26.5.2020
Tämän vuoden ensimmäinen, todellinen kesäpäivä hellii. Kesä on minun vuodenaikani. Syksy masentaa, jos kuolinajankohdan saisi itse määrätä, se olisi kohdallani marraskuu. Ihmisen ja kaiken muun elollisen luonnon elinehto on auringonvalo- ja energia. Kasvit yhteyttävät valon avulla hiilidioksidista ja vedestä happea ja sokereita. Eläinkunta käyttää kasveja ravinnokseen. Jollei tällaista kemiallista prosessia olisi, elämä maapallolta kuihtuisi nopeasti. Ei minun tästä pitänyt kertoa, vaan miten valo vaikuttaa elämääni.
Ensinnäkin päiviin tulee pituutta ja unen tarve vähenee. Ei malta illalla painua pehkuihin iltauutisten jälkeen niin kuin talvella. Kai siinä hormonitoiminnallakin on osuutensa. ”Unihormooni” melatoniinin eritys vähenee ja nukkumisen tarve lyhenee, ainakin jonkin verran.
Liikkuminenkin houkuttelee kesäisin. Shortsit jalkaan ja menoksi. Talvella täytyy pynttäytyä moneen vaatekertaan. Pyöräily se vasta mukavaa onkin. Maisemat vaihtuvat ja nykyiset menopelit ovat kevyitä polkea. Pyöräväylätkin alkavat olla kohtuullisessa kunnossa, on jopa pyöräbaanoja lasketella.
Kesällä oman kokemukseni mukaan syöminen vähenee. Lämpimällä ei ruoka maita, paremminkin jano yllättää. Kasviksissa on paljon vitamiineja ja kyllä ne piristävät, ainakin jos niihin uskoo. Jätskiä lukuun ottamