Menestystä uudelle vuodelle 2019!

                                                                                                                      31.12.2019



Hyvät lukijani!

Yksi eletty vuosi on takanapäin. Joillakin se on mennyt vähän paremmin, toisilla epäonnekkaammin.

Vuosi 2018 muistetaan varmasti kesän lämpöisyydestä. Ja siitä, että ilmastonmuutospuheet ovat lisääntyneet ja oikeastaan kilpaillaan, kuka kehtaa synkimmät arviot heittää pöytään. Otetaan asia vakavasti, mutta ei pelotella nuorisoa toivottomuuteen. Toimitaan kukin osaltaan vastuullisesti ja odotetaan taas kaunista kesää 2019!

Hyvää uutta vuotta 2019, Esa Kanerva

Hyvää joulua!

                                                                                                                               23.12.2018


Hyvät blogini lukijat!




Ensinnäkin haluan  olla kiitollinen teille. Te olette käyneet lukemassa tekstejäni yli 26000 kertaa. Se kannustaa jatkamaan kirjoittamista. Aamulehdessä olleeseen teemaan liittyen olen kirjoittanut myös Kiinasta ja sen vaikutusvallan kasvusta. Jos asia kiinnostaa, kaivakaa se esiin aikaisemmista teksteistä.


Toivon lukijoilleni rauhallista joulua ja tavataan ensi vuonna!


Esa Kanerva

Esan kirje joulupukille

                                                                                                                    15.12.2018

Näin joulunaikaan on tapana kirjoitella kirjeitä joulupukille. Siispä tuumasta toimeen, pistetään kirje Korvatunturille menemään. En ajatellut mitään konkreettisia lahjatoiveita lähetellä, tässä iässä ei niillä ole enää merkitystä. Sain seuraavan laisen listan aikaiseksi. En tiedä, mitä pukki tuumaa brexitistä tai terrorismista, olen kuitenkin toiveikas, kyllä pukilla ainakin oma mielipide asiasta on.

Ensimmäinen toivomus minulla on ehdottomasti, että kaikilla suomalaisilla olisi työtä. Työn kautta löytyy elämän tarkoitus ja mielekkyys. Taloudellinen asema parantuu ja hyvinvointi lisääntyy. Ei tarvitse perheessä aina rahasta riidellä.

Toiseksi voisi Ruotsin kuningaskunta saada viimein pääministerin. Stefan Löfven olisi passeli henkilö siihen tehtävään. Uudet vaalit olisivat kauhistus, ruotsindemokraatithan siinä voittaisivat.

Brexitin voisi perua. Pukki voisi lähettää henkisiä voimia Theresalle pakittaa. Pysykää unionissa!  Suurvaltaimperiumi meni jo ja sitä on turha haikailla.

Venäjän soisi rauhoittuvan ja pullistelun loppuvan. Ei maailma aseilla ja valloituksilla muutu. Pää jää vetävän ja Venajänkin käteen.

Jenkkien äänestäjille toivoisi vakaata harkintaa ja tietoa seuraavissa presidentin vaaleissa. Nykyinen Twitter-politiikka tuo rauhattomuutta ja turvattomuutta maailmaan.

Kiinalta haluaisin malttia maailman alistamisessa. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Kiina on jo ostanut Afrikan, nyt hankitaan valtaa muualta. Myös Suomi on ostoslistalla. Esimerkkejä riittää. Koska se huomaa meidän vesivarantomme?

Euroopalle toivoisin vahvaa johtajaa ja Urpilaisen lähettäisin komissioon. Demarikansanedustajaehdokkaille haluan hyvää menestystä ja valituksi tulemista. Ainakin kuusi kansanedustajaa Pirkanmaalta olisi loistava vaalitulos.

Kävin syömässä Paavo Lipposen ja tovereitten kanssa. Paavolle toivon pitkää ikää ja jaksamista kirjoittamiseen. Maailma tarvitsee hänen viisauttaan ja ymmärrystä.

Kauan eläköön joulupukki! Ja maailman lasten toiveet ja haaveet!

Esa Kanerva

 

Tesoman kaupunginosa uudistui ja loi nahkansa

                                                                                                                      7.12.2018

Käsityksemme kaupunkilähiöistä ovat yleensä hyvin stereotyyppisiä, ne ovat ankeita, uneliaita ja kasarmimaisia betonilaatikoita täynnä olevia alueita. Varsinkin 1970-luvulla Suomea rakennettiin ja kaupungeissa ihmisiä asutettiin kiireellä rakennettuihin elementtitaloihin ja persoonattomiin kaupunkiympäristöihin. Tampereelta hyviä esimerkkejä tästä toimintamallista ovat olleet Hervanta ja Tesoma. Siis ovat olleet. Tänä päivänä kummatkin ovat kuin uudesti syntyneitä kaupunginosia. Paras esimerkki kaupunkikehittämisestä on mielestäni Tesoman kaupunginosa lännessä. Alue kärsi pitkään ikävästä julkisuuskuvasta eikä kaupunki juuri siihen panostanut. Sosiaaliset ongelmat korostuivat ja Tesomaa pidettiin asukkaiden eriarvoistumisen esimerkkinä.

Tesomalla tarkoitetaan Länsi-Tampereella sijaitsevaa Tohlopin, Ikurin, Ristimäen, Tesomajärven, Haukiluoman, Lamminpään ja Epilänharjun kaupunginosien muodostamaa asuin- ja palvelualuetta. Sen vahvuuksia on luonnonläheisyys ja hyvät liikuntamahdollisuudet. Viitisen vuotta sitten kaupunki ymmärsi alueen potentiaalin ja siitä tuli strateginen kehittämiskohde. Päättäjät halusivat kaventaa hyvinvointieroja ja ennalta ehkäistä ongelmia pureutumalla juurisyihin. Niitä olivat puutteelliset asunto-, palvelu-, harrastus ja koulutusmahdollisuudet. Lisäksi kiinnitettiin huomiota alueen suureen työttömyyteen. Tesomaa kehittämään perustettiin Oma-Tesoma-hanke, alueen asukkaat ja yhdistykset, yrittäjät ja toimijat otettiin mukaan parantamaan oman asuinalueensa palveluja, toimintamalleja ja ratkaisuja.

Palveluiden kehittämisessä olennaista oli palvelukonseptien ja palveluiden sisältöjen käyttäjälähtöinen uudistaminen. Tätä periaatetta sovellettiin Tesoman yhtenäiskoulun ja päiväkodin, palloiluhallin, ikäihmisten asumispalveluiden sekä kirjaston, terveydenhuollon ym. julkisten ja kaupallisten palveluiden muodostaman hyvinvointikeskuksen rakennushankkeiden yhteydessä. Kaupunki on Tesoman hyvinvointikeskuksessa Keskon vuokralaisena ja palvelut hoidetaan tällä hetkellä yhteistyössä allianssimallilla Mehiläisen kanssa uusissa tiloissa.

Pitää muistaa, että alueelle rakennettiin n. 1000 ihmisen työpaikka, Mediapolis, joka tuki kaupunginosanparemman imagon rakentamista. Mediapoliksessa annetaan myös media-alan koulutusta ja tehdään tutkimusta.

Tampereella on edelleen asuinalueita, jotka tarvitsevat lisää palveluja, viihtyisämpää rakentamista ja parempaa arvostusta. Heti tulee mieleen Peltolammi ja Lentävänniemi. Tesomalla onnistuminen kannustaa. Läntisen kaupungin helmi on luonut kuorensa ja saatu palaute on ollut pääosin myönteistä. Työttömyysluvutkin ovat kaunistuneet.

Alueen maineella on suuri merkitys vetovoimalle ja halukkuudelle muuttaa sinne. Tesomallakin tapahtunut koulushoppailu on yleensä ensimmäinen merkki siitä, että kaikki ei ole kaupunginosassa kunnossa. Jotkut vanhemmat halusivat lapsensa keskustan "parempiin" kouluihin. Yleensä kyse on joko opetuksen laadusta, alueen palvelujen heikennemisestä, alueen rauhattomuudesta tai siitä, että asukkaiden mielipiteitä ei kuunnella. Ehkä Tesomalla oli aiemmin kysymys kaikista näistä, maine oli pitkään kielteinen. Tesoman esimerkki osoittaa päättäjille, että näihin asioihin voidaan ja pitää vaikuttaa.

Esa Kanerva

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

                                                                                                                            5.12.2018

Toivotan kaikille blogini lukijoille oikein hyvää Itsenäisyyspäivää ja tavataan huomenna Keskustorilla!

Esa Kanerva

Voiko keljuuntumiseen kuolla?

                                                                                                                                  

                                                                                                                     2.12.2018

Meistä jokaisella on joskus ”siipi maassa”. Useammankin kerran minulta ovat asiakkaat työtilanteissa kysyneet, ehkä osin leikillään, voiko suoraan ilmaistuna v……….n kuolla. Mitähän siihen sitten vastaisi? Tosiasiallisesti kysymyksessä on totta ainakin toinen puoli. Nylpiintyneessä olotilassa ihminen on stressitilassa ja henkinen tasapainokin voi olla nyrjähtänyt. Henkilö saattaa olla vihainen ja ärsyyntynyt. Sosiaalisissa suhteissa syntyy riitaa ja eripuraa. Kaiken kaikkiaan ihmisen tilanne on epätoivottava. Pitkäkestoisesti olotila johtaa sairastumiseen fyysisesti, rasittaa henkisesti psyykkeä ja vie esimerkiksi sosiaaliseen eristäytymiseen.

Kun ihminen kokee suurta pettymystä, turhautumista ja alakuloa hänen lisämunuaisensa tuottaa lisääntyneesti adrenaliinia ja kortisolia. Nämä hormonit saavat sydämen sykkeen nousemaan ja verenpaineen kohoamaan. Tämä johtuu tahdosta riippumattoman hermoston ärsyyntymisestä. Emme itse voi näille reaktiolle mitään. Stressi vaikuttaa myös meidän immuunijärjestelmään. Sairastumme helpommin, koska puolustusjärjestelmämme on heikentynyt. Nämä ovat fyysisiä oireita.

Henkisesti pettynyt ihminen on levoton, työssä hän ei pysty keskittymään ja käyttäytyy kuin sähköjänis. Työsuoritukset laskevat ja perhe-elämä kärsii. Näkyviä oireita voi esiintyä vapinana ja hikoiluna. Pitkänaikavälin muutoksina ihminen voi uupua, masentua tai hänestä tulee sairastumisaltis. Myös stressiin liittyvä ahdistuneisuus kuormittaa mieltä. Lisäksi usein ilmenevät univaikeudet vaikeuttavat elämää.

