20.10.2017
Ensi maanantaina valtuuston kolmeksi tärkeimmäksi asiaksi nostan tarkastuslautakunnalle uuden kuntalain myötä tulleen, johtavien viranhaltioiden ja päättäjien tarkastulautakunnalle annettavien sidonnaisuusilmoitusten tilanteen raportointi valtuustolle, kaupunginhallituksen antaman vastauksen käsitteleminen vuoden 2016 tarkastulautakunnan arrviointikertomukseen ja Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus.
Tarkastuskautakunta pitää yllä rekisteriä johtavien virkamiesten ja päättäjien sidonnaisuuksista. Käykääpä katsomassa niitä Tampereen verkkosivuilla, mielenkiintoista seurattavaa. Tällä halutaan lisätä avoimuutta ja estää ns. esteellisyyttä päätöksenteossa. Hyvä niin, koska valtakunnan tasollakin on nähty jopa valtakunnansyyttäjän erehtyminen harhapoluille ja tekemään päätöksiä esteellisenä. Kaiken kaikkiaan kaupungissa on toista sataa ilmoitusvelvollista.
Kaupunginhallituksen vastauksessa tarkastuslautakunnan kritiikkiin siitä, että budjettitasapainoa ei ole saavutettu, todetaan ns. budjettikuria noudatetun heikosti. Lautakuntien olisi tullut ottaa vastuu sopeuttamista koskevien päätösten toteuttamisesta. Jos ylitykset uhkaavat, lautakuntien olisi tullut raportoida ja tehdä esityksiä asioitten kuntoon saattamisesta kaupunginhallitukselle . Näin ei valitettavasti ole kaikissa tapauksissa tehty. Onpa joissakin lautakunnissa jopa äänestetty siitä, tehdäänkö mitään vai ummistetaanko totuudelta silmät. Valtuusto on päättänyt hallintosäännöstä kuntalain perusteella ja siinä on yksiselitteisesti määrätty lautakuntien yleistehtäväksi toiminnan ja talouden seurannan sekä raportoinnin.
Mitenkähän rahatasapainoon päästäisiin? Sekin on todettava, että rahan lapiominen lautakunnille ei yleensä auta, kaikki menee, mitä annetaan ja sitten mennään taas hetken perästä talousraamien yli. Kysymys saattaa olla äänestäjien pelosta ja hankalia ratkaisuja on ikävä tehdä. Minusta valistuneet kuntalaiset ymmärtävät viisaan taloudenpidon tärkeyden. Investointeja on kasvavassa kaupungissa pakko tehdä eikä niitä parane sekoittaa käyttötalouteen.Tampere on tehnyt 2010-luvulla vain yhden positiivisen tilinpäätöksen, vuonna 2013 ja sekin vain muutamia kymppitonneja. Kaupunkimme taloudellinen tulos on ollut heikoin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Jotakin on siis pakko tehdä ja asennemuutos on yksi tärkeimmistä. Vastuunottokin olisi tärkeää.
Tarkastuslautakunta arvioi myös toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Uutta strategiaa valmistellaan pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelman pohjalta. Toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin on kehitetty työkalu, jossa visuaalisesti kuvataan tavoitteiden saavuttamista. ”Jos talouden tasapainottaminen otetaan seuraavan strategian kärkihankkeeksi, myös keinot on määriteltävä suunnitelmassa. Kaupunginhallituksen on otettava vahvempi rooli siinä”, todetaan tarkastulautakunnan arvioinnissa
Aivan oikein, tarkastuslautakunta on arvioinnissaa kiinnittänyt huomiota mm. kilpailutuksen myötä ongelmiin palveluiden siirrossa uudelle toimijalle ICT-palveluissa. Kaupunginhallitus puolustautuu sillä, että sopimuksissa ei ollut tarkasti määritelty toiminnan luovuttavan yrityksen velvotteita. Jatkossa tämä tulee ottaa huomioon.
Talouden ja toiminnan katsauksessa nykyinen tarkastuslautakunta on tehnyt vertailun Suomen suurten kaupunkien, ns. kuusikkokaupunkien kesken. Vertailussa Tampere on onnistunut ehkä parhaiten velkamäärän suhteen. Se on vähäisin isoista kaupungeista. Kirjoitan tarkemmin vertailusta valtuuston kokouksen jälkeen.
Esa Kanerva
