25.10.2017
Tarkastuslautakunnan tehtävänä on antaa palautetta valtuustolle, onnistumisista ja epäonnistumisesta käyttötalouden hallinnassa, veroista, lainoista ja toiminnallisista tuloksista.
Tarkastulautakunta vertaili taloudellisesti ja toiminnallisesti kuuden suuren suomalaisen kaupungin lukuja. Ns. kuusikkokaupunkeja ovat Helsinki, Tampere, Espoo, Vantaa, Turku ja Oulu. Tein tähän koosteen tarkastuslautakunnan muistiosta, joka esiteltiin valtuustolle maanantaina.
Kiinteistöverot ovat olleet Tampereella kuusikkokaupunkien vertailussa kärjessä, joten niihin kohdistetut mahdollisuudet lienee käytetty, päätti hallitus mitä tahansa. Tuloveroprosentti on toiseksi korkein vertailussa.
Lainamäärän hallinnassa on toistaiseksi onnistuttu, koska kaupunki pärjää kuusikkovertailussa priimuksena eli ykkösenä kaupunkitasolla ja toisena konsernilainavertailussa.
Tampereen tilikauden tulos peruskaupungeista on selvästi heikoin. Konsernin tulosta, koka on selkeästi positiivinen, kannatteli viime vuonna Sähkölaitoksen hyvä tulos ja YH-Kotien satunnainen myyntivoitto.
Lastensuojelussa ollaan onnistuttu rakennemuutoksessa sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollon sisällä laitoshoidosta perhehuoltoon. Muutos näkyy kuutosvertailussa nettotoimintakulujen siirtymisestä laitoshoidon kulujen siirtymisestä avopalveluihin, avohoidon kulut olivat 3 % korkeammat kuin muualla keskimäärin.
Ikäihmisten laitoshoidon purkamisessa ollaan onnistuttu. Lukuja on saatavissa vuodesta 2016 vuoteen 2016. Ympärivuorokautisen hoivan asumisalveluissa oli kasvua 18 prosenttia ja kotihoidon palveluissa 6 prosenttia edellisestä vuodesta. Laitoshoidon asukaskohtaiset nettotoimintakulut pienenivät 12 %.
Tampereella on valitettavasti vammaisten hoito edelleen liikaa laitoshoitopainotteista, vaikka pyrkimys on kohti avohoitoa. Vammaisten nettotoimintakulut olivat 57 % korkeammat kuin kuutoskaupungeissa keskimäärin. Toki kuntien välillä on merkittäviä väestöeroja.
Siirtymisestä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ei onnistuttu tavoitellusti. Sairaanhoitopiirin palvelutilauksen kasvu oli 6 % luokkaa. Osasyyllinen on yhteispäivystyksen siirtyminen osaksi erikoissairaanhoitoa.
Päihdepalveluissa on toteutettu siirtymisestä laitoskuntoutuksesta avopalveluihin ja matalan kynnyksen hoitomuotoihin ei ole sujunut kitkatta. Kuluissa se näkyy siten, että päihdehuollon avohoidon kustannukset olivat verrattuna pääkaupunkiseudun isoihin kaupunkeihin korkeimmat, 40 % kokonaiskustannuksista.
Työttömyydessä on tapahtunut selkeä positiivinen käänne vuoden 2017 aikana. Elokuussa työttömyysaste Tampereella oli 14,2 eli 4,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Tampere ei rajoittanutlasten subjektiivista varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeutta 20 tuntiin viikossa eikä ryhmäkokoja kasvatettu varhaiskavatuslain mahdollistamalla tavalla. Tampereella 5,6, prosenttia varhaiskasvatuksessa olleista lapsista oli palvelusetelillä järjestetyssä varhaiskasvatuksessa. Luku oli suurin, 28,3 %, Oulussa vuonna 2016. Palvelusetelin käyttö on omaa tuotantoa edullisempaa.
Kaupungissamme opetetaan halvalla, Tampere kuuluu edullisimpien joukkoon kuutoskaupungeista, mutta toisaalta Tampere satsaa toiseksi eniten opetukseen Espoon jälkeen.
Tampere panostaa liikunta- ja ulkoilutoimintaan ja se näkyy panoksissa Kuusikkovertailussa kolmas sija. Kulttuuri kuuluu kaupungin painopistealueisiin. Nettotoimintakulut ovat 50 % korkeammat kuin vertailtujen kaupungeissa keskimäärin.
Joukkoliikenne toimii tehokkaasti ja taloudellisesti. Toimintakulut asukasta kohden lähes 80 prosenttia pienemmät kuin kuutoskaupungeissa keskimäärin.
Kaupunkiympäristön kehittämiseen liittyvien palveluiden vertaaminen on vaikeaa, sillä palveluiden sisällössä on paljon kuntakohtaisia eroja.
Esa Kanerva