Sosiaalisen elämän alueella stressi voi näkyä mm. perhe- ja parisuhdeongelmina tai eristäytymisenä. Stressaantunut ihminen voi olla ärsyyntynyt ja ampuu kaikkea liikkuvaa. Perheessä saattaa alkaa ”mykkäkoulu”. Näistä tilanteista ei synnyt yleensä hyvää tai mitään rakentavaa.

Mitä v…….lle voi itse tehdä? Keljuuntumisen syyn voi aina jakaa ja puhua siitä. Se helpottaa. Asian vatvominen koko ajan mielessä vain pahentaa tilannetta ja omissa mehuissa kiehuminen syö miestä tai naista. Kannattaisi tehdä sitä, mistä yleensä saa hyvän mielen. Ei niin huonoa elämäntilannetta ole, ettei sitä voisi viinalla pahentaa. Pyydä vaimolta anteeksi, jos siltä tuntuu, se helpottaa. Huumoria viljeltiin paljon rintamilla, se voi varmaan auttaa tässäkin tilanteessa. Aikansa kutakin, sano pässi kun päätä leikattiin. Eli kaikki ikävä kestää aikansa ja loppuu aikanansa. Jollekin maistuu juoksulenkki, toisille pieni kävely. Neuvominen on helppoa, asioitten toteuttaminen vaikeata.

Tässä olen muutamilla lauseilla pohtinut v……n anatomiaa. Tauti on vakava, ainakin pitkäkestoisena. Lohdullista on siinä se, että asialle voi itse tehdä jotakin ja ikävätkin elämäntilanteet kestävät yleensä vain oman aikansa.

Esa Kanerva

 

 

Pia Viitasen mietteitä

                                                                                                                                28.11.2018


Julkaisen kansanedustajaehdokkaani Pia Viitasen ajatuksia eduskunnan menosta.


¤¤¤¤¤¤¤

"Se on moro!

Vauhdikasta on meno ollut koko syksyn eduskunnassa ja tahti vain tiivistyy viimeisinä viikkoina ennen joulua, sillä hallitukselta on kasaantunut valtava määrä lakiesityksiä käsiteltäväksi ihan loppumetreille.

Viikonloppuna pääministeri Sipilä nostatti kulmakarvoja puheessaan Keskustan puoluevaltuustossa. Hän kertoi puolueensa olevan vastavoima ”ainakin kolmelle asialle: vapaavuorelais- vihervasemmistolaiselle keskittämispolitiikalle, korporaatioiden sinipunalle sekä valheellisia lupauksia antavalle populismille.”

Vai niin. En usko, että tämä yltää kovin korkeaan pistemäärään sarjassa pääministeritasoinen puhe. Eivätkä edes taiteelliset pisteet vaalipuhe-kategoriassa nouse kovin korkealle, sillä uskottavuus sanomalle taitaa olla lähellä nollaa.


 Sipilän oma hallitus on kunnostautunut miljardileikkauksilla koulutukseen, joiden seurauksena oli mm. se, että ensin on vähennetty varmasti yli tuhat ammatillista opettajaa, ja nyt keskusta esittää, että ”palkataan tuhat lisää” ...tarpeellista sinänsä, mutta mihin unohtui omien tekojen seuraukset?

Lapsiperheille luvataan nyt 50 miljoonaa lisää, kun ensin on verotusta kiristetty viemällä lapsivähennykset, lapsilisien indeksikorotukset on leikattu ja päiväkotien ryhmäkokoja on kasvatettu. Ennen eduskuntavaaleja 2015, Sipilä lupasi, että opiskelijoilta, lapsiperheiltä, työttömiltä ja eläkeläisiltä ei leikata senttiäkään. Toisin kävi.

Iloinen uutinen - Sdp:n hyvä vaihtoehtobudjetti

Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksestä ei taaskaan löydy nyt tarvittavia uudistuksia ja tulevaisuusinvestointeja. Toimet heikommassa asemassa olevien ihmisten asemaan puuttuvat tälläkin kertaa.

Nyt kun vihdoin talous on maailman myötätuulen valossa ollut nousussa, olemme joutuneet kysymään, miksi kasvu ei kuulu kaikille. Edelleen jatketaan perusturvaan kohdistuvia indeksilaikkauksia, eikä esim. julkisen sektorin lomarahojen leikkausta ei peruutettu. Veronkevennyksiä on ”varaa” silti antaa kaikkein varakkaimmille tahoille.

Sdp:n vaihtoehtobudjetissa, jonka nyt teimme jo neljännen kerran, tehtäisiin toisenlaisia arvovalintoja. Verotuksen suhteen laskisimme pieni- ja keskituloisten palkan - ja eläkkeensaajien verotusta hieman hallitusta enemmän, mutta kaikkein suurituloisimpien osalta nostaisimme verotusta hieman. Samoin verottaisimme enemmän esimerkiksi pääomia ja ulkomaisten suursijoittajien osinkoja.

Panostaisimme ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään kasvuun, työllisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Tärkeinä ovat investoinnit osaamiseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Näin tuetaan myös tuottavuuden kasvua. Juuri näistä tulevaisuusinvestoinneista hallitus on leikannut.

Vaihtoehtobudjetissa esitetään 13 konkreettista keinoa harmaan talouden torjumiseksi ja samalla rehellisen yrittäjyyden tukemiseksi. Vahvistaisimme viennin edellytyksiä ja investointeja Suomeen. SDP näkee palvelujen, mukaan lukien matkailun, kehittämisen keskeisenä työllistävänä elinkeinopolitiikan keinona.

Yksi tärkeä avaus on ns. ”Islannin ihmeen” suomalaisen mallin kehittäminen. Islannissa oli pitkään tilanne, jossa nuoret voivat likimmiten huonoimmin Euroopassa. Tähän herättiin ja alettiin yhteisesti ja suunnitelmallisesti valtion, perheiden ja järjestöjen kesken satsaamaan nuorten hyvinvointiin, osallisuuteen ja harrastusmahdollisuuksiin.

Ihme on saatu aikaan voimaannuttamalla perheet, kannustamalla viettämään enemmän aikaa yhdessä ja varmistamalla että jokaisella nuorella on ainakin yksi harrastus. Seurauksena näistä satsauksista, Islannin nuoret ovat nyt Euroopan hyvinvoivimpia. ”Suomalaisen Islannin mallin” toteuttamiseen esitämme 50 000 000 euron määrärahaa kokeilualueille. Kolmen vuoden aikana tehdään huolelliset vaikuttavuusarviot ja kehittämisaloitteet. Onnistuessaan malli laajennetaan koko Suomeen.

Koulupäivää kehitettäisiin kytkemällä aamu- ja iltapäivätoiminta entistä laajempaan kerhotoimintaan, jolloin lapselle voidaan tarjota huolenpitoa ja harrastamismahdollisuus joustavasti, ilman suuria taloudellisia uhrauksia. Koulujen tilat tulee ottaa aktiiviseen käyttöön harrastuksiin myös iltaisin ja esim. seuroja voidaan tukea, kun he kuljettavat nuoria harrastusten pariin. Vähävaraisille perheille kohdistetaan myös tukea harrastuksiin.
Tässä linkki vaihtoehtobudjettiimme. Kannattaa kurkistaa" 


Pia Viitanen, kansanedustaja


https://sdp.fi/fi/blog/sdp-julkaisi-vaihtoehtobudjetin-vuodelle-2019-tulevaisuuden-toivoa-ja-turvaa/

Tampereen Vesi täytti 120 vuotta

                                                                                                                                  23.11.2018


Puheeni Tampereen Veden 120-vuotisjuhlissa 21.11.2018

Suomi on yksi maailman rikkaimpia maita. Siis mitä vesivarantoihin tulee. Meillä on suuria järvialtaita puhdasta vettä ja pohjavesivarantomme ovat suuret. Vesi tulee tulevaisuudessa olemaan ehtyvä luonnonvara kaikkialla maailmassa ja kansakunnat riitelevät niistä jo nyt ja tulevaisuudessa ehkä käymään jopa aseellisia selkkauksia. Suomalaisille vesi on itsestään selvyys eikä sillä ole sitä arvostusta, mikä sille oikeasti kuuluisi. Lisäksi se on halpaa verrattuna moneen muuhun maahan.                                                                                                               

Tampereen Veden perustehtävänä on hankkia Tampereen seudulle puhdasta vettä ja lisäksi puhdistaa likavedet, kunnes Keskuspuhdistamo Sulkavuoressa on valmistunut vuonna -23. Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön suurin järviallas. Ensi vuoden aikana valmistuu Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus Näsijärven rannalla. Tämän jälkeen aletaan peruskorjaamaan Ruskon laitosta. Sinne vesi tulee Roineesta Kangasalta. Käytämme nykyisin kolmanneksen koko tarvitsemastamme vesimäärästä pohjavettä. . Lisäksi Kangasalla ja Pälkäneellä on menossa tekopohjavesihanke. Korkein Hallinto-oikeus antoi positiivisen päätöksen hiljattain viedä laitoshanketta eteenpäin.

Ruskon laitoksen vesi otetaan siis hyvälaatuisesta Roineesta, jonka vettä käytetään vuosittain lähes 15 miljoonaa kuutiometriä. Vettä otetaan 4-5 metrin syvyydestä noin 200 metrin etäisyydellä rannasta, jolloin sen laatu on tasainen. Näsijärveä on käytetty jo 1800-luvulta lähtien raakavesilähteenä. Siitä ottavat nykyisin vetensä Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitokset sekä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos, joka on tällä hetkellä varalaitoskäytössä. 

Miksi pohjavesi ja tekopohjavesi ovat tärkeät vedenhankintalähteet? Pintavesi on herkkä ilmansaasteille ja muille onnettomuusriskeille. Järveen suistunut kemikaalirekka voi pilata pintaveden laajalti ja pitkäksi aikaa. Kriiseissä sabotaasi on mahdollinen ja ydinsaasteet todella suuri vaara. Pohjavesi sen sijaan on maaperässä paremmin turvassa edellä mainituilta vaaroilta. Mikäli Kangasalan ja mahdollisesti Pälkäneen tekopohjavesihanke toteutuu, kriisitilanteissa seutu tulee toimeen säännöstellen jopa kuukauden harjusta saatavalla vedellä. Pintavesilaitokset kestävät käytössä ilman raakaveden pumppausta vain muutaman tunnin.

