2.6.2019
Antti Rinteen hallitusohjelma on kaluttu ja kelvottomaksi arvioitu jo ennen kuin se on virallisesti julkaistu. Päivystävät dosentit ovat antaneet lausuntoja ja ns. asiantuntijat pyöritelleet ohjelmaa vinkkelistä jos toisestakin. Muutamat asiat pistävät miettimään, onko hallitus dynamiikaltaan eheä ja yhteistyökykyinen. Vajaata kahtasataa sivua ”ilmiöitä” on ollut kasaamassa monta sataa ihmistä. Siinä mielessä vuoto ei ole yllättävä, vakava asia kuitenkin. Ja vakavasti se pitäisi ottaa, koska tällainen lehdistöön lörpöttely rapauttaa luottamusta. Ja luottamukseen perustuu myös hallituksen elinpäivät. Nyt julkituotu sisältö herättää kysymyksiä. Saiko Keskusta melkein haluamansa, niin kuin nyt väitetään. Ruotsalaiset taisivat lypsää loppusuoralla vielä toisen ministerinkin. Puolue sai muutoinkin jättipotin, jos ennakkotiedot pitävät paikkansa. Vaasaan tulee laaja päivystys ja Ruotsin kieli pakolliseksi yo-kirjoituksiin lähes kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Hallitusohjelman sisältökin vaikuttaa antavan kaikille vähän kaikkea. Mitähän kaikki hyvä maksaa, ovatko menot ja tulot tasapainossa?
Kovin suurta luovuutta eivät hallitusneuvottelijat osoittaneet kajotessaan perinteisiin alkoholi, - tupakka- ja polttoaineveroihin. En muista yhtäkään hallitusta, joka ei olisi niihin tarrannut kuin uimataidoton auttajan heittämään köyteen. Perustella nautinta-aineiden veron voi aina kansanterveydellisillä syillä ja löpön rokottamisen ilmastonmuutoksen torjunnalla. Muitakin veroja luvataan korottaa yli 700 miljoonaa euroa. Eläkeläisille ja pienituloisille luvataan palauttaa parisen sataa miljoonaa kompensaationa välillisten verojen korotuksille. Rahaa pitäisi tulla myös työllisyysasteen nostamisella 75 prosenttiin ja haalimalla 60.000 työpaikkaa lisää markkinoille. Harmaan talouden torjuntaan toisaalta panostetaan ja toisaalta sieltä odotetaan merkittäviä summia lisätuloa. Velkaa ei kuulemma oteta.
Menopuolen ja parannusten listaaminen hengästyttää. Kaiken kaikkiaan pysyviä menoja lisätään pitkälti toista miljardia. Ohjelmaluonnoksesta en nähnyt tekstiä kuntien valtionosuuksien kehityksestä. Mikäli esimerkiksi Tampereelle hallitus ei anna rahaa täysimääräisesti suunniteltuihin uudistuksiin ja menolisäyksiin, kaupunki on konkurssissa. Hyvä laskusääntö on se, että jos uudistus maksaa valtiolle esimerkiksi 100 miljoonaa euroa, Tampereelle se maksaa n. 4 prosenttia kokonaissummasta. Esimerkkitapauksessa hintalappu on 4 miljoonaa.
Parannuksiahan on tulossa. Esimerkiksi oppivelvollisuutta pidennetään 18 ikävuoteen eli toiselle asteelle asti. Tämä tarkoittaa ilmaisia oppimateriaaleja lukioihin ja ammattikouluihin. Hallitus varaa pidennyksen rahoittamiseen 107 miljoonaa euroa. Lääkäriin päästään 7 päivässä, vanhusten hoidon mitoitus nousee 0,7 hoitajaan vanhusta kohden ja maksuton ehkäisy alle 25 vuotiaille.
Valtion turvallisuutta parannetaan 300 uudella poliisilla ja hävittäjiä hankitaan 64 kappaletta. Kysymyksessä ei ole mikään nappikauppa tai linjaus. Uusia koneita maksaa useampi sukupolvi. Perusväylänpitoon tehdään parlamentaarisen vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus. Pääradan ja sen laajennusten suunnittelu käynnistetään. Myös Helsingistä Turkuun menevän radan suunnittelu aloitetaan. Tampereen radan hinta oli muistaakseni 5 miljardia euroa. Perhevapaauudistukseen panostetaan. Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti. Edellä muutamia esimerkkejä Rinteen hallitusohjelmaluonnoksen menopuolesta.
Pikkuisen huolettaa, mistä rahat löydetään kaikkeen tarpeelliseen ja hyvään. Maailmantalous yskii ja herra Trumpin sota kiinalaista teollisuutta vastaan ei ainakaan helpota tilannetta. Maailmassa käy niin kuin hyvin on, pistetään silmät kiinni ja odotetaan huomista virallista julistusta.
Esa kanerva
