28.3.2020
Espanjantautiin kuoli 100 vuotta sitten noin 60 miljoonaa ihmistä. Ollaanko nyt saman äärellä? Tauti levisi ensimmäisen maailman sodan jälkeen. Vakavimmillaan tauti korjasi myös hyväkuntoisia nuoria. Alkulähde oli Yhdysvalloista. Satamien työläisten ahtaissa oloissa tauti levisi räjähdysmäisesti. Nykyisen taudin lähtökohta lienee Aasiassa. Siellä rotat, lepakot ja muut toreilla myytävät eläimet tartuttavat loisensa ja viruksensa ihmiseen.
Miten me selviämme? Valtion tasoinen johtaminen on etukäteen organisoitua ja mietittyä kansan johtamista. Sitä säätelee perustuslaki. Ukko Ståhlbergin kirjoittama hallintolaki syventää lainkäyttöä. Johtamiseen liittyvät määräykset tulee aina perustua lakiin. Viranomaisilla ei ole tarkoituksenmukaisuusharkintavaltaa. Tämä on erittäin vakava asia. On hyvä, että käytännön työtä tekevä poliisi esimerkiksi tekee päätöksensä ainoastaan lakiin pohjautuen. Poliisin antamien sakkojen tulee perustua esimerkiksi poliisilakiin tai muihin lakeihin.
Sitten tämä tavanomainen ihmisten johtaminen. Ennen vanhaan järjestely oli sen tyyppinen, että paras työpaikan ammattimies nostettiin kympiksi. Varsinkin hoitoalalla se kiltein ja ahkerin nimettiin johtajaksi. Ei se kuitenkaan toimi. Esimiehen luontaisetuihin kuuluu hankalien ja ikävien asioiden hoitaminen. Johtamiseen kuuluu arviointi ja työnantajanäkökulma. On uskallettava ottaa työntekijöitten laiminlyönteihin kantaa ja omaksua ns. työnantajarooli.
Johtaminen on ratkaisevaa ryhmän suoriutumisen kannalta. Johtaja voi epäonnistua monessa. Lähtökohta on, että kaikkia on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja tasapuoleisesti. Johtajalla ei voi olla kabinettia. Moni sortuu tähän. Kärjistäen voi sanoa, että pomo on se, joka uskaltaa valita ympärilleen itseään fiksumpia tyyppejä ja eri osaamisalueilta hyviä ihmisiä.
Tuntuu siltä, että valtionjohdossa ja armeijassa on nyt sen kaltaista osaamista, että voimme turvallisesti luottaa heidän johtamiskykyisinsä. Aurinkoista päivää!
Esa Kanerva