Tekopohjavesi on järvestä otettavaa vettä, josta tehdään harjuun imeyttämällä pohjaveden kaltaista. Sen laatu muistuttaa luontaista pohjavettä siinä määrin, että eroa ei aistinvaraisesti huomaa. Tekopohjaveden edut ovat ilmeiset: se on taloudellinen, ympäristöystävällinen ja toimintavarma keino varmistaa laadukkaan, puhtaan juomaveden saanti tulevaisuudessa – myös kriisitilanteissa. Tekopohjavesijärjestelmässä veden puhdistaminen hoituu pääosin luonnon omin keinoin.

Jos edelliskesän kaltainen kuivuus koettelee, ei Roineesta ja Näsijärvestä vesi lopu kesken. Sieltä voidaan ammentaa, vaikka pohjavesivarannot viidellä Tampereen Veden pohjavedenottamolla uhkaisivat hiipua. Ja kun vielä saataisiin Kangasalan ja Pälkäneen tekopohjavesihanke maaliin, saisimme luonnonmukaisesti tehtyä pohjavettä riittävästi koko Tampereen seudulle. 

Lopuksi esitän vielä henkilökohtaisen mielipiteen. Nyt olisi sopiva aika SELVITTÄÄ seudullisen vedenhankintaosakeyhtiön toteuttamismahdollisuudet. Selvitystyö vie kuitenkin useita vuosia. Kun Keskuspuhdistamo valmistuu 2023, olisi veden hankinnan toimintavarmuuden parantumisen sekä mahdollisten toiminnallisten ja taloudellisten hyötyjen selvittäminen etukäteen järkevää. Tällöin meillä voisi olla mahdollisuus lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, avata iso, moderni, seudullinen jätevedenpuhdistamo ja organisoida kaikki, myös puhtaaseen veteen liittyvä toiminta yhteen seudulliseen organisaatioon.

Esa Kanerva

Talousarviovaltuuston puheenvuorojani

                                                                                                                     21.11.2018

Yleispuheenvuoro valtuustossa

Ensi vuoden talousarviosta ei löydy mikroskoopillakaan kermaa kirsikoista puhumattakaan. Se on säästöbudjetti, miksi sitä kieltämäänkään. Kiitosta sille voi reilusti antaa siitä, että valtuustoryhmien suuri enemmistö on sen tarkkaan miettinyt kuntalaisten tasapuolisen kohtelun ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Sovun löytäminen ei ole ollut helppo tehtävä ja suuri kiitos annettakoon siitä pormestari Lauri Lylylle. Virkamiesten valmistelu on ollut monipuolista ja hyvää. Lautakuntien pohdinnat ja päätökset ovat olleet hyvin perusteltuja.

Viime metrien neuvotteluissa on hiottu pakettia. Sopu on löytynyt monista hyvistä asioista. Muutamia mainitakseni hoitajamaksun poisto, bussiliikenteen turvaaminen Pispalan harjulle, teattereilta ei leikata kahteen kertaan, lasten ryhmäkoot perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa pysyvät ennallaan sekä subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyvät. Demareille on ollut tärkeätä panostukset päihdetyöhön, mielenterveystyöhön ja köyhyysohjelmaan. Puhumattakaan uusista avauksista maksuttomassa ehkäisyssä ja hävikkiruokajakelussa. Satsauksia on myös perusterveydenhuoltoon ja hammashoitoon.

Budjettisovussa on ollut kaikille ryhmille vaikeita asioita hyväksyä. Demareille kipeätä on tehnyt järjestöjen toiminta-avustuksen 50.000 säästö. Sekin pieneni alkuperäisestä esityksestä murto-osaan. Ikä-ihmisten hoitajamitoitukseen palaan erillisessä puheenvuorossani. Bussi-liikenteen maksujen korottaminen maistuu pahalta. Suoranaista tappiota aiheutuu työllisyyskokoilun lopettamisesta ja uudelleen organisoinnista. Tässä on muutamia poimintoja.

Mukavaa on jakaa, ikävää on säästää. Tähän tilanteeseen on tultu hulppeitten vuosien jälkeen tultu, tulot sakkaavat, menot kasvavat ja selkä on seinää vasten. Kunnossa oleva talous on kuitenkin köyhän paras ystävä.

¤¤¤¤¤¤¤¤

Puheenvuoro Tampereen Infrasta

KPMG:n tekemässä selvityksessä todetaan selkeästi, että toimintojen yhdistämisellä saavutettavia toiminnallisia hyötyjä kuten palveluiden mahdollista päällekkäisyyttä ja rajapintoja tulee kuitenkin selvittää. Ennen tätä rajapintaselvitystä ei voida kestävin perustein tehdä päätöksiä.

Mielestäni Infralaisten, kaupungin ja veron maksajien kannalta paras ratkaisu on odottaa rajapintatarkastelut Kaupunkipalvelut versus, samoin Tampereen Vesi ja liikuntapalvelut vs. Infra. Vasta tämän selvityksen jälkeen voimme arvioida tilaajatoimintoja, päällekkäisyyksiä ja prosessien sujuvuutta niin liikelaitoksessa kuin osakeyhtiössä.

Infran yhtiöittämisessä olisi tarkasteltava objektiivisesti myös seudullinen näkökulma. Mitä mahdollisuuksia ja hyötyjä osakeyhtiöittäminen toisi mukanaan.

On päivän selvää, että tällä hetkellä päällekkäisyyksiä on. Otetaan yksityistä kalustoa töihin, omaa kalustoa saa seisoa pihassa. Ratkaiseeko yhtiöittäminen tällaisen tehottomuuden, on pohtimisen arvoista.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Puheenvuoro hoitajamitoituksesta

Hoitajamitoitus_2018

Viime valtuuston kokouksessa käsiteltiin tarkastuslautakunnan arviointikertomusta. Sen käsittelyn yhteydessä toin julki huoleni vanhusten aliravitsemuksesta ja tekevien käsien puutteesta. Ryhmien välisissä neuvotteluissa päädyttiin kuitenkin ikäihmisten palveluiden hoitajamitoituksen alentamiseen 0,1:llä. Tällä säästetään 450 000 euroa. Valtakunnallisen laatusuosituksen mukainen toteutunut minimimitoitus on 0,50. Lukuna tuo näyttää pieneltä, mutta se merkitsee kymmentä henkilötyövuotta vähemmän. En tietenkään voi olla tyytyväinen, mutta nyt on käännettävä kaikki kivet, jotta vanhuksiemme hoidon laatu ei kärsisi kohtuuttomasti. Koska vanhusten hoidossa on paljon ns. avustavia tehtäviä, jossa ei välttämättä tarvita ammattipätevyyttä. Niissä pärjää hyvällä, terveellä asenteella ja tahdolla auttaa. Tällaisia avustavia tehtäviä on esimerkiksi ongelmattomien vanhusten syöttäminen ja juottaminen, vuoteen sijaaminen, kävelytysapu, lukeminen, seurustelu, ohjaaminen tai saattaminen oikeaan paikkaan. Työvuorojen suunnittelun optimointia on tehty tähänkin asti. Jotakin voisi ehkä silläkin saralla tehdä vielä paremmin. Hoitoa avustavat laitteet kehittyvät ja niitten hankinnoissa ei saa pihistellä. Hoitotyön kirjaaminen ja raportointi on välttämätöntä vanhuksen ja työntekijöitten oikeusturvan kannalta. Näitten toteuttamiseksi hyviin ja sujuviin käytäntöihin kannattaa panostaa ja benchmarkata.

Vetoankin, että nyt otettaisiin käyttöön pakon edessä vanhoja ja hyväksi havaittuja käytäntöjä. Palkkatukityöllistettyjen työpanosta on käytetty kaupungissamme aiemminkin hoitotyössä. Tarkkaan haastateltuja ja avustaviin tehtäviin sopivia henkilöitä on löytynyt. He ovat pärjänneet ammattihenkilöstön apuna ihan kohtuullisesti. Ammatti-ihmisen työpanosta he eivät tietenkään korvaa eivätkä syö ammattilaisten leipää. Apulaiset voisivat osaltaan vapauttaa ammattilaisen tekemään sitä työtä, mihin heidät on koulutettu.                                         

Nyt on huolehdittava siitä, että tähän on rahaa sekä hoivatyössä otetaan palkkatukityöllistäminen vahvemmin käyttöön. Valtuutettu Kivistö osaa varmasti kertoa tarkemmin aikaisemmista käytännöistä esimerkiksi sopivien palkkatukityöllistettyjen valinnasta.

Esa Kanerva

 

 

                                                                                                                                                                          

 

Mitä mieltä maahanmuutosta?

                                                                                                                                  

                                                                                                                   15.11.2018

Maahanmuutto puhuttaa ja on luultavasti yksi seuraavien eduskuntavaalien teemoista tai kiistelyn aiheista. Kaikilla ihmisillä tuntuu olevan asiaan jokin kanta, faktatietoa vähemmän.

Meillähän on hyvin eri perustein tapahtuvaa maahanmuuttoa. Elämme Euroopan unionissa. Se takaa kaikille Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisille vapaan liikkuvuuden maasta toiseen. Tällaisen muuttoliikkeen osuus on 30 prosenttia kokonaisuudesta. Toiseksi yleisin maahanmuuton peruste on perhesiteen perusteella tapahtuva muutto (28 %), jonka jälkeen tulevat maahanmuutto opiskelun (19 %) ja työn (12 %) perusteella. Humanitäärinen syy oli peruste vain kahdeksassa prosentissa maahanmuutosta. Nämä ovat tosiasiat. Kun arkipäivässä keskustelemme maahanmuuttoasioista, oletan, että tosiasiallisesti puhumme humanitäärisestä maahanmuutosta, jonka osuus on vähäinen. Suomessa asuu noin neljännesmiljoona ulkomaalaista eli noin 4 prosenttia väestöstä. Meillä vieraitten kansalaisten määrä on siis pieni verrattuna muihin Euroopan maihin.                                      

Lopulta humanitäärisessä maahanmuutossa on kysymys arvoista ja ihmiskäsityksestä. Kysymyksellä on kiistatta taloudellistakin merkitystä. Maahanmuuttokysymyksestä ei saa tulla kansakunnan syntipukkia ja maahanmuuttajista syyllisiä maan ongelmiin.

SDP:n eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava Timo Harakka esittää Suomen maahanmuuttopolitiikkaan Kanadan-mallia, jossa humanitaarinen ja taloudellinen maahanmuutto erotettaisiin selkeästi toisistaan. Tarveharkintaan perustuva osaajien toivottaminen tervetulleeksi on maan etujen mukaista. Monet maahanmuuttoon kriittisestikin suhtautuvat suomalaiset ovat sitä mieltä, että töihin tulevat ihmiset ovat toki tervetulleita. Työnantajien vaatimukset kaiken työperäisen maahanmuuton harkinnanvarausuuden poistamisesta ovat utopiaa. Tai sitten heillä on ketun häntä kainalossa. Jos tarkoitus on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat, ei onnistu.

Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa halpatyövoimaa maahan surkeilla palkoilla ja työehdoilla. Tällaiset työntekijät eivät tule toimeen palkoillaan. He tarvitsevat yhteiskunnan tulonsiirtoja. Netto vaikutus suomalaiselle yhteiskunnalle on tappiollinen ja samalla he dumppaavat suomalaisia työehtoja sekä palkkoja. Tilanne ei voi olla niin, että yritykset korjaavat sadon ja veronmaksajat maksavat osan maahanmuuttajan toimeentulosta.

Mitä humanitäärinen maahanmuutto maksaa yhteiskunnalle. Kysymys ei ole ihan pikkusummista. Tosin tarkkojen lukujen arviointi on vaikeaa. Eri hallinnon alat vastaavat eri asioista. Työllisyys on kuitenkin kaiken A ja O. Maahanmuuton kannalta keskeinen ministeriö on sisäministeriö. Se vastaa maahanmuuttohallinnosta ja -politiikasta. Esimerkiksi vastaanottokeskukset ja karkotukset ovat sisäministeriministeriön vastuulla. Tänä vuonna julkaistusta selvityksestä käy ilmi, että tämän vuoden budjetissa sisäministeriön osuus on 364 miljoonaa euroa, kun summa viime vuonna oli 718 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjettiin on varattu 249 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 ja 2016 vuoden alussa Suomi koki ennen näkemättömän maahanmuuttajavyöryn. Vuonna 2016 eri miniteriöiden yhteenlasketut kulut kaikesta maahanmuutosta olivat runsas miljardi euroa. Sittemmin kulut ovat laskeneet tämän vuoden noin 700 miljoonaan. Entiseen kulutasoon ei ole paluuta.

Dublin-järjestelmä on EU-maiden sopimus siitä, minkä maan vastuulle turvapaikanhakijat kuuluvat. Vain yksi Euroopan Unionin maa on vastuussa kustakin turvapaikanhakijasta. Jos henkilö ilmoittautuu turvapaikanhakijaksi Suomessa ja hänen sormenjälkensä rekisteröidään Suomessa, hän jää useimmiten Suomen vastuulle. Suomea sitovat siis kansainväliset sopimukset turvapaikka-asioissa. Suomi on ratifioinut Dublin-sopimuksen ja on siihen sidottu. Suomi on kuulunut tähän asti sopimuksen voittajiin. Kun Suomeen on tänä vuonna palautettu noin 150 Dublin-tapausta, on Suomi palauttanut muihin maihin kahdeksankertaisen määrän, yli 1 150 Dublin-tapausta.                                                     

Paitsi sopimuksista humanitäärisessä maahanmuutossa on kysymys ihmisoikeuskysymyksestä. Maahan muuton edellytykset on kirjoitettu tarkasti ulkomaalaislaissa. Sen 87 pykälä sanoo: ”Vainoksi katsotaan teot, jotka ovat laatunsa tai toistuvuutensa vuoksi sellaisia, että ne loukkaavat vakavasti perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Vainoksi katsotaan myös vakavuudeltaan vastaava kertymä sellaisia tekoja, joihin kuuluu ihmisoikeusloukkauksia.” Lyhyesti kiteytettynä ihmisen täytyy olla vakavassa hengen vaarassa, väkivallan tai muitten ihmisoikeuksiin puuttuvien loukkausten kohteena.

Suomea ja suomalaisia on hädässä autettu. Tämän toteaminen tuntuu vanhojen asioitten kaivelulta ja joitakin tahoja ärsyttävältä, sanoa. Mielestäni nyt on velkojen maksun aika. Ihmisarvo on loukkaamaton ja tässäkin asiassa on kysymys ihmisyydestä. Ei se ovellemme kolkuttava, uhattu ihminen ilkeyttään tänne kylmään ja sateeseen halua. Silloin kun on kysymys todellisesta suojelun tarpeesta, auttava käsi on ojennettava.

Esa Kanerva

Vettä, lisää vettä!

                                                                                                                                  1.11.2018


Suomi on yksi maailman rikkaimpia maita. Mitä vesivarantoihin tulee. Meillä on suuria järvialtaita puhdasta vettä ja pohjavesivarantomme ovat suuret. Vesi tulee tulevaisuudessa olemaan ehtyvä luonnonvara ja siitä tullaan riitelemään sekä käymään sotia. Suomalaisille vesi on itsestään selvyys eikä sitä osata oikein arvostaa. Lisäksi se on halpaa verrattuna moneen muuhun maahan. Tampereen Veden tehtävänä on hankkia Tampereen seudulle puhdasta vettä ja puhdistaa likavedet siihen asti, kunnes Keskusjätepuhdistamo alkaa Sulkavuoressa toimia vuonna -23. Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön suurin järviallas. Sen pinta-ala on noin 240 km2. Järvialtaan pituus Tampereen keskustasta Kuruun tai Muroleen sulkukanavalle on noin 47 km. Ensi vuoden aikana valmistuu Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus Näsijärven rannalla. Tämän jälkeen aletaan peruskorjaamaan Ruskon laitosta. Sinne vesi tulee Roineesta Kangasalta. Käytämme nykyisin kolmanneksen koko tarvitsemastamme vesimäärästä pohjavettä. Tampereen Veden pohjavedenottamot sijaitsevat Messukylässä, Hyhkyssä, Julkujärvellä ja Pinsiössä. Lisäksi Kangasalla on menossa tekopohjavesihanke. Korkein Hallinto-oikeus antoi positiivisen päätöksen hiljattain viedä laitoshanketta eteenpäin.

Ruskon laitoksen vesi otetaan siis hyvälaatuisesta Roineesta, jonka vettä käytetään vuosittain lähes 15 miljoonaa kuutiometriä. Vettä otetaan 4-5 metrin syvyydestä noin 200 metrin etäisyydellä rannasta, jolloin sen laatu on tasainen. Näsijärveä on käytetty jo 1800-luvulta lähtien raakavesilähteenä. Siitä ottavat nykyisin vetensä Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitokset sekä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos, joka on tällä hetkellä varalaitoskäytössä. 

Miksi pohjavesi ja tekopohjavesi ovat tärkeät vedenhankintalähteet? Pintavesi on herkkä ilmansaasteille ja muille onnettomuusriskeille. Järveen suistunut kemikaalirekka voi pilata pintaveden laajalti ja pitkäksi aikaa. Kriiseissä sabotaasi on mahdollinen ja ydinsaasteet todella suuri vaara. Pohjavesi sen sijaan on maaperässä turvassa edellä mainituilta vaaroilta. Mikäli Kangasalan ja mahdollisesti Pälkäneen pohjavesihanke toteutuvat, kriisitilanteissa seutu tulee toimeen jopa kuukauden harjusta saatavalla vedellä. Pintavesisäiliöt kestävät käytössä ilman pumppausta n. 6 tuntia.

Tekopohjavesi on järvestä otettavaa vettä, josta tehdään harjuun imeyttämällä pohjaveden kaltaista. Sen laatu muistuttaa luontaista pohjavettä siinä määrin, että eroa ei aistinvaraisesti huomaa. Tekopohjaveden edut ovat ilmeiset: se on taloudellinen, ympäristöystävällinen ja toimintavarma keino varmistaa laadukkaan, puhtaan juomaveden saanti tulevaisuudessa – myös kriisitilanteissa. Tekopohjavesijärjestelmässä veden puhdistaminen hoituu pääosin luonnon omin keinoin.

Tamperelaisten ja seutukunnan juomavesiasiat ovat paremmin kuin hyvin. Jos edelliskesän kaltainen kuivuus koettelee, ei Roineesta ja Näsijärvestä vesi lopu kesken. Sieltä voidaan ammentaa, vaikka pohjavesivarannot viidellä Tampereen Veden pohjavedenottamolla uhkaisivat hiipua. Ja kun vielä saataisiin Kangasalan tekopohjavesihanke maaliin, saisimme luomupohjavettä riittävästi koko Tampereen seudulle. Säästyisi nykyiseen verrattuna n. miljoona kiloa saostuskemikaalejakin vuodessa!

Esa Kanerva (Tampereen Veden johtokunnan puheenjohtaja)



Ps. Bloggari lomailee ja kirjoittaa seuraavan kerran 19.11. alkavalla viikolla!

Suomen Yrittäjien työreformi

Suomen Yrittäjien edunvalvontajärjestö esiintyi viimeisen työmarkkinaselkkauksen aikana ikään kuin se olisi ollut jollakin tavalla osapuoli tai osallinen työmarkkinapöydässä. Neuvotteluoikeus on ollut yrittäjien vuosikymmenten haave ja unelma. Nyt Sipilän porvarihallituksen aikana edunvalvontajärjestö on ollut erityisen aktiivinen. Eikä varmasti syyttä. Tämä hallitus on kuunnellut järjestöä herkällä korvalla. Nythän on ollut kysymys pienten yritysten oikeudesta irtisanoa työntekijöitä lievemmin perustein kuin mitä työsopimuslaki sanoo. Tämä vaatimus naamaperusteiseen irtisanomineen on suututtanut myös vähemmän valveutuneet kansalaiset ja poliittisille lakoille on saatu laajaa tukea.

Ennen vanhaan työläisten lakon murtamista kutsuttiin rikkuruudeksi, mutta nyt yrittäjien masinoimaa pizzan jakoa päiväkoteihin yritetään markkinoida hyväntekeväisyydeksi. Viimeisin manööveri yrittäjien puheenjohtaja Pentikäiseltä oli iskeä pöytään saatanalliset säkeet ja ehdottaa uutta työreformia. Ehkä aika katsottiin otolliseksi. Yhteiskunta oli lakkojen vuoksi käymistilassa ja Sipilän hallituksen aika alkaa käydä vähiin. Yrittäjien mielestä työntekijöitten on luovuttava mm. ylityö- ja sunnuntaikorvauksista. Tai kuten asia ilmaistiin, niistä voitaisiin ”neuvotella” ja ”sopia” työpaikoilla.

Ohjelman ensimmäinen ehdotus oli työntekijän takaisinottovelvollisudesta luopuminen. Nykyisin takaisinottovelvollisuus voi tulla ajankohtaiseksi silloin, kun työsopimus on päätetty tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Mikäli työnantaja tarvitsee uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt, on näitä töitä tarjottava ensin irtisanotulle työntekijälle.

Takaisinottovelvollisuus on voimassa neljän kuukauden ajan työntekijän irtisanomisajan päättymisestä. Tämä hallitus on heikentänyt ja lyhentänyt jo aiemmin tätä työnantajan velvoitetta yhdeksästä kuukaudesta tähän neljään kuukauteen. Ja yrittäjien edunvalvontajärjestö vaatii tämänkin pätkän poistoa. Käytännössä tämä tarkoittaisi pienissä yrityksissä työntekijöitten vaihtoviikkoja. Pistetään puolet pois tällä viikolla. Perusteeksi voidaan esittää, että yrityksellä menee nyt niin huonosti. Seuraavalla viikolla saadaan muka uusi tilaus ja sitten voidaan palkata seuraavalla viikolla uusi, entistä nöyrempi porukka huonommilla liksoilla. Tätä tapahtuisi varsinkin taloudellisesti huonoina aikoina.

Minäpä kerron, mitä nämä yrittäjien ehdotukset ylityö- ja sunnuntaikorvauksista sopiminen työntekijän ja työantajan välillä laista poiketen käytännössä olisi merkinnyt. Pienen pajan pikimusta omistaja menee työntekijän luokse ja pyytää tuonne ”koppiin” juttelemaan. Isäntä sanoo, että minähän en sitten enää maksa ylitöistä mitään ekstraa, koska laki ei sitä vaadi. ”Sulla on nyt kaksi vaihtoehtoa, mennään minun ehdotukseni mukaan tai saat lähteä kävelemään.” Kyllä minä syyt löydän, yrityksellä juuri nyt menee niin pirun huonosti. Tätä on paikallinen ”sopiminen” pienissä yrityksissä. Arvatkaa, mitä työntekijä esimerkiksi laman aikaan tekee. Hän haluaa säilyttää työpaikkansa ja nielee ratkaisuehdotuksen. Ja sen jälkeen ei ole vanhaan käytäntöön paluuta. Suomen yrittäjien ehdotus merkitsisi tosiasiallisesti sitä, että sunnuntai- ja ylityölisät katoaisivat Suomen kartalta.

Viimeiseksi, vaan ei merkitykseltään vähäisimmäksi, ehdotukseksi yrittäjät ehdottivat ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuutta. Tavallisen duunarin tulot on mitoitettu niin tarkkaan perheen menojen tilkkeeksi, että sitten tehdään töitä sairaana. Päivänkään palkanmenetykseen ei ole varaa. Ruoka- ja vuokramenot täytyy kattaa seuraavassakin kuussa. Ehdotus on työsuojelullisesti ihan ehtaa tuomaskuonaa.

Pienyrittäjyys on Suomen kansantalouden kivijalka. Yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia maamme yrityksistä on pieniä, alle kymmenen hengen yrityksiä. Eivät ne melua työntekijöitten oikeuksien polkemisesta. Niissä pajoissa tehdään töitä ja isäntä kunnioittaa duunaria. Pieni kellokkaitten äänekäs ryhmä Suomen Yrittäjissä tällaisia huutelee ja tekee vain hallaa yrittäjien asialle. Ja millä mandaatilla puheenjohtaja Mikael Pentikäinen esiintyy niin kuin olisi joku työmarkkinaosapuoli? Hänellähän ei ole asiaa työehtosopimuslain mukaan neuvottelupöytään, jossa neuvotellaan työehtosopimuksista tai muistakaan työsuhteen ehdoista.

Esa Kanerva

Huominen lokakuun valtuuston kokous

                                                                                                                           21.10.2018


Huomisen maanantain valtuuston kokouksesta lähtiessä taitaa kello lähennellä puolta yötä. Kielen kantoja kutkuttelevia aiheita on käsittelyssä. Itse olen valmistellut puheenvuoroja jo tämän viikon torstaista asti. Aika hioo sanottavaa ja harvoin sanottava onnistuu kertalaakista. Voisihan sitä lörpötellä lonkalta, mitä sylki suuhun tuo, mutta vain harvoilla on sellainen looginen ajattelu ja valmiudet sanoa asiaa, nimenomaan asiaa, etukäteen valmistelematta. Paljon on heitä, jotka käyttävät puheenvuoroja tilastoja varten ja kertaavat jo moneen kertaan monen valtuutetun kertomat asiat.

Yksi tärkeimmistä pykälistä on kaupunginhallituksen vastaus Tarkastuslautakunnan tekemiin havaintoihin vuodelta 2017. Ajattelin kertoa valtuustolle tässä kohtaa Kaupinojan vedenottamon nykytilanteesta. Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan tätä aihetta koskevaan kysymykseen on totta kai vähän jälkijättöinen. Hankkeelle kuuluu hyvää, Tampereen Vesi vie itse hanketta eteenpäin ja se etenee.

Toinen tärkeä asia mielestäni on Tarkastuslautakunnan tekemä havainto ikäihmisten vajaaravitsemuksesta hoitolaitoksissa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastaus ei minua tyydytä. Tosiasiat pitäisi tunnustaa. Ongelman ydinhän on se, että vanhuksia syötäviä käsiä on liian vähän esimerkiksi illoissa.

Sitten toinen tärkeä pykäläkohta on tilinpäätösennuste. Huonolta näyttää, ennuste on 70 miljoonaa euroa pakkaselle. Taseessa riittää pääomia hyviltä vuosilta vielä hetkeksi, mutta sitten tulee pää vetävän käteen. Kaikkia alijäämiä ei voi panna virkamiesten ja päättäjien niskaan, suurin osa kyllä. Verohallinto ei osannut laskea tai ennustaa verokertymää oikein, kilpailukykysopimus aiheutti tappioita verotuloihin, muuttoliike Tampereelle maksaa ja työttömyyskin pysyy yllättävän korkeana.

Aloitteista mielenkiintoisin on hoitajien ruokatauon palauttaminen työajalle. Vanha käytäntö oli se, että hoitajat puraisivat leipäpalat nopeasti työn lomassa ja taas jatkettiin töitä. Ei tullut katkoksia palveluihin. Nyt tulee, kun lähdetään ruokatauolle. Työnantaja purki järjestelmän viime vuonna ja työntekijöitten pettymys oli suuri. Arvatenkin aloitteen menestymisen mahdollisuudet eivät ole suuret. Syytä olisi kuitenkin tehdä uudelleen arviointia.

Palaan kokoukseen tuonnempana, mikäli aihetta ilmenee.

Esa Kanerva

Kiireetön hoito on kiireetöntä

                                                                                                                                  

                                                                                                                                     17.10.2018

Kotikaupunkimme on saamassa kyseenalaista kunniaa hoitakuusäännösten rikkomisesta. Kysymyksessä on lailla säädetty kuntalaisen oikeus saada hoitoa kohtuullisessa ajassa. Tampereen asukasmäärä kasvaa yli kolmella tuhannella asukkaalla joka vuosi. Palvelutarpeen lisäys ei ole voinut olla yllätys. Puhelinpalveluiden toimimattomuus alkaa olla jo vitsi. Ainoa oikea tapa lähestyä terveyskeskusta taitaa olla marssia suoraan ovesta sisään ja ilmoittaa, ettei lähde ulos täältä apua saamatta kuin kantamalla. Kuuden viikon odottaminen ns. kiireetöntä hoitoa on aivan liikaa. Järjestelmä on luonut itsensä ympärille palomuurin, jonka läpi ei pääse puhelimella eikä netin avulla. Pakko on vaivansa mennä hoidattamaan Terveystaloon tai Pihlajalinnaan, jos rahaa sattuu löytymään. Se on kai tarkoituskin.

Hammaslääkäriin pääsyä voit joutua odottamaan kuusi kuukautta. Kyllä siinä ajassa purukalusto rapistuu ja yksityinen lääkäri rikastuu. Aluehallintovirasto on nyt paljon vartijana. Kaupungin on annettava selvityksiä maaliskuun 15 päivään mennessä hoitoon pääsystä. Kai se vuosi oli 2019, vaikka ei sitä Aamulehdessä mainittu.

Köyhän rahaongelmat alkavat myös lääkärikäynnin jälkeen, mikäli satut vastaanottoajan saamaan. Tohtori määrää yleensä troppia ja nehän vasta kalliita ovat. Vaihtoehtoja saattaa loppukuusta olla vain kaksi, laittaako hampaat naulaan vai lunastaako pillerit. Sipilän hallitus on muistanut leikata lääkekorvauksia ja säätää omavastuita. Alkuvuoden 50 euron omavastuu on iso raha eläkeläiselle tai työttömälle. Suomalainen maksaa lääkkeistään huomattavasti enemmän kuin kansalainen muissa Pohjoismaissa. Ja apteekkarit lihovat.

Miljoonalla tästä riesasta selvittäisiin. Uskon, että se raha vielä jostakin kaivetaan. Jos ei muuta niin sitten ottamalla lisää velkaa!

Esa Kanerva

Poliitikkokin vanhenee

                                                                                                                                  

                                                                                                                       9.10.2018

Minulle opetti lääkintöneuvos Rauno Heikinheimo ollessani -90-luvulla Kaupin sairaalassa osastonhoitajana erotusdiagnostiikan dementiasta oireilevan ja masentuneen ihmisen välillä. Jos esittää haastatellulle yksinkertaisen kysymyksen, mikä päivä tänään on, masentunut ei vastaa mitään, dementoituva selittää ummet ja lammet. Jos kysymys on kotioloissa asuvasta eläkeläisestä, havainnon tekeminen vaikeutuu. Omaisten on vaikeata havaita taudin etenemistä, mikäli kahvin keitto onnistuu ja kissoille ruoan antaminen sujuu. Kun henkilö on ollut aktiivinen poliittisessa päätöksenteossa, miten kunnallisessa demokratiassa havaitaan vastaavan kaltainen terveydentilan heikentyminen?

Tosiasia on se, ettei oikein mitenkään. Yleensä politiikassa mukana olevien työtovereiden on puututtava tilanteeseen, koska omaiset ovat liian subjektiivisia tilanteen arvioijia. Heidän tulee puuttua tilanteeseen ja lausumalla arviointinsa ääneen. Eihän se tee kyseisen vanhuksen elämäntyötä mitenkään väheksytymmäksi kuin se todellisuudessa on. Kunnia sille, jolle se kuuluu. Ihmiselämään kuuluu luopuminen, lopulta omasta urastaan ja vihdoin elämästään.

Terveisin Esa Kanerva

Alustus Tampereen taloudesta postin eläkeläisten tilaisuudessa

                                                                                                                                   

                                                                                                                             4.10.2018

Väestömuutokset seutukunnassa

Kehyskuntiin muutti ihmisiä vielä vuonna 2007 puolta enemmän kuin Tampereelle. Nyt kehitys on kääntynyt aivan nurin niskoin. Tampereelle muutti vuonna 2017 3600 uutta asukasta ja kehyskuntiin vain 560. Tampereen väkilukuhan on tällä hetkellä 231 853 asukasta. Kasvava kaupunki on tietysti parempi kuin taantuva kaupunki. Mutta kun väkimäärä kasvaa, tarvitaan uusia palveluja, päiväkoteja ja kouluja. Ja se maksaa.

Kaupungistuminen on tosiasia, puhuivat jotkut tahot mitä tahansa asiasta. Tämä on maailmanlaajuinen trendi. Kahden viime vuoden aikana kaupunki on siis kasvanut yli 3000 asukkaalla vuodessa. Edelliset peräkkäiset voimakkaan kasvun vuodet sijoittuivat 1990-luvun puoleen väliin kotikuntalain uudistamisen jälkeiseen aikaan. Tampere on kasvanut 10 vuoden aikana n. 25 tuhannella asukkaalla.

Suurin ikäluokka Tampereella on 24 vuotiaat kun taas muualla Suomessa 69-vuotiaat. Lähes 40 % tamperelaisista on 20–40-vuotiaita. Ongelmana on saada pidettyä valmistuneet ja perhettään perustavat jäämään tänne. Nyt tilanne ei ole paras mahdollinen. Tampere ei saa optimaalisesti uusia veronmaksajia.

Mutta menen sitten ihan raakoihin talouslukuihin. Edellinen veronkorotus tehtiin vuonna 2014, jolloin veroprosentti nousi 19 19,75. Tosiasia on se, että kunnallisverotulot eivät ole kasvaneet juuri lainkaan vuosina -16, -17 ja -18. Yhteisöverotuotto on kasvanut vain hieman, muutamalla miljoonalla. Toisaalta valtionosuudet ovat pudonneet vuodesta 2012 100 miljoonalla eurolla. Valtionosuusjakojärjestelmä ei ole meille oikeudenmukainen. Tässä on yksi syy talousvaikeuksiin.

Erittäin tärkeätä on seurata ns. efektiivisen veroasteen kehitystä. Eli sitä summaa, mitä kaupungille jää käteen veroprosentista. Valtio säästää omissa menoissaan nostamalla koko ajan kunnallisverotuksen työ- ja eläketulon alarajaa. Kunnat siis maksavat veronalennukset. Kiky maksoi kunnille saamatta jääneinä verotuloina ja valtionosuuksina. Joku arvio liikkui Tampereen osalta 7 miljoonassa eurossa.

Sitten on käyty vahvaa keskustelua siitä, miksi veroprosenttia ei nostettasi jo ensi vuonna eikä todennäköisesti vasta 2020. Jos talous aiotaan oikaista vain veronkorotuksilla, se vaatisi kahden veroprosentin nostoa. Yksi veroprosentti on n. 36 miljoonaa euroa. Ja tuskin sekään auttaisi, kun muistetaan tuo efektiivinen veroaste. Emmekä tiedä tässä vaiheessa mitään tulevan halliuksen ohjelmasta. Ei näyttäisi hyvältä ennen tulevia Eduskuntavaaleja, että Tampereella nostetaan näin rajusti veroja. Taloutta on korjattava muillakin toimenpiteillä.

Demareille oli tärkeää, että koulutuksen ryhmäkokoihin ei puututa, subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ei kajota, oppilaitten ryhmäkokoja ei suurenneta eikä lasten päiväkotiryhmiä suurenneta, omaishoidon tukeen ei kajota ja lopuksi järjestöjen toiminta-avustukset arvioidaan uudestaan.

Sitten on paljon puhetta isoista investoinneista ja niitten vaikutuksesta kaupungin palveluihin. Edellisillä valtuustokausilla tehtiin hulppeita päätöksiä isoista hankkeista ja sidottiin tulevien sukupolvien käsiä. Järkevin päätös oli tehdä ylikunnallisena hankkeena Keskuspuhdistamo Sulkavuoreen. N. 300 miljoonan euron hanke valmistunee v. 2023. Sitä voidaan pitää vuosisadan ympäristötekona. Voimme tietysti avata ratikkakeskustelun tässäkin yhteydessä. Kerron kuitenkin sen rahoituksen pääperiaatteet. Raitiotieallianssi rahoittaa tällä hetkellä hankkeen. Sen valmistuttua kaupunki maksaa yhtiölle käyttövastiketta, johon sisältyy myös pääomavuokra. Kaupunki rahoittaa varikon ja kaluston.

Pitää muistaa, että Tampere rakentaa joka vuosi mm. kouluja ja päiväkoteja n. 70 – 80 miljoonalla eurolla. Uuden kouluverkkoselvityksen mukaan kaupunki investoi uusiin kouluihin ja päiväkoteihin 150 miljoonaa euroa viidessä vuodessa. Jotta rakennuksiin uutta korjausvelkaa ei syntyisi, tarvittaisiin n. 30 miljoonan investoinnit joka vuosi.

Puhun Sotesta tässäkin muutaman sanan. Uudistus on niellyt jo tähän mennessä vähintäänkin 5 miljardia euroa. Lääkärivaje voitaisiin poistaa tästä maasta kerralla vuosittaisella 300 miljoonan euron panostuksella. Miksi tätä ei ole haluttu tehdä? Sote-uudistuksen tehtävänä on hillitä kustannuksia. Voidaan lukea myös huonontaa palveluja. Jos lääkärin vastaanottoaikoja olisi tarjolla kylliksi, lääkärit tietenkin teettäisivät tutkimuksia, tekisivät lähetteitä leikkauksiin ja kalliisiin hoitoihin. Tästä ”viisaitten” päätelmien mukaan seuraisi raju kustannusten nousu. Tätä halutaan välttää. Kun halutaan koko maahan yhtä huonot ja halvat palvelut, se on se ongelma.

Hallitus sääsi viisaudessaan lain ns. muutosrajoittimesta. Tämä on huonosti tunnettu asia. Tämä on Tampereellakin haitannut sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä. Muutosrajoitin tarkoittaa sitä, että jos ennen vuotta -21 sote-kustannukset lisääntyvät vaikkapa 1 miljoonalla, vuonna -21 valtionosuuksia leikataan pysyvästi 600.000 eurolla. Nämä rahat ovat pois sen uuden koulutuskunnan rahoituksesta pysyvästi.

Minkä suuruisia ovat kaupungin panostukset sosiaali- ja terveyspalveluihimme. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintamenot ovat suuruusluokkaa 800 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä n. puolet menee palvelujen ostoihin. Suurin yksittäinen palveluntuottaja on Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, joka tuottaa Tampereen kaupungille ensihoito- ja päivystyspalvelut, erikoissairaanhoidon sekä kehitysvammaisten laitoshoidon palvelut. Ostot PSHP:ltä ovat n. 300 miljoonaa vuodessa.

Lopuksi, Tampereen työllisyyskokeilu on ollut menestys. Vuoden 2017 luvuista, 17 prosentista työttömyys on pudonnut 9 prosenttiin. Temppu tehtiin yhdistämällä kaupungin työvoimapalvelut ja Te-keskuksen työllisyyspalvelut. Tällöin saatiin voimavaroja jokaisen työttömän henkilökohtaiseen palveluun ja urapolkujen etsimiseen. Työministeri Jari Lindströmin aie lopettaa koko hanke on tyrmistyttänyt laajalti. Hän ajaa ns. kasvupalveluja maakuntien järjestettäväksi. Ennen maakuntien syntymistä iso joukko työttömiä on joutumassa heitteille.

Esa Kanerva

Mureketta a`la Lindström

                                                                                                                                  

                                                                                                                                    28.9.2018

Työministeri Lindström on esitellyt uuden työaikalain kokonaisuudistuksen. Hänen esitellessään lakiuudistusta, ministerin keskeisenä perusteluna oli työajan käytön joustavuus. Entisenä pääluottana ymmärrän uudistustarpeen tarkoittavan sitä, että työntekijän halutaan olevan aina työnantajan käytettävissä silloin kuin se sitä halutaan. Joustavimmilleen työaikalaki on mennyt kaupan ja ravintoloiden työajoissa. Kapakoitsija määrää työntekijää, että klo 9 palvelet aamujanoiset ja sitten lähdet kotiin. Kauppias haluaa varata työntekijän viikoksi, mutta ei lupaa mitään tuntimäärää. Töihin tullaan kutsuttaessa.                                                                                                          

Työaikajärjestelyt alkavat näemmä koskettaa myös akateemisia ja esimerkiksi myyntialoja. Lindström haluaa ns. joustotyöajan. ”Saat olla töissä milloin haluat”, työnantaja esittää tulostavoitteet. Niihin on tietenkin päästävä. Ylityökorvaukset ja haittatyölisät voidaan unohtaa. Se on sinun asiasi, milloin työsi teet. Työministeri sanoo, että lisäksi liukuvan työajan käyttöä helpotetaan. Vuorokautiset liukumarajat väljenisivät kolmesta tunnista neljään tuntiin ja iltaliukuman tunnit olisi mahdollista sijoittaa myös työpäivän jälkeiseen ilta-aikaan. Tämä voi vähentää työnantajien tarvetta teettää ylitöitä, on sinisten Jarin toive. Toisin sanoen työntekijän illat halutaan olevan työnantajan vapaata riistaa eikä ylitöitä tai iltalisiä tarvitsisi maksaa.

Hoitoalan entisenä pääluottamusmiehenä tiedän, että jaksotyön teettäminen tulisi uuden lain myötä lisääntymään. Jaksotyö on erittäin heikko työaikamuoto työntekijän näkökulmasta. Siinä ei ole vuorokautista eikä viikoittaista työaikaa, vaan kolmen tai kuuden viikontyöaika ratkaisisi. Jaksotyö on nykyisen työaikalain mukaan poikkeus. Uusi laki mahdollistaisi työnantajan määräyksellä 13–19 tunnin työpäivät. Lakiuudistus heikentäisi kaikkien työntekijöiden ylityökorvauksia, sillä tasoittumisjaksoilla, työaikapankeilla ja jaksotyöllä työnantaja voisi välttyä lisä- ja ylityökorvauksien maksulta.

Huijausta on jaksotyöntekijöille luvattu parannus vuorokausilevon pidentämisestä yhteentoista tuntiin nykyisen 9 tunnin sijaan. Se on näennäinen, koska mitään ylimääräistä lepoaikaa ei ole tulossa. Se korvautuisi ilman mitään työnantajan toimenpiteitä seuraavassa vähänkään pitemmässä tauossa.

Jos Lindströmin ajama lakiuudistus toteutuu, se vie työelämää monta kymmentä vuotta taaksepäin. Joustotyöaika ei koske sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä, koska työntekijöiden pitää potilaiden vuoksi olla paikalla työvuorojen mukaisesti. Jari Lindström hehkuttaa yhteisymmärrystä työnantajan ja työtekijän välillä, mutta tasavertaista sopimussuhdetta ei yleensä ole. Vahvemman oikeuksilla yleensä mennään.

Vielä aikaisemmin toistamani mielipide on se, että Kymenlaaksolaisten äänestäjien masokismia ja itsevihaa on äänestää työväenvihaaja ja hallituksen surkeimmin onnistunut ministeri, laborantti, Jari Lindström uudelleen Eduskuntaan.

Esa Kanerva

 

Heitteillä!

                                                                                                                                  

                                                                                                                     23.9.2018

Mietin vanhusten tuntemaa kauhua ja avuttomuutta toimia nyky-yhteiskunnassa. Tavallistakin ihmistä pelottaa kaikkien palvelujen automaatio ja tietokoneistaminen. Heti tulee mieleen tavalliset perusterveydenhuollon palvelut ja vaikka vakuutukset. Suomi on taitanut ajautua heikoimpien jäsentensä sortovuosiin! Kaikki kansalaiset eivät vain osaa edes lukea kunnolla, lehdet hiljan kertoivat. He ovat fiksuja ihmisiä siitä huolimatta, etteivät syystä tai toisesta ole oppineet lukemaan. Tekevät työtä ja rakastavat. Ongelma ei koske siis pelkästään ikäihmisiä. Vaikeudet korostuvat vanhusten kohdalla ja ilman nuoremman sukupolven tukea tavallisetkaan arkiaskareet eivät ikäihmiseltä suju. Ei voi mennä pankkiin maksamaan laskua, pankkeja ei ole enää fyysisesti. Bussiliikenteen aikataulut ovat netissä. Yksinkertaisinkaan asia ei suju ilman vempaimia. Jos hallitset tietokonetta, järjestelmät muuttuvat ja vanhuksen on hankalaa päivittää koneitaan. Puhutaan ihmisen integriteetistä, omien asioiden hallinnasta. Miten nykyinen yhteiskunta auttaa tässä ihmisiä, jotka eivät pysy mukana nykymaailman vauhdissa? Ei mitenkään, päinvastoin, digimuutos vain kiihtyy. Vielä pahemmalta näyttää tulevaisuus, robotit syöttävät vanhukset, bussit kulkevat ilman kuljettajaa ja sosiaalityöntekijän saa kiinni kuvaruudulla. Onko tämä meille annettu osa ja tulevaisuutemme? Voimmeko mitenkään vaikuttaa siihen?

Keskeistä ovat yhteiskunnan arvot. Ei vanhuksia tai vammaisia voi jättää heitteille. Vanhuksilla on meille paljon annettavaa ja siksi heitä on kuunneltava. Nykyinen tiedottaminen syrjii ikäihmisiä ja jättää heidät sukulaisten tai oman onnensa varaan. Tämä ei mielestäni yksinkertaisesti käy! Tuomas Kurttila on ollut lapsiasianvaltuutettuna lasten oikeuksien äänitorvi. Tarvitsemme virkamiehen, joka keskittyy valtakunnallisesti vanhusten oikeuksien puolustamiseen.

Tampereen kaupunki voi edetä palvelujensa digitalisaatiossa siten, että vanhusten palvelujen ratkaisuissa otetaan aina huomioon monen kanavan tiedottaminen ja palvelujen saatavuus mahdollistetaan myös muulla keinoin kuin tietokoneella. Palveluorganisaatio toimii aktiivisesti vanhukseen päin eikä päinvastoin. Yksityinen bisnes kuuntelee rahaa ja sitä kiinnostavat rahakkaat seniorit. Julkisen palvelun on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että kaikki saavat tarvitsemansa hoivan, oli rahaa tai ei, luksusta voi tietenkin toki hankkia, mutta vain omalla rahalla.

Yksi kelpo parannusehdotus olisi jokaiselle palvelujen ohjelmoijalle, miksi ette käytä selkeitä ja suurempia tekstikokoja. Tai edes mahdollista helposti tekstin koon suurentamista. Pankkien ohjelmissa saisi olla selkeästi nykyistä suuremmat numerokoot heti alusta pitäen.

Ymmärrän, että nykypolvella on suuria vaikeuksia ymmärtää yhteiskunnan niitä jäseniä, jotka eivät ole syntyneet kännykkä kädessä tai naamakirja itsestään selvyytenä. Koko some-maailmaa ei ollut olemassa meikäläisen oppimisiässä. Kaikkia voi oppia, mutta uusia asenteita ja kulttuuria ei noin vain omaksuta. Se facebook on niin vieras ympäristö, ettei ole kerta kaikkiaan halua sinne tunkeutua.

Kaksi toisistaan poikkeavaa sukupolvea ja kulttuuria törmäävät joka päivä tästä eteenkinpäin. Suomen perustuslaki takaa kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun. Siitä lupauksesta on mielestäni pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa kaupungin palveluissa ja tiedottamisessa.

Esa Kanerva

Mistä iloa elämään?

                                                                                                                  17.9.2018

Vaatii ihmiseltä melkoista positiivisuutta löytää syksyisenä sadepäivänä niin kuin tämä maanantai, auringonpilkahdusta elämäänsä. Vettä tulee taivaalta, kostea koleus iskee luihin ja pimeys madaltaa mieltä. Millähän sitä mielekkyyttä ja elämisen tarkoitusta voisi haalia tähänkin päivään? Ei ainakaan lehtien selaaminen tai uutisisten kuunteleminen mieltä kohota. Samaa tornadojen tuhoja tai tehdaspaloja ne syytävät. Uutiset ovat yleensä negatiivisia. Muuten uutiskynnys ei ylity. Mielensä pahoittaja voi kyllä hyvällä syyllä olla myös television tai radion ohjelmatuotantoa tarkastellessa. Pätkä jotakin hömppäohjelmaa ja sitten seuraa kaupallista mainontaa. Ja sitä riittää, kamalaa! Mitä voisi sitten yleensä tehdä tylsyyden torjumiseksi?

Suuri kysymys lienee jokaiselle, mikä minun elämäni tarkoitus on? Onko minulla mielekästä tehtävää päivieni täytteeksi, olenko tarpeellinen? Onko minulla hyviä ihmissuhteita, joihin voin turvata. Jos elämänhalu ja -kipinä hiipuvat, siitä ei hyvää seuraa. Ihminen alkaa potea masennusta ja tekee ns. sijaistoimintoja. Elämää täytetään jonnin joutavalla kohkaamisella ja vaikkapa ryyppäämisellä. Tehdään ostoksia, joita ei tarvitse ja tutustutaan ihmisiin, joista on yksilölle enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Se elämän tarkoitus ei tarvitse olla ylevä ”maailman pelastaminen”, vaan hyvin yksinkertainen asia. Minun elämäni tarkoitus voi olla oman fyysisen kunnon hoitaminen tai hyvän ruuan laitto. Kukin taaplaa tyylillään.

Syksyn synkkyyttä voi ohittaa monilla pienillä elämän iloilla. Joku näkee punaista, kun ehdottaa liikuntaa tai sienimetsälle menoa. Liikunta kuitenkin virkistää. Pelkkä liike on tärkeää, ei se, miten. Eläkeläiselle riittää, että saa aamulla vaatteet päällensä, sängyn petattua ja ruumiinsa liikkeelle.

Laiskottelua ei saa unohtaa. Villasuat jalkaan ja sitten kiikkustuoliin tai sängylle. Antaa ajatuksen juosta menneessä tai suuria suunnitellessa. Musiikkia voi kuunnella palan painikkeeksi. Uni jos vielä armahtaisi, elämä olisi täydellistä.

Kirjallisuutta on kiitettävä. Se on ehtymätön varasto pistää ajatuksensa liikkeelle. Kirjallisuus on oman mielikuvituksesi luovaa liikkeelle panemista, jokainen kokee jokaisen kirjan omalla tavallaan.

Kulttuuri on elämän suola. Teatteri, elokuvat ja konsertit ovat ainakin Tampereella huippuluokkaa. Tarjontaa on runsaasti sirkuksesta Särkänniemeen.

Valoa tähänkin päivään pitäisi saada. Itselläni on ohjelmaa illalla, kun valtuusto kokoontuu tänään melko vaatimattoman listan pariin. Veikko Vallin jatkaa eduskuntavaalikampanjaansa ja kyselytunnilla tenttaa Loukaskorpea maahanmuuttajalasten oppimistuloksista. Veikkaan, että ne oppimistulokset eivät Veikkoa kiinnosta ja eivät ole tämän keskustelu ydin, vaan halu nostaa maahanmuuttaja-asia ja itsensä pramille.

Esa Kanerva

Vallinin potaskaa

                                                                                                                                12.9.2018

Veikko Vallinin mielipidekirjoitus Aamulehdessä on poikittainen maila pormestarikoalition yhteistyöhön. Kunnon populistina hän esittää yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin asioihin. Varmaan on demareittenkin syytä miettiä, keiden kanssa ollaan mukana päättämässä vakavista asioista. Tampere ei ole lähelläkään kriisikuntaa monellakin talousmittarilla mitattuna. Esimerkiksi voisi ottaa vaikka vuosikatteen, joka on tärkein kuntien taloutta kuvaava mittari tai kassan riittävyyden. Vuosikate osoittaa kunnan/konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Tampereella summa oli 85 miljoonaa euroa vuoden 2017 tilinpäätöksessä ja kassan riittävyys 28 päivää, mikäli tulot loppuisivat kokonaan.

Vallin hakee syyllisiä. Pormestari Lauri Lyly ei kelpaa, koska hän on johtanut vain miljoonajäsenistä SAK:ta. Myös taloudellisesti. Mitähän talousosaamista Veikko Vallinilla on halussaan, koska hän ei ole taloustiedoillaan ainakaan valtuuston kokouksissa häikäissyt. Työntekijöitä on kuulemma liikaa. Sadan ihmisen irtisanomisella saataisiin kuitenkin vain muutaman miljoonan euron säästö. Mistä ne loput 65 miljoonaa haettaisiin?  Investointimenoilla ei ole vaikutusta käyttötalouteen muuten kuin poistoina pitkällä aikavälillä. Säästöohjelmat ovat kosmetiikkaa, mutta ratkaisu talouden ongelmiin löytyy stressitestistä. Samalla logiikalla keuhkojen kuvaus parantaa syövän.

Vallinin mukaan tänne pitäisi saada valmistavaa teollisuutta. Taitaa mies elää savupiipputeollista aikaa. Ne ajat olivat ja menivät, tästä teollisuudesta ei ole Tampereen talousongelmien ratkaisijaksi.

Todella loukkaava ja ala-arvoinen kirjoitelma, jonka ainoa tarkoitus on tuoda julkisuutta kansanedustajaehdokas Veikko Vallinille. Nyt on esitettävä kysymys, keiden kanssa haluamme tehdä politiikkaa ja mitä kaikkea yhteistyön nimissä voidaan sietää?

Esa Kanerva

Terveys päätöksenteon keskiöön

 

                                                                                                                         8.9.2018

Ihmisellä ei ole mitään, ei mitään, ilman henkistä tai fyysistä terveyttä. Tästä voi johtaa loogisen kysymyksen, miten hyvin poliittinen päätöksenteko ottaa huomioon edellä olevan tosiasian omassa toiminnassaan? Ihmisen hyvinvointiin vaikuttaa lukematon määrä eri tekijöitä. Itse käsitekin terveys tarkoittaa eri ympäristöissä ja eri ihmisillä eri asioita. Kehittyvissä maissa saatetaan lukea ihminen terveen kirjoihin, vaikka länsimaisin mittarein hän olisi terveydellisesti kohtuullisen huonossa kunnossa. Toinen ihminen invalidisoituu vähemmästäkin vaivasta toisen ihmisen pinnistellessä eteenpäin. Jos terveyskäsitteen määrittely on vaikeaa, on se myös poliittisen päätöksenteon vaikuttavuuden arvioinnin osalta. Melkein jokainen valtuuston päätös kietoutuu ja kohdistuu jossakin vaiheessa terveyspolitiikkaan. Oli sitten kysymys kaavoituksesta, liikkumisesta, ympäristönsuojelusta tai liikkumismahdollisuuksista.

Terveyden edistämistä tukevaa päätöksentekoa tulisi ohjata keskitetysti. Päätöksentekoon pitäisi aina ottaa terveysnäkökulma vaikutusarviointeineen. Koska kysymyksessä on vahvasti poikkihallinnollinen asia ja toimijoita on eri organisaatioissa, narujen yhteen vetäjää tarvittaisiin. Varmasti väestön sairastavuutta ja esimerkiksi terveyseroja seurataan, mutta kovin paljon päätöksentekoa tukevaa aineistoa en ole nähnyt. Jos Sote-uudistus tuo päätöksenteon ja väestön terveydenedistämiseen uutta napakkuutta, on se edistystä.

Kaupunkisuunnittelulla on valtava merkitys kuntalaisten terveyteen. Esimerkiksi liikuntaedellytysten luominen on valtavan tärkeää. Liikunnalla on terveyden edistämisen näkökulmasta aivan ratkaiseva merkitys. Kaupungin viheralueet on oltava kaikkien kuntalaisten saavutettavissa tasapuolisesti. Kaupungin tulee pyrkiä saasteettomuuteen omilla ratkaisuillaan ja taata puhdas ilma. Kävely- ja pyöräteitten tulee olla turvallisia ja ylipäätään kaikkien liikenneratkaisujen on edistettävä eri ikäryhmien riskitöntä liikkumista. Kaavoituksen tulee tukea tasapainoisia asuinalueita asuntojen omistuspohjan ja muodon osalta.

Ihminen ei elä pelkästään leivästä. Kulttuuripoliittiset päätökset vaikuttavat kuntalaisten arkielämän viihtyvyyteen ja hyvinvointiin. Kulttuurin olisi oltava kaikkien ikäryhmien saavutettavissa.

Kuntalaisen perustarve on liikkua. Nykyisessä kaupunkiympäristössä etäisyydet ovat pitkiä. Joukkoliikenne on ihmisen elinolosuhteiden, perustarpeiden ja viihtyvyyden kannalta välttämättömiä. Sen on taattava kuntalaisten liikkuminen palveluihin niin koulutukseen kuin viihteelle.

Jätehuolto on peruspalvelu. Kaupunkiympäristön viihtyvyyden kannalta sen on toimittava. Ei ole vaihtoehtoja, ilmastonmuutos ei anna vaihtoehtoja. On toimittava nyt ja ajassa. On sanottu, että ihmisen terveyden kannalta ympäristöterveydenhuolto merkitsee paljon enemmän suhteellisesti kuin akuuttisairaanhoito. Tässä korostuu sairauksien ennaltaehkäisy ja asioiden ymmärtäminen kokonaisuutena.

Ikäihmiset ja lapset ovat tyyppiesimerkki ihmisryhmistä, jotka ovat päätöksenteon kannalta kaikkein haavoittuvimpia. Sitran tutkimusten mukaan ikäihmisten kulttuuri- ja liikuntapalvelut vaikuttavat heidän terveyteensä jopa enemmän kuin terveyden- ja sairaanhoito. Totta kai ei akuuttiterveydenhoitoa voi ohittaa, mutta asia on varmaan ajateltu kansantalouden kannalta pitkällä tähtäimellä.

Valtuusto on paljon vartija, varsinkin rahavarojen suuntaamisessa. Virkamiehet tekevät parhaansa. Päätöksenteon kannalta tilanne tällä hetkellä ei ole optimi. Liian paljon päätöksiä tehdään ”musta tuntuu”- periaatteella. Nopeata ratkaisua ei asiaan ole odotettavissa, mutta soisi vitsinä jokaiselle valtuutetulle ”tuberkuloosia ja sairaalahoitoa” omakohtaisena kokemuksena, jotta ymmärtäisi terveyden merkityksen ja sen ottamista huomioon arvioidessa omia ratkaisujaan päätöksiä tehtäessä.

Esa Kanerva

Kun työntekijän naama ratkaisee

                                                                                                                                                                      

                                                                                                                      2.9.2018

Mistä näitä ideoita hallitus ja työministeri Lindström oikein ammentavat? Työntekijän irtisanomissuojan heikentäminen pienissä yrityksissä on viimeisin neronleimaus. Jokainen työelämässä mukana ollut tietää, mihin hallituksen esitys johtaa. Yhdellä sanalla sanottuna se tarkoittaa mielivaltaa. Jos työnantaja ei tarvitse minkäänlaisia tosiasiallisia perusteita irtisanomiseen, työpaikoille syntyy vallan väärinkäyttöä ja tyranniaa. Voin kokemuksesta sanoa, että asiaa on kokeiltu työsopimuslain koeaikaa koskevien pykälien soveltamisessa. Jos työntekijän naama ei miellytä, esimies kaivaa syyt työsuhteen purkamiseen vaikka mistä. Kannattaako hallituksen viime metreillään kaivaa verta nenästään ja pyyhkiä ay-liikkeen mielipiteillä pöytää?

Ammattiliitot aikovat reagoida lakiheikennykseen järeällä patteristolla. On syytäkin. Jos laki menee tässä muodossa läpi, seuraava looginen askel on laajentaa sitä myös isompiin yrityksiin. EK teettää tutkimuksia joka lähtöön sen puolesta, kuinka hyvin työllistämiskynnys on madaltunut ja uusia työpaikkoja syntynyt. Epävarmuus ja hiillostaminen työpaikoilla eivät lisää tuottavuutta ja hyvinvointia. Jos pienyrittäjä kuvittelee, että työpaikan menettämisellä uhkailemalla saadaan työntekijöistä enemmän irti, hän erehtyy. Suomalainen duunari tuntee oman arvonsa ja hänellä on itsekunnioitusta.

Miten tämä laki voisi mennä läpi perustuslakivaliokunnasta? Sehän asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan riippuen työpaikan koosta. Harmillista on se, että monet työnantajat ymmärtävät, että irtisanomissuojan heikentäminen on näpertelyä isossa kuvassa. Ainakin ay-liike vie irtisanomiset ennakkotapauksina oikeuteen, mistä seuraa vuosien pituiset oikeudenkäynnit. Oikeudella on vaikea tehtävä päättää asioista irtisanomiskysymyksissä, koska pelkillä työnantajan mielipiteillä ei sinänsä ole oikeudellista arvoa. Onko työntekijä jonkun esimiehen mukaan hankala tai laiska ovat vähän tunnekysymyksiä.

Työntekijän näkökulmasta heikentynyt työsuhdeturva on ongelmallinen. Eipä siinä tee paljon mieli nostaa työpaikan epäkohtia esiin tai purnata kiusaamisesta. Haluaako pienyrittäjä kilttejä, mielipiteettömiä ja alistuvia työntekijöitä? Nykyinen työelämä tarvitsee aivan toisenlaisia ammattilaisia, Itsenäisiä, luovia ja aloitteellisia ihmisiä. Työntekijän elämän suunnittelu tyssää näköalattomuuteen ja pitkäjänteisesti elämän hallinnasta on turha puhua. Ei voi ottaa asuntolainaa, koska ei tiedä työpaikan pysyvyydestä irtisanomisaikaa pitemmälle.

Ay-liikettä on tämä hallitus kyykyttänyt jo moneen kertaan. Historiasta löytyy Kikyä, johon duunarit pakotettiin pakkolaeilla uhkailemalla. Löytyy vuosilomalain heikennyksiä omavastuu päivineen, koeaikaa on pidennetty ja takaisinottovelvollisuutta on lyhennetty 9 kuukaudesta 4-6 kuukauteen. Pitkäaikaistyöttömän määräaikaiselle työsuhteelle ei tarvitse esittää perusteluita puhumattakaan aktiivimallista.

Olen saanut palautetta, että työilmapiiri työpaikoilla on heikentynyt ja halukkuutta paikalliseen sopimiseen ei juuri löydy, koska luottamusta ei ole. Hallituksen päätöksillä on siis myös kauaskantoinen kääntöpuoli.

Työntekijöitten mitta alkaa olla täysi ja loputtomiin ei hallituksen tarjoamaa kuravettä jaksa kukaan juoda. Joskus on vain tehtävä stoppi ja sanottava, että tämä ei käy, ei kerta kaikkiaan käy!

Esa Kanerva