2.11.2019
Terveyspalveluiden ja etenkin työterveyspalveluiden yhteydessä on ”poliittisesti sopimatonta” tuoda esille sairauslomiin liittyvää harmaata aluetta, johon liittyy asiakkaiden oman edun tavoittelu tai suoranainen valehtelu. Meillä liittyy terveyspalveluihin arvo tai oletus siitä, että kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä ja vilpittömiä. Tämä ei pidä paikkaansa.
Lääkärin on usein mahdotonta erottaa lyhyessä vastaanottoajassa tietoista teeskentelyä, oireitten korostamista ja väärää informaatiota. Tällaisen päämäärätietoisen valehtelun ja sepittelyn perusteella myönnetyt sairauslomat ovat turhia ja perusteettomia. Niitten määrää on mahdotonta arvioida tarkasti, koska aihetta on niukasti tutkittu. Fakta on kuitenkin, että 20 prosenttia työntekijöistä käyttää 80 prosenttia terveyspalveluista. Sairauspoissaolojen vähentämisessä voisi kiinnittää huomio tämän 20 prosentin poissaoloihin. Esimerkiksi työpaikoilla 1-2 prosenttia on alkoholiongelmaisia. Ongelma verhoillaan erilaisiksi sairauksiksi. Väestössä on 6-9 prosenttia erilaisia persoonallisuushäiriöisiä, joista osa pitää oikeutettuna hämätä lääkäriä saadakseen omaa perusteetonta etua.
Kansantaloudelle aiheutuu sairastamisesta vuosittain viiden miljardin kustannukset ja yhden palkallisen poissaolopäivän hinta on n. 350 euroa. Kuntaorganisaatioissa, myös Tampereella, maksetaan enemmän sairauspoissaolokuluja kuin yrityksissä keskimäärin. Jo yhden kahden prosentin vähennys niissä toisi mittavat säästöt.
Sairauslomajärjestelmän rakenteita muuttamalla voisi paremmin puuttua sairauspoissaoloihin ja- väärinkäytöksiin. Työstä poissaolot voisivat vaihtua vapautusluonteisiksi helpotuksiksi. Harvoin tarvittaisiin totaalista vapautusta työstä. Käytäntö myös pakottaisi työterveyslääkärin tutustumaan työntekijän työhön ja työolosuhteisiin nykyistä paremmin, jotta hän pystyisi arvioimaan tarvittavan vapautuksen määrän juuri kysymyksessä olevassa työssä.
Esa Kanerva
Esa Kanerva
