14.11.2017
Lukijani saavat nyt arvioida, puolustinko minä valtuustossa pitämässäni puheenvuorossa seksuaalista häirintää. Nuoret naiset vasemmalta niin väittivät. Oli oikein kommentoitava, että tulkitsette minua väärin enkä hyväksy häirintää missään muodossa enkä milloinkaan.
”Eetiset toimintaperiaatteet on hyvä olla muistuttamassa meitä oikeasta ja väärästä. Tämän asian ymmärtäminen ja toteuttaminen on siinä mielessä yksilön kannalta ongelmallista, että siinä ei oikein voi esiintyä oppimestarina. Kehitysprosessin on lähdettävä yksilöstä itsestään ja tunnetusti oman toiminnan arviointi on vaikeaa. Vaikka kysymyksessä on niinkin tuttu henkilö kuin oma itse.
Politiikassa ovat käsitteet pienet piirit, saunasopimukset, hyväveliverkostot, kabinettipolitiikka, juonittelut ja kontissa matkustamiset juurtuneet arkikieleen totuuksina. Nyt kun löydään pöytään vaatimukset avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä, kontrasti on aika jyrkkä. Ovatko avoimuus, rehellisyys ja julkisuus päätöksenteossa vain sanahelinää. Niin kauan ne ovat kuin käytännöt jatkuvat ja niin kauan kuin yksilöt sen sallivat itselleen, ne jatkuvat.
Toistemme kunnioittaminen on vaativa hyve. Kohtaamme toisamme erilaisissa rooleissa, mutta kysymyksessä on aina sama ihminen, jolla on ihmisarvo. Isäni opetti, että katso aina tasaltasi ihmistä silmiin. Asema tai arvo eivät saisi vaikuttaa toimintaamme ja ylemmässä virka-asemassa olevan ihmisen pitäisi arvioida samalta tasolta alaistaan. Arjen yhdenvertaisuuden opettelun voisi aloittaa sillä, että tervehtii tuntemiaan ihmisiä asemaan katsomatta.
Eettiset säännöt edellyttävät siistiä käytöstä. Mutta nyt tämä vatulointi seksuaalisesta häirinnästä on mennyt mahdottomuuksiin. Se on samaa sarjaa kuin ”Saako koulussa laulaa ”Suvivirttä” tai onko ”Naisen perään katsominen” törkeää seksuaalista häirintää. Naisen ja miehen seksuaalista jännitettä ei saa minkään etiikan lakien mukaan tulkita epäasiallisuudeksi. Jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava.
Myös kunnan tulee bisneksissään aina miettiä, ovatko yhteiskunnalliset hyödyt haittoja suuremmat. Tarkoitus ei pyhitä keinoja. Kaupungin maine menee yhtä helposti kuin yritysten imago väärillä päätöksillä. Pitää muistaa, että vastuullisuus ja luotettavuus ovat kilpailukeinoja, joita tulee vaalia.Liiketoiminnassa ei pidä lipsua eettisissä periaatteista.”
Esa Kanerva
