on herkkä asia ja investointikohteita riittää. Näsinkallion eritasoliittymä tulee herättämään tunteita ja mielipiteitä uudestaan puolesta ja vastaan, vaikka ohjelma sen rakentamisen linjaa, tosin ehdollisena. En malta olla mainitsematta Etelä-puistoa, sen kehittämistä ei tulla ilman palopuheita ja tunteita ohittamaan.

En panisi pahakseni, vaikka joissakin asioissa meillä olisi tahtotilaa edetä ohjelmaa nopeamminkin. Ammatillisen koulutuksen reformin paikkaaminen paikallisella tasolla olisi yksi asia. Sitä voidaan tehdä edistämällä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä sekä uudenlaisten oppimisympäristöjen rakentamista nuorten ehdoilla. Digitaalisuus taitaa olla osa nykynuoren, sanotaanko nyt vaikka identiteettiä. Käytetään sitä motivaattorina.

Minusta ydinkeskustan kävelypainotteisuutta voitaisiin lisätä ripein askelin. Autot maan alle ja otetaan keskusta haltuun, kulkuvälineettömän ihmisen haltuun.

Jos ylimääräistä liikkumatilaa jää, pantakoon se muittenkin reittien kuin jo linjattuun Hervannan pyöräbaanan, rakentamiseen, vaikka Koilliskeskukseen.

Hiilineutralius vuonna 2030 on kova tavoite ja juttu. Siitä tavoitteesta on tiukasti pidettävä kiinni. Metaanin käyttöön on siirryttävä joukkoliikenne- ja tavarakuljetuksissa ripeästi.

Kaupunkia on kehitettävä niin, että kansallinen kaupunkipuistohanke toteutuu vihdoin.Jää jotakin alkuperäistä luontoa tulevillekin sukupolville.

Kaupungin matkailullista imagoa on rakennettava päättäväisesti kohti kansainvälisiä markkinoita. Meillä on loistavat tuotteet jo Tammerkosken koskimaisemassa ja Teiskon erämaissa. Puhdas vesi, ilma ja luonto ovat aarteita.

Ehdotan, että voisimmeko sopia tässä kokouksessa, että Tampereen valtuustossa vallitsee tulevat 4 vuotta rauha ja valtuutetuilla hyvä tahto toteuttaa tätä yhteisesti kirjoittamaamme erinomaista pormestariohjelmaa.

Esa Kanerva”

Esitän mitä suurimmat kiitokset blogini lukijoille. Taas meni uusi tuhat- luku rikki ja 15.000 käyntiä meni rikki. Pyrin kirjoittamaan kesän yli muutaman jutun silloin tällöin. Syksyllä elokuussa jatkan kirjoittamista lähinnä valtuuston työn näkövinkkelistä. Voitte seurata työskentelyäni siellä. Ensi maanantaina minulla on koko päivän kestävä ensimmäinen Maakuntavaltuuston kokous. Sen toimikausi kestää niin pitkään, kunnes uudet valtuutetut valitaan ensi tammikuussa.

Lähetän parhaimmat Juhannuksen toivotukset. Kirkkokunnat viettävät tätä juhlaa Johannes Kastajan syntymäpäivänä, mutta maallistuneempi tulkinta on se, että Juhannus on keskikesän ja valon juhla.

Terveisin Esa Kanerva















Voi tätä persujen ja soinilaisten meinikiä!


                                                                                                                                  

                                                                                                                 18.6.2017

Jyväskylä muistetaan paitsi Vihreitten uudesta puheenjohtajasta Touko Aallosta niin perussuomalaisten esittämästä teatterikappaleesta, jonka nimi oli puoluekokous. Kesäkuun 10. päivä muistetaan suomalaisessa politiikassa samalla tavalla kuin maailma muistaa kesäkuun 6. Normandian maihinnoususta. Tapahtumien mittakaava on tietysti erilainen, mutta kummassakin tapauksessa pitkien ja huolellisten valmistelujen jälkeen hyökättiin valtavalla voimalla vastapuolen kimppuun. Samalla jaettiin kortit uudestaan ja syntyi uudet valtarakenteet. Soini kynittiin vallasta niin, että höyhenet pöllysivät. Hänen synnyttämänsä rakas puolue riistettiin väkivaltaisesti häneltä eikä häneltä kyselty etuoikeutta lempilapseen. Soinille kävi kuin vanhemmille, lapsesta on jossakin vaiheessa luovuttava ja yleensä lähtö tapahtuu enemmän tai vähemmän ovet paukkuen.

Soini tiesi, että Halla-aho voittaa Sampo Terhon. Hän aavisti sen jo tehdessään päätöksen puheenjohtajuudesta luopumisesta. Hän ei voinut olla tietämätön jo vuosia kestäneestä junttauksesta puolueessa. Hänelle oli aikaa miettiä vallanvaihtoa sekä pohtia seuraavat siirtonsa. Soini oli saanut haluamansa. Yhden kansanedustajan puolueesta oli tullut iso vaikuttaja ja hallituskelpoinen. Ulkoministerin pesti kruunasi kaiken. Koska valtaa ei voi pitää ikuisesti ja varteenotettava haastaja oli löytynyt, Soini ei halunnut uhrata itseään Halla-ahon kilpakumppaniksi. Hän aavistii häviävänsä, jos joutuisi kilpasille Halla-ahon kanssa. Kenttä ei hallituksen toimia ollut hyväksynyt ja kuntavaaleissakin tuli turpiin. Siksi hän valitsi ja valjasti Sampo Terhon Jyväskylässä teurastettavaksi. Ja takataskussa oli suunnitelma Jussin Halla-ahon jälkeiseen aikaan. Se ei ollut suunnitelma B, vaan suunnitelma A.

Timo tykkäsi arvostetusta ulkoministerin pestistä ja viihtyi kansainvälisessä kermassa. Hoiti hommansa toistenkin mielestä kohtuullisen hyvin. Hän janosi työn jatkoa, koska aikaa olisi pari vuotta enemmän pohjustaa seuraavaa uraa ja antaa näyttöjä osaamisesta. Ulkoministerin työstä siirtyminen olisi helpompaa kuin tavalliselta kansanedustajan pallilta. Soini on vielä nuori mies poliittisena uraohjuksena, jos terveyttä riittää. Rahaa hän tuskin enää lisää tarvitsee.

Shakki ja matti. Soini pelasi ja puhui 20 luotettua kansanedustajaa taakseen toteuttamaan seuraavan liikkeen. Hän on mies, joka ei antaisi periksi tai muistaisi poliittista kostoa. Sipilä se vasta vasta näytelmän esitti. Ennalta sovitusti lentokone perseen alle ja Saulin luokse Kultarantaan muka hallituksen erokirje taskussa. Sitten Simon lähettää multimediaviestin ja valokuvan paperista, jossa ilmoittaa ryhmä-kahdenkymmenen syntymisestä. Turussakin oli hienosti järjestetty lehdistötilaisuus, jossa kerrottiin hallituskriisin olevan ohi. Niinistökin oli sitä mieltä, ettei tätä performanssia kukaan uskonut ja sanoi, että hallitus olisi joutanut kaatua. Uusi Vaihtoehto putkahti siis maailmaan kuin lapsi kahdeksan lasta synnyttäneeltä äidiltä. Kaikki sujui kuin rasvattu ja soitanta meni nuottien mukaan.

Oikeastaan kummatkin puheenjohtajat, entinen Soini ja uusi Halla-aho aliarvioivat toinen toistaan. Halla-aho näytti jollakin tapaa yllätetyltä ja Soinille tuli kenties yllätyksenä Jyväskylän kokouksessa saatu jäänkylmä kohtelu ja halveksunta. Jussi ei ehkä uskonut sitä, että Soini myy aatteensa ja puolueensa rippeet Keskustalle ja Kokoomukselle. Hän teki kuitenkin tämänkin saadakseen jatkaa ulkoministerinä ja pelastaakseen muut ministerikaverinsa. Apupuolueen asema on tunnetusti koiran virka ja hallitus voi hyvillä mielin jatkaa entisä oikeistolaisempaa politiikkaa.Timon porukasta ei tarvitse enää välittää.Tämä ryhmä ei hallituksesta enää mihinkään lähde, ei vaikka ovea näytettäisiin. Vähiin jävät ne persoonat ja kansanedustajat, jotka tulevissa vaaleissa pestinsä uusivat. Sääliksi käy ryhmän uutta vetäjää Simon Eloa, joka höynäytettiin operaatioon mukaan lupaamalla näyttävä asema ryhmässä. Miehellä tuntuisi kuitenkin olevan supliikkia ja järkeä toimia ihan rehellistä politiikkaa tekevässä puolueessakin.

Halla-ahon rähinäryhmälle käynee jonkin verran paremmin. Suomessa on potentiaalia ja tilausta hyökkäävälle ja äärioikeistolaiselle puolueelle. Kansa eriarvoistuu hallituksen politiikalla, jossa osallisena ovat soinilaiset. Halla-aho vastaavasti hyötyy kansan pahasta olosta. Syylliseksi on helppo löytää eriväriset ja vieraasti puhuvat ihmiset. Varsinkin kun tohtorismies Jussi niin sanoo. Esimerkiksi hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset ja indeksileikkaukset ovat liian vaikeita asioita pohdittavaksi ja mieltää syyksi omaan ahdinkoon. Mikä perkeleen indeksi, herrojen höpötyksiä.

”Kyllä reki varsan opettaa”, sutkautti Soini. Niin varmaan perussuomalaisten kummallekin osapuolelle. Soinikin on tehnyt virheitä, avasi selustansa Halla-aholle. Tuli niin mukavuudenhaluiseksi, ettei itse lähtenyt ehdolle europarlamenttiin vuonna 2014. Jussi käytti aikansa Euroopassa puolueen valtaamiseen. Mikään ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Soinin nimi on osa Suomen poliittista historiaa.

Esa Kanerva

Terveiset Vierumäeltä




                                                                                                                                  14.6.2017

Valtuustoa perehdytettiin tavoille pari päivää, tämän ja eilisen aamusta ehtooseen. Entinen pormestari ja nykyinen valtuuston puheejohtaja Ikonen toivotti valtuutetut tervetulleeksi koulutukseen Vierumäen Urheiluopistolle eilen noin puoli kahdentoista maissa. Päivä oli alkanut Virastotalon edestä klo 9. Matkaan oli kulunut kaksi ja puoli tuntia. Ikosen esitystä seurasi nykyisen pormestarin Lauri Lylyn tervehdys, jossa hän toi esille huolensa tuolloin vielä pinnalla olleesta hallituskriisistä. Hän muistutti, että Maakuntauudistus on suurempi muutos ja taloudellisesti merkittävämpi kuin tunneli-, ratikka- ja kansi-areena-hanke yhteensä.Sitten esittäydyimme ja lähdimme syömään.

Ruokailun jälkeen esittäytyi kaupungin johto. Konsernijohtaja Juha Ylirajala esitteli tulevia mahdollisuuksia ja mahdollisia vaikeuksia. Rakenteellinen vaje on tällä hetkellä ainakin 20 miljoonaa euroa käyttötalousmenoissa. Onneksi työttömyys on lahtenyt ripeään laskuun ollen kaupungissamme 14 prosentin tietämissä. Myös pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt 1000 hengellä. Palvelualueitten johto esittelivät oman alueensa organisaatiot ja tavoitteensa.

Päivä loppui rahoitusjohtaja Arto Vuojolaisen esitykseen omistajaohjauksen periaatteista ja mihin sillä pyritään liikelaitosten ja yhtiöitten osalta.

Salmen Pekan kanssa lähdettiin uimaan ja saunomaan. Teki mukavan olon ja tulihan reippailluksi pitkän istumisen jälkeen.

Ilta huipentui illalliseen. Ravintolaruokaa, ei siitä sen ihmeempää mainintaa ja numeroa kannata tehdä. Ilta oli kylmä ja tuulinen koko päivän jatkuneen sateen jälkeen. Miehen ilta päättyi telkkarin ääreen ja uni tuli silmään varmaan tuossa klo 11 paikkeilla.

Tänään keskiviikkona työ alkoi aamupalan jälkeen klo 8.30. Jenni Airaksinen Kuntaliitosta hahmotteli tulevaisuuden kuntaa. Me tunnemme Jennin Tampereen Yliopiston opettajana ja työpaikka oli vaihtunut hiljakkoin.Hän varoitteli jäämästä paikoilleen ja kehoitti uudistumaan. Muuten hukka perii. Toimintaympäritö muuttuu ja kunnan toimintatavat tulevat muuttumaan. Tampereen hyvinvointikunnastakin tulee Soten jälkeen koulutuskunta.

Sitten mietittiin tulevaa kunnan strategian tekoa ja arvioitiin kehittämissuuntia sekä ydinviestejä ryhmätyönä. Palautetta annettiin siihen suuntaan, että tulevan strategian tulee olla ihmisestä ja hänen tarpeista lähtevä. Tampereen brändia on rakennettava tekemällä asioita oikein ja pitkäjänteisesti, ei ostamalla mainostoimistosta. Myös eettinen ohjeisto tullaan tekemään strategian kylkeen. Se lähtee hyvän hallinnon periaatteista, mm. yhdenvertaisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja objektiivisuudesta.

Lopuksi valtuuston puheenjohtaja vetää kahden päivän opetukset yhteen ja kiittää läsnäolosta valtuutettuja ja järjestäjiä hyvin onnistuneistä koluutuspäivistä.

Lounaana saadaan jotakin vähän fiinimpää makaroonilaatikkoa ja alkuun hyvän salaattipöydän antimet. Sitten bussiin ja Tamperetta kohti.

Aurinko paistaa ja luonto viheriöi. Kotiin ja Tampereelle on mukava palata!

Esa Kanerva

Ensimmäinen valtuuston kokoukseni






Eilinen oli elämäni kannalta historiallinen päivä. Aloitin valtuutetun työni. Kokouksen esityslistalla oli kaupungin hallinnon valinnat. Jouduin näitten valintojen vuoksi reivaamaan muutakin elämässäni. Jouduin tai pääsin eläkkeelle. Halusin tarkastuslautakuntaan, mutta kuntalain mukaan kaupungin henkilöstön edunvalvonnasta vastaavana ihmisenä olin esteellinen. Harkinta-aikaa ei juuri jäänyt, jatkaako nykyisessä työssäni vielä jonkun hetken tai lähteä tarkastuslautakuntaan. Valintani oli nyt ajatellen helppo ja selkeä. Koska olin työssä ns. yliajalla, päätös siirtyä pois työelämästä syntyi melko kivuttomasti. Päätöksen jälkeinen yö meni valvoessa, mutta sen jälkeen on menty eteenpäin. Ja kun päätös on tehty, se on aina hyvä päätös.

Eilen tulin valituksi Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajaksi. Pidän tarkastuslautakuntaa arvostettuna näköala paikkana. Voin hyödyntää siinä lähes 40 vuoden kokemustani Tampereen kaupungin organisaatiosta eri tehtävissä. Ensi maanantaina valitaan kaupungin yhtiöiden hallitukset. Kuten olen sanonut, vesiasiat kiinnostavat ja Tampereen Vesi. Jatkan jo aiempaa työtäni kolmen yhtiön hallituksissa.


Maakuntavaltuustoonkin pitäisi kuulemma mennä jäseneksi 19.6. alkaen ennen varsinaisia vaaleja. Saapas nähdä, kuinka pitäkäsi aikaa tämä pesti venyy. Hallituskriisiä pukkaa ja aikataulut mitä todennäköisemmin venyvät.

Aarne piti monta puheenvuoroa ja halusi apulaispormestariksi kalifiksi kalifin paikalle. Ei onnistunut, yhden hengen mandaatilla ei valtuustossa saa mitään aikaan, paitsi vahinkoa tai kokouksen kulun häiritsemistä. Aarne on kyllä mukava ja yritteliäs mies. Ohjelmaa tehtäessäkin hän käyttäytyi oikein rakentavasti. Uskon, että kyllä hän vielä allekirjoittaa pormestariohjelman. Ainakin sain sen vaikutelman hänen kanssa keskustellessani kuppilassa.

Ensi maanantaina käsitellään Lauri Lylyn pormestariohjelmaa ja hyväksytään se. Olen ajatellut pitää tuolloin ”neitsytpuheeni” valtuutettuna. Helppo ohjelmaa on sisällöltään kehua. Kuinka se toteutetaan päämäärätietoisesti, keinoja voi miettiä.

Kesäkin on tullut ja saunavihdan pystyy kohta tekemään. Olen kyllä jo yrittänyt, mutta ei siitä ollut edes tuoksun levittäjäksi. Juhannuksena viimeistään yritetään uudestaan. Täytyy nyt maistella, miltä eläkeläisen elämä tuntuu. Kun on tottunut joka työpäivä lähtemään, lähtemättömyyskin on varmaan aluksi aika erikoista. Tänään suunnataan kohti Vierumäkeä kahdeksi päiväksi valtuuston perehdyttämiseen. On sanottu, että tilaisuudet järjestetään siksi, että otetaan uusilta valtuutetuilta luulot pois. Ei siinä mitään, minulla on se hyvä puoli, että olen tiennyt realiteetit jo aikaisemmin. Ei putoa korkealta, jos kynnysmatolta heitetään alas.


Toivon aurinkoisia kelejä ja mukavia päiviä!


Esa Kanerva




Puhtaan veden tekeminen ja ympäristövastuu kiinnostavat


  

                                                                                                                                     8.6.2017

Vesilaitostoimintaa on Tampereella harjoitettu viime vuosisadan vaihteesta asti. Sitä ennen oli jo päätetty rakentaa viemäreitä. Nyt saneerattavana oleva Kaupinojan vedenottamo rakennettiin jo vuonna 1928. Puhtaan veden tuotanto on mielestäni tärkein yhdyskunnan perustoiminto. Kuten on myös likaisen veden käsittely. Ilman niitä ihminen ei elä eikä arki suju. Puhdasta vettä voidaan tehdä pintavedestä ja pohjavedestä. Noin kaksi kolmannesta Tampereella käytettävästä talousvedestä on valmistettu pintavedestä ja loppu kolmannes on pohjavettä. Pintavesi otetaan hyvälaatuisesta Roineesta, jonka vettä käytetään vuosittain noin 15 miljoonaa kuutiometriä. Vettä otetaan 4-5 metrin syvyydestä noin 200 metrin etäisyydellä rannasta, jolloin sen laatu on tasainen. Tampereen Veden pohjavedenottamot sijaitsevat Messukylässä, Hyhkyssä, Julkujärvellä ja Pinsiössä. Mielestäni puhdas vesi on ihmiselle tällä hetkellä arvokkain luonnonvara. Puhtaan veden säilyttämiseen liittyy olennaisesti viemäriverkosto ja likaisen veden puhdistus. Haluaisin tehdä työtä puhtaan ympäristön ja veden puolesta tekemällä vihreitä tekoja, ei pelkästään puhumalla vihreitä arvoja.                                                                            

En unohtaisi tässäkään yhteydessä Tavase-hanketta, jossa on suunnitelmissa valmistaa ympäristövastuullisesti pintavettä pohjavedeksi ilman kemikaaleja luonnonmukaisesti. Samalla pohjavesilaitos toimisi vesivarastona koko Pirkanmaata ajatellen kriisiolosuhteissa. Radioaktiivisen laskeuman kohdatessa pintavesi on välittömästi käyttökelvotonta, mutta pohjavesivaranto harjun sisällä voi riittää seudulle jopa yhden kuukauden tarpeeksi. Etenkin siinä tapauksessa, että tilannetta on voitu jotenkin ennakoida ja vettä pumpata varastoon.

Kuten aiemmin sanoin, tärkeätä Kaupinojan vedenottamoa on saneerattu jo vuodesta 2015. Valmista ei ole tullut vieläkään. Valmistumisajankohtaa on siirretty useaan otteeseen. Valmista piti tulla aluksi viivästyksen jälkeen 2016 maaliskuussa, ei tullut valmista. Joulukuussa -16 työmaalta lähti urakoitsija ja sen jälkeen ei juuri ole tapahtunut mitään. Onko meillä tähän varaa? Vesiliikelaitoksen yhtiöittämistä on ajettu kyynärpäitä käyttäen yhtiöksi, myös naapurikunnissa, jossa käytetään tamperelaista vettä. Maailmalla on tajuttu huomaamaan, että vesi on herkkä ja riskialtis tuote bisneksen tekemiselle. On useita esimerkkejä, jopa maailmalla trendi siitä, että pyritään palaamaan takaisin kunnalliseen tuotantoon. Yhtiöitten haltuunotto takaisin kunnan omaksi toiminnaksi on havaittu kuitenkin vaikeaksi prosessiksi. Yhtiöittämisellä voidaan tehdä jotakin peruuttamatonta.

Uusi Sulkavuoren likaisen veden käsittelyhanke ei ole Tampereen Veden hallussa, vaan sitä hoitaa erillinen yhtiö. Tampereen veden puhdistamoilla käsitellään tällä hetkellä vuosittain noin 32 miljoonaa kuutiometriä jätevettä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 1 300 kilometriä. Viemärit pyritään suunnittelemaan maaston mukaan niin, että jätevesi virtaisi kohti puhdistamoa painovoimaisena. Mikäli tämä ei ole mahdollista, jätevesi pumpataan eteenpäin paineviemäreissä. Puhdas ja likainen vesi kulkevat käsi kädessä. Viemäriverkon kunto ja riittävät saneeraukset ovat elintärkeitä tulevina vuosikymmeninä, koska mm. keskustan viemärit alkavat olla elinkaarensa päässä. Näistä kunnostuksista tulee pitää kiinni ja rahat hankittava valtuustolta.

Vieläkö joku ihmettelee, miksi vedentekeminen ja likaisen veden palauttaminen puhtaana ympäristöön kiinnostaa minua? Ei sanoja, vaan tekoja tarvitaan. Tampereen Veden tulee lunastaa joka hetki kuntalaisten siihen kohdistamat odotukset ja luottamus on hankittava joka päivä. Maineikas historia ei sitä takaa, vaan kohtuuhintainen, kristallinraikas, viileä ja puhdas vesi tamperelaisen juomalasissa.

Esa Kanerva

 

Tarkastuslautakunta kiinnostaa


  

                                                                                                                                      7.6.2017

Tarkastuslautakunnan historia juontaa juurensa -90-luvun tulosjohtamisopeista. Tällöin ymmärrettiin se, että valtuustojenkin on suunniteltava toimintaansa strategisesti ja pitkäjänteisesti. Strategia käsitteenä lienee sotilasoppia, joka asiana tarkoittanee suunnitelmaa, joissa sotapäälliköt kartoillaan piirtelevät viivoja, koukkauksia ja hyökkäyskohteita. Valtuusto ymmärrettiin siis suurten linjojen vetäjäksi, jolle ei pelkästään kuulu päivänpolttamien asioitten ratkaiseminen tai virkamiesten valinta. Ihan olivat viisaita päätelmiä. Ei Tampereenkaan kokoisessa kaupungissa voi valtuustotyöskentelyllä ymmärtää sitä, että 67 valtuutetulla olisi varaa kuluttaa aikaansa pikkunäpertelyyn 1600 miljoonan euron käytön hallitsijana. Työn pitää olla suunnitelmallista ja hyvin johdettua. Valtuuston toimielimeksi sen rinnalle kirjoitettiin Kuntalakiin tarkastuslautakunnan olemassa olo ja tehtävät. 1.6.2017 alkaen tarkastuslautakunnan tehtäviä vielä lisättiin mm. kunnan hallinnossa olevien sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen valvonta. Tarkastuslautakunta on siis näköalapaikka kunnan koko toimintaan.

Tarkastuslautakunnan perinteiset tehtävät voisi kiteyttää tehtäviin. Se arvioi, ohjaa, neuvoo, valvoo raportoi ja valmistelee. Paitsi, että se suorittaa strategiasta johdettua talouteen ja toimintaa liittyvää arviointia siitä, että onko valtuusto onnistunut tehtävässään tai ei, keskeistä ovat riskien hallinnan valvonta ja hyvän hallinnon ja johtamisen toteutuminen kaupungissa. Lyhyesti sanottuna, onko rahaa käytetty oikein ja onko kuntalaisten palvelut järjestetty parhaalla mahdollisella tavalla. Kuntalaisilla on perustuslain mukainen oikeus hyvää hallintoon. Ja hyvä hallinto taas tarkoittaa sitä, että siinä noudatetaan tiettyjä oikeusperiaatteita. Hallinnon tulee noudattaa mm. yhdenvertaisuutta, avoimuutta, luotettavuutta, objektiivisuutta ja suhteellisuutta. Kuntalaisten tulee voida luottaa siihen, että hänen asiansa otetaan viipymättä käsittelyyn ja häntä kohdellaan samalla tavalla kuin muitakin samanlaisia tapauksia. Viranomaisen päätökset tulee perustua lakiin. 

Kiinnostavinta osa-aluetta tarkastuslautakunnan työssä on yhteiskunnassa tapahtuvasta muutoksesta johtuvat haasteet. Hyvä kysymys on, miten tulevaisuudessa voidaan kansalaisilla turvata hyvä hallinto. Se, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti ja samalla tavalla. Toisin sanoen estetään viranomaisten mielivalta ja esimerkiksi rahan väärinkäytökset. Voimme olla varmoja siitä, että kuntalaiset haluavat entistä enemmän osallistua kunnan palveluista päättämiseen ja rahan kohdentamiseen. Miten järjestää lisääntynyt demokratia siten, että kaikkia ihmisiä kohdellaan esimerkiksi yhdenvertaisesti?

Pohdinnan arvoista lienee myös sähköisten palvelujen käyttö. Miten takaamme vanhuksillemme tai ihmisille, jotka eivät kykene tietokonetta käsittelemään perustuslain takaaman hyvän hallinnon. Miten he saavat tiedon ja yhteyden viranomaisiin. Kuinka viestintä olisi järjestettävä, että se takaa kaikille tiedon saannin ja tasapuolisen kohtelun.

Sekavalta vaikuttavat kunnallisen demokratian kannalta erilaiset palvelujen järjestämistavat. Miten kuntalainen pystyy vaikuttamaan johonkin hybridi-mallilla järjestettyyn organisaatioon. Hybridi tarkoittaa tässä sitä, että palvelukokonaisuudessa on sekä yksityistä että julkista toimintaa tai rahaa. Tällaiset sekoitukset näyttävät olevan hallituksenkin ajaman politiikan suunta. Ajatellaanpa nyt vaikka tulevan Tesoman hyvinvointikeskuksen mallia. Siellä sairaalakonserni Mehiläinen ja kaupunki yhdessä tuottavat hyvinvointikeskuksen palvelut. Miten taataan se, että Mehiläisen tuotanto ja toimintatavat ovat avoimia ja yhteiskuntavastuullisia. Sopimusten kautta kenties, mutta miten ne sopimukset voivat taata kuntalaisten tiedonsaantimahdollisuudet hyvän hallintotavan mukaisina? Suuri kysymys!

Paljon muutakin tulevaisuuteen liittyvää pohdintaa voisi tässä tuoda esille. Olen hyvin kiinnostunut tarkastuslautakunnan työstä. Se siis ei ole pelkkää numeroitten laillisuusvalvontaa, vaan laaja-alaista yhteiskunnallista pohdintaa vaativaa. Ensi viikon maanantaina valtuusto valitsee ja tekee päätökset kaupungin toimielinten jäsenistä. Toivon, että nimeni olisi tarkastuslautakunnan jäsenten joukossa.

Esa Kanerva















Tarjolla työtä, mutta minkälaista työtä?




                                                                                                                                        5.6.2017

Kävin vaaleja teemalla ”Työ on ihmisen perusoikeus”. Yleensä käsite työ liitetään palkkatyöhön. Kuka väittää, ettei perheenäiti tee työtä kotona. Työhön näyttää siihen siis liittyvän erilaiset motiivit. Duunari raataa saadakseen palkkapussin. Kotiäiti hoitaa lapsiaan huolehtiakseen jälkikasvunsa tarpeista. Joku saattaa tehdä jopa vapaaehtoistyötä. Yhtä kaikki, työ on tehtävän suorittamiseen tähtäävää pitkäjännitteistä, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa. Se antaa elämälle paitsi toimeentuloa, myös henkisiä haasteita. Työn täytyy olla merkityksellistä, työssä pitää voida kehittyä ja työntekijän pitää saada päättää siitä, miten työ tehdään. Silloin työntekijä voi hyvin ja tuottaa tulosta. Nyky-Suomessa työmarkkinat ovat valitettavasti luonteeltaan vinksahtaneet. Meillä on pakkotyötä, pakkotyönhakua ja pakkoyrittäjyyttä. Se lisäksi työnhakijoille tarjotaan epätyypillisiä työsuhteiden muotoja, joita ovat esim. osa-aikatyö, määräaikaistyö, kotona tehtävä työ ja työvoiman vuokraukseen perustuva työ. Missä luuraavat oikeat työpaikat?

Työnantajat marisevat usein, että heillä olisi työtä tarjolla, mutta ei ole hakijoita. Vaikeasti tarjottavien työpaikkojen määrä ei ole lisääntynyt. Näin todisti professori Pertti Koistinen hiljakkoin Aamulehdessä. Ongelman ydin ei ole haluttomat työntekijät, vaan työpaikoissa on jotakin mätää. Koistinen kehottaakin työnantajia itsetutkiskeluun. Jokin asia mättää näissä työpaikoissa, joita ei saada täytettyä. Villakoiran ydin saattaa olla joissakin työsuhteen ehdoissa, jotka työntekijän näkökulmasta viittaavat jos ei ihan pakkotyöhön, niin ainakin sinne päin. Työsopimus voi olla nolla-tuntisopimus, joka edellyttää pienellä varoitusajalle töihin lähtöä kahdeksi tunniksi. Ei tällainen työ elätä. Työ voi olla hyvin sesonkiluonteista, muutamana päivänä pitäisi huhkia vuorokaudet ympäriinsä ja sitten pitää vapaata. Pyritään tasaamaan tunnit, ettei syntyisi ylitöitä. Sitten mukaan tulevat työnantajan asenteet. Jos et suostu mihin tahansa, niin sitten huomenna ei satukaan olemaan tarjolla töitä. Opiskelijoilla teetetään minusta ihan orjatyöhön verrattavaa duunia. Jopa korkeasti koulutettuja nuoria otetaan ”harjoittelemaan” palkatta. Kun olet riittävästi harjoitellut, otetaan seuraava ”harjoittelija”.

Työttömiin kohdistetut toimenpiteet eivät ole rakentavia. Työnvälitystoimistot ovat ”rangaistuslaitoksia”, joissa sovelletaan yhteiskunnan kurinpitomenettelyä ja virkailijoiden mielivaltaa. Mikäli naama ei miellytä, ohjataan koulutettu ihminen ennalta huonoksi työpaikaksi tiedettyyn työpaikkaan isännän saappaan alle käskettäväksi osa-aikatyöhön. Mikäli työntekijä itse irtisanoutuu työsuhteesta, seuraa siitä karenssi ja korvausten menetys. Tyhjiä tunteja ei pysty täyttämään toisella työnantajallakaan, koska voimassaolevan sopimuksen työtunneista ei ole etukäteen tietoa. Tämän lisäksi tyhjistä työtunneista ei kerry eläkettäkään. Muualla kuin työnvälitysalalla tällainen sanktioiden käyttäminen olisi ihmisoikeuskysymys.

On olemassa työpaikkoja ja työnantajia, joitten työpaikat menevät kuin kuumille kiville ja hakijoita on satamäärin yli tarjonnan. Mitään muuta ei tarvita kuin tarjota reiluja työehtoja ja kohtuullinen korvaus. Koska työnantajat ovat viimeisen kymmenen vuoden ajan saaneet nauttia ylitarjonnasta ja jonoista porttien ulkopuolella, tilanne on ehkä muuttumassa. Työnantajien olisi aluksi lähdettävä muokkaamaan omia asenteitaan. Pikkiriikkisen nöyryyttä ja vastaantuloa työntekijöitten suuntaan olisi paikallaan ja käydä vaikkapa kurssi rekrytoinnin saloista.

Niin työn, työnantajan kuin työntekijän arvostus lähtee molemminpuolisesta kunnioituksesta ja reiluista pelisäännöistä. Onneksi Lauri Lylyn ohjelmaan on kirjattu työllisyyden parantaminen ykkösasiana. Mutta myös se, ettei hinnalla millä hyvänsä. Työpaikkojen pitää olla reiluja, noudattaa työehtosopimuksia ja työnantajien maksaa veronsa.

Esa Kanerva







Päätösten viikko




                                                                                                                               2.6.2017

Kesä on tullut, ainakin kalenterin mukaan. Tämän viikon olen saanut urakalla koulutusta ja tapaopetusta. Päivä meni opetellessa valtuuston protokollaa, äänestämistä ja jääviysasioita. Tarpeellista kertausta toki. Eilinen meni sisäistä tarkastusta ja riskien hallintaa sisältäneessä opetuksessa.

Keskiviikkona valtuustoryhmä pui sisäisesti tulevia hallinnon valintoja. Käytiin rakentavaa ja ilmaa puhdistavaa keskustelua pitkään ja hartaasti. Eilinen ilta oli mielenkiintoinen, ellen sanoisi jännittävä. Edustajisto kokoontui tekemään päätöksiä valinnoista. Yli kolme tuntia siihen meni, mutta tulostakin syntyi. Kaikki seisovat Lauri Lylyn tekemän kokonaisuuden takana. Se on sisällöltään Laurin tarpeelliseksi katsoma määrä kokemusta, nuoruutta, erilaisia persoonia ja koulutustaustoja. Ja ennen kaikkea se on Laurin tiimi, jonka avulla hän uskoo voivansa toteuttaa hänen johdollaan tehty pormestariohjelma, joka myös kiitoksin ja kehuin hyväksyttiin. En ota tässä nimiin kantaa tai niitä kerro, koska nimitykset voi lukea lehdestä. Apulaispormestariehdokkaat olivat kaikki neljä tasoltaan kovia. Kolmelle oli pakko tuottaa pettymys ja vain yksi saattoi voittaa. Onnittelut Johanna Loukaskorvelle!

Koska minulta eilen salissa kysyttiin, miksi luovuin itse omasta edukkuudestani. Vastasin kysymykseen niin, että tein arvioinnin ja huomasin valintani olevan hyvin epätodennäköinen, koska kysymyksessä oli ns. naispaikka, kuten myös pormestari oli asian hahmottanut. Eikä kaksi ay-taustaista ihmistä voi olla keulapaikoilla.

Toivon tehtäviä uudessa organisaatiossa ja uskon niitä myös löytyvän. Asia ratkeaa ensi viikolla. Edustajistossakin käsiteltiin ilman nimiä vain mandaatit. Atso oli neuvotellut demareille hyvän paketin, kiitos siitä hänelle. Hän on tehnyt suuren urakan!

Tuomi-Logistiikka saa uudet tilat Sarankulmaan. Ne hankittiin yhteistyössä Tampereen Palvelukiinteistöjen kanssa. TPK:n hallituksessa olin mukana tekemässä hankintapäätöksiä. Kiinteistöjuridiikkakin osaa olla sitten monimutkaista, etten sanoisi hankalaa. Tänään olisivat kekkerit ja uusien tilojen avajaiset. Sain kutsun, mutta nyt tämä viikonloppu huilataan. Onnea Logistiikka uusille tiloille!

Toivon lukijoilleni kesäistä viikonvaihdetta, siis oikeaa, kesän rentouttavaa, viikonloppua!

Esa Kanerva