30.5.2018
Eläkeläinen Pekka Ahosen mielipide eläkeläisen toimeentulosta
Eläkelaki tuli voimaan 1.7.1962. Laissa määriteltiin eläkkeille prosenttimääräinen taso. Kuntien ja valtion eläkeläisille luvattiin 63 prosentin taso ja yksityisen palveluksessa olleille 60 prosenttia.
Eläkkeiden piti seurata ko. alan palkkoja.
Lipposen hallituksen aikana tehtiin eläkkeisiin määräaikainen jäädytys.
Viimeinen eläkkeiden korotus oli suuruudeltaan 0,55 % kun sitä vastoin esimerkiksi kansanedustajien korotus oli 3 prosenttia kahdessa vuodessa. Kansanedustajien korotukset maksetaan valtion varoista kun eläkeläisten korotukset maksavat eläkelaitokset. Työeläkeyhtiöitten varat ovat huikeat 200 miljardia euroa. Rahat ovat eläkeläisten. Valtio käyttää työeläkeyhtiöitten hallussa olevia ja eläkeläisten omistamia varoja Suomen AAA-luottoluokituksen ja EMU-kriteerien vakuutena.
Eläkeläisten rahat ovat EU-luokituksen ja alhaisten korkojen vuoksi panttina.
Mikäli eläkkeet nousisivat, rahat eivät menisi säästöön, vaan kulutukseen. Valtio saisi verotuloja ja myös alv-tulot lisääntyisivät.
Mikäli toisen rahaa luovutetaan pantiksi, lain mukaan pitää kysyä rahan omistajien mielipide ja hyväksyntä asiaan.
Pelkät rahoitusomaisuuden korot olisivat riittäneet eläkkeitten korjaamiseen eikä pääomiin olisi tarvinnut kajota.
Maamme ehkä suurimpia ongelmia on 260.000 työtöntä, joista ehkä 100.000 jää pysyvästi vaille ansiotuloja. Heillä on siis äärimmäisen pienet eläkekertymät.
Meillä on myös runsas joukko pätkätyöläisiä, joille karttuu vähän eläkettä. Tähän ongelmaan ei ole paneuduttu lainkaan. Nämä ihmiset joutuvat hakemaan toimeentulotukea.
Vetoan, että korjaatte eläkkeet kuntoon ja asianmukaiselle, lain määrittämälle tasolle. Meitä on runsas joukko eläkeläisiä, jotka tekivät uransa markka-aikana ja markka-aikana heidän eläkkeensä olivat kohtuullisia. Nyt euroaikana eläkkeet ovat muuntuneet erittäin pieniksi!
Pekka Ahosen luvalla julkaisi Esa Kanerva
