27.8.2017
Strategia- sana on alun perin ollut sotapäällikköjen käytössä. Sieltä se on siirtynyt ja jokapäiväistynyt jopa kunnalliseen päätöksentekoon. Edellinen kaupungin strategia oli nimeltään ”Yhteinen Tampere-Näköalojen kaupunki”. Sen tähtäin oli vuodessa 2025 ja uusi yltää aina vuoteen 2030. Strategian pohjana toimii pormestariohjelma, joka on johtamisen väline 4 vuoden aikajänteellä. Valtuustoryhmät ovat olleet keskeisessä roolissa sitä tehtäessä. Ohjelma pureutuu konkreettisiin ajassa oleviin haasteisiin. Strategia perustuu pormestariohjelmaan. Laadinnassa mukana on myös henkilöstöä, kuntalaisia ja sidosryhmiä. Aikajänne yli 10 vuotta ja tulevaisuuden muutostekijät ovat keskiössä.
Tampereen nykyisen ”Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki” - strategian laadinnassa
keskeisimmiksi haasteiksi tunnistettiin kuntatalouden heikko tilanne, korkea työttömyys,
hyvinvointierojen kasvu sekä väestörakenteen muutokset. Tampereen kaupungin toimintaan vaikuttavina merkittävinä muutostekijöinä nähtiin myös elinkeinoelämän haastava globalisaatio, kaupungin kasvu ja ilmastonmuutoksen edetessä lisääntyvät ympäristövaatimukset.
Nykyistä strategiaa tehtäessä nuo edellä mainitut ongelmat eivät ole muuttuneet miksikään. Näiden lisäksi strategiassa on huomioitava toimintaympäristössä tapahtuvia kansallisia ja kansainvälisiä megatrendejä, joilla on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.
Teknologinen kehitys on yksi voimakkaimmin kaupunkien tulevaisuuteen vaikuttavista
muutosvoimista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Muun muassa digitalisaatio, robotisaatio ja tekoäly tulevat muuttamaan monella tavalla koko kaupunkiyhteisöä.
Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennustaminen on vaikeaa. Teknologioiden kehittymisen myötä osaamistarpeet muuttuvat ja uusia ammatteja syntyy vanhojen kadotessa. Toisaalta teknologioiden kehittyminen tuo oppimiseen uusia mahdollisuuksia ja näin turvaa osaamista.
Kaupungistuminen on voimistuva trendi. Haasteena on turvata yhdyskuntarakenteen toimivuus, alueiden tasapainoinen kehitys, hyvinvoinnin mahdollisuudet, riittävät palvelut kasvavalle väestölle ja ekologinen kestävyys. Tulevaisuudessa globalisaatio korostaa kaupunkien kansainvälistä kilpailuasetelmaa. Mansekin joutuu kilpailutilanteeseen Turun lisäksi muittenkin isojen kaupunkien kanssa. Periaatteessa myös maakunnat kilpailevat maan sisäisesti toistensa kanssa sekä toisaalta myös kansainvälisesti. Kaupungistumisen suuri haaste on hyvinvoinnin jakautuminen eri alueiden ja väestöryhmien välillä.
Kansalaisyhteiskunnan rooli tullee vahvistumaan. Kuntalaiset eivät tyydy vaikuttamaan vain vaaleissa, vaan he haluavat käyttää osallistumisoikeuttaan laajemmaltikin päätöksenteossa. Osallistuminen kanavoituu perinteisten muotojen rinnalla uusia reittejä pitkin. Somen kautta syntyy erilaisia verkostoja ja vaikuttamiskeinoja. Digitaalisuus antaa tähän mahdollisuudet. Yhteisön sisään voi syntyä uusia yhteisöjä.
Mikähän on kunnan tehtävä tulevaisuuden yhteiskunnassa? Ei ainakaan käskyttäjä tai viranomaisyhteiskunta. Kumppanuudesta edetään siihen, että kunta paremminkin mahdollistaa erilaisen tekemisen ja tarjoaa valmiita malleja, yrityspuistoja ja sovelluksia esimerkiksi yrityksille. Yhteistyö tiivistyy erilaisten ”kuntayhteisöjen” kanssa ja heidän toimintansa mahdollistetaan, jos se palvelee yhteistä hyvää.
Odotan tiivistä työskentelypäivää. Illalla demarit pohtivat vielä yhdessä kaupungin talousarvion laadintaa ja kuulemme lautakuntien omasta valmistelusta. Päivän kruunaa vielä yksi hallituksen kokous. Hyvää alkavaa viikkoa!
Esa Kanerva
