23.11.2018
Puheeni Tampereen Veden 120-vuotisjuhlissa 21.11.2018
Suomi on yksi maailman rikkaimpia maita. Siis mitä vesivarantoihin tulee. Meillä on suuria järvialtaita puhdasta vettä ja pohjavesivarantomme ovat suuret. Vesi tulee tulevaisuudessa olemaan ehtyvä luonnonvara kaikkialla maailmassa ja kansakunnat riitelevät niistä jo nyt ja tulevaisuudessa ehkä käymään jopa aseellisia selkkauksia. Suomalaisille vesi on itsestään selvyys eikä sillä ole sitä arvostusta, mikä sille oikeasti kuuluisi. Lisäksi se on halpaa verrattuna moneen muuhun maahan.
Tampereen Veden perustehtävänä on hankkia Tampereen seudulle puhdasta vettä ja lisäksi puhdistaa likavedet, kunnes Keskuspuhdistamo Sulkavuoressa on valmistunut vuonna -23. Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön suurin järviallas. Ensi vuoden aikana valmistuu Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus Näsijärven rannalla. Tämän jälkeen aletaan peruskorjaamaan Ruskon laitosta. Sinne vesi tulee Roineesta Kangasalta. Käytämme nykyisin kolmanneksen koko tarvitsemastamme vesimäärästä pohjavettä. . Lisäksi Kangasalla ja Pälkäneellä on menossa tekopohjavesihanke. Korkein Hallinto-oikeus antoi positiivisen päätöksen hiljattain viedä laitoshanketta eteenpäin.
Ruskon laitoksen vesi otetaan siis hyvälaatuisesta Roineesta, jonka vettä käytetään vuosittain lähes 15 miljoonaa kuutiometriä. Vettä otetaan 4-5 metrin syvyydestä noin 200 metrin etäisyydellä rannasta, jolloin sen laatu on tasainen. Näsijärveä on käytetty jo 1800-luvulta lähtien raakavesilähteenä. Siitä ottavat nykyisin vetensä Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitokset sekä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos, joka on tällä hetkellä varalaitoskäytössä.
Miksi pohjavesi ja tekopohjavesi ovat tärkeät vedenhankintalähteet? Pintavesi on herkkä ilmansaasteille ja muille onnettomuusriskeille. Järveen suistunut kemikaalirekka voi pilata pintaveden laajalti ja pitkäksi aikaa. Kriiseissä sabotaasi on mahdollinen ja ydinsaasteet todella suuri vaara. Pohjavesi sen sijaan on maaperässä paremmin turvassa edellä mainituilta vaaroilta. Mikäli Kangasalan ja mahdollisesti Pälkäneen tekopohjavesihanke toteutuu, kriisitilanteissa seutu tulee toimeen säännöstellen jopa kuukauden harjusta saatavalla vedellä. Pintavesilaitokset kestävät käytössä ilman raakaveden pumppausta vain muutaman tunnin.
Tekopohjavesi on järvestä otettavaa vettä, josta tehdään harjuun imeyttämällä pohjaveden kaltaista. Sen laatu muistuttaa luontaista pohjavettä siinä määrin, että eroa ei aistinvaraisesti huomaa. Tekopohjaveden edut ovat ilmeiset: se on taloudellinen, ympäristöystävällinen ja toimintavarma keino varmistaa laadukkaan, puhtaan juomaveden saanti tulevaisuudessa – myös kriisitilanteissa. Tekopohjavesijärjestelmässä veden puhdistaminen hoituu pääosin luonnon omin keinoin.
Jos edelliskesän kaltainen kuivuus koettelee, ei Roineesta ja Näsijärvestä vesi lopu kesken. Sieltä voidaan ammentaa, vaikka pohjavesivarannot viidellä Tampereen Veden pohjavedenottamolla uhkaisivat hiipua. Ja kun vielä saataisiin Kangasalan ja Pälkäneen tekopohjavesihanke maaliin, saisimme luonnonmukaisesti tehtyä pohjavettä riittävästi koko Tampereen seudulle.
Lopuksi esitän vielä henkilökohtaisen mielipiteen. Nyt olisi sopiva aika SELVITTÄÄ seudullisen vedenhankintaosakeyhtiön toteuttamismahdollisuudet. Selvitystyö vie kuitenkin useita vuosia. Kun Keskuspuhdistamo valmistuu 2023, olisi veden hankinnan toimintavarmuuden parantumisen sekä mahdollisten toiminnallisten ja taloudellisten hyötyjen selvittäminen etukäteen järkevää. Tällöin meillä voisi olla mahdollisuus lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, avata iso, moderni, seudullinen jätevedenpuhdistamo ja organisoida kaikki, myös puhtaaseen veteen liittyvä toiminta yhteen seudulliseen organisaatioon.
Esa Kanerva
