Kulunut viikko

                                                                                                                                    19.3.2020

Kuluvalla viikolla on tapahtunut paljon. Suomi on julistettu poikkeustilaan ja Tampereen demariryhmäkin on hajonnut. Jälkimmäiseen olen itsekin osallinen. Maanantaina julkistettu päätös oli pitkän harkinnan tulos. Neljä muuta valtuutettua tuli samaan johtopäätökseen. Syyt on kerrottu jo julkisuuteen, ryhmän sisäiseen toimintaan ja johtamiseen ne liittyivät. Valtuustotyö perustuu vapaaehtoisuuteen ja haluun tehdä yhteiskunnallista vaikuttamista. Jos ryhmän kokouksiin osallistuminen aiheuttaa tympeyden ja vastenmielisyyden tunnetta, täytyy tehdä ratkaisuja. Olen ollut demari- puolueen jäsen vuodesta 1980 alkaen ja jäsenenä pysyn. Tätä on nimittäin paljon kyselty, en tiedä miksi. Eihän valtuustoryhmästä eroaminen liity aatteeseen millään tavalla. Jonkin verran on siis vapaaehtoistyötä puolueen eteen tullut tehdyksi. Ratkaisu oli omani enkä hae syyllisiä muualta kuin omasta itsestäni. Mottoni on, että elämässä käy niin kuin hyvin on.

Miten viikko on sitten noin muuten kulunut. Maanantain jälkeen alkoi kalenterin putsaus ja kokouksien peruuttaminen. Monet kokoukset, alustajat ja tilavaraukset tuli peruutetuksi. Tänään osallistuin ensimmäiseen etäkokoukseen. Se onnistui mielestäni ihan hyvin. On nuo nykyajan vehkeet ja ohjelmistot ihmeellisiä. Turha asioitten jaanaaminen jää näköjään vähemmälle, mutta asialliset pykälät saadaan päätetyksi. Toimittajatkin ovat muistaneet soitella. Lyhyeksi ovat jääneet haastattelut, koska ei tästä eroasiasta nyt mitään jymyuutista saa tekemälläkään.

Vaimo muistaa kotiin jäävää somasti aina tehtävälistalla seuraavalle päivälle. Sekin on ihan hyvä asia, pysyy arjessa kiinni. Kyllä kotona aina ruuanlaittoa ja siivoamista riittää. Tai on ainakin tähän asti riittänyt. Tiedä sitten, jos tämä kriisi kestää kuukausia, voi nekin työt loppua. Kirjoja ja askartelua maailmassa riittää. Ja musisointia. Haitari syliin ja antaa sen laulaa. Ammattimuusikot harjoittelevat kuulemma kahdeksan tuntia päivässä. Puuhaa piisaa, jos harrastaa haluaa.

Nyt on oiva hetki liikkua ja kuntoilla. Tätä ideologiaa olen yrittänyt toteuttaa. Eikä pahitteeksi olisi muutaman kilon painonpudotus. On aikaa sinnitellä ja seurustella näläntunteen kanssa. Voi tuntea masokistista tyydytystä mahan möyrinnästä. Kun yrittää värkätä laihdutusruokaa, se on yllättävän aikaa vievää. Kunnon salaattiin tarvitaan hyvät aineet. Tänään perkasin parin euron kilohintaiset kananjalat luuttomiksi ja paistoin ne salaattiin. Hyvinkin reipas tunti kului valmistukseen. Kohta alkaa kesälaidunkausi ja maalle mieli halajaa jo viikonloppuna. Sinappiahan sinnekin piti tehdä, että saa maustetta suolaisen päälle.

Vaikeita päätöksiä on tullut tehdyksi! Tehty päätös on aina hyvä päätös toisin kuin epämääräinen välitila, ollako vai eikö olla. Ainakin mieli tuntuu kepeältä ja unikin maittaa. Se on jo elämässä paljon se.

Esa Kanerva