20.1.2019
Eläkeläiset ovat ahkeria äänestäjiä ja ovat tentanneet politiikkoja vuodesta 1996 asti taitetusta indeksistä. Taitettu indeksi on laskentakaava, jonka perusteella eläkkeitä korotetaan vuosittain. Taitetussa indeksissä elinkustannukset huomioidaan 80 prosenttia ja palkkaindeksiä 20 prosenttia. Ennen taitettua indeksiä oli käytössä ns. puoliväli-indeksi, jossa vastaavat prosentit olivat 50 ja 50 prosenttia.
Taitetun indeksin käyttöön otosta sovittiin kolmikannassa ns. Puron työryhmän esityksestä osana Esko Ahon hallituksen säästöjä. Vaikka kansliapäällikkö Kari Puron työryhmällä ei ollut mitään virallista mandaattia, sillä oli kolmikannan hyväksyntä ja oikeutus. Kolmikannassa työntekijä, - työnantajajärjestöt ja hallitus sopivat keskenään asioista, mm. eläkepolitiikasta. Tuohon aikaan se suvereenisti sopi näistä asioista ohi eduskunnan. Kansanedustajat eivät yleensä muuttaneet pilkkuakaan sovitusta..
Tosi asia myös se, että Esko Ahon hallitukselta loppui aika ja se ehtinyt antaa valmista lakiesitystä eduskunnan käsittelyyn. Paavo Lipposen hallitus toi ko. lakiesityksen sitten eduskuntaan 1995, koska siitä oli kolmikannassa sovittu. Taitetun indeksin henkiset juuret ovat Ahon hallituksen kolmikannassa sopimasta eläke- ja säästöpaketista eikä sitä ole poistaneet mitkään seuraavat hallitukset, olivatpa ne minkävärisiä tai kenen johtamia tahansa. Lipponen on vain saanut "kunnian" olla indeksin isä ja eläkeläisten kepittämä.
Näin muistelee myös EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen kirjassaan ”Kolmikannan kulisseissa.” Sanatarkasti hän sanoo: ”Taitettu indeksi otettiin käyttöön Esko Ahon hallituksen aikana osana hallituksen säästöpakettia.”
Esa Kanerva
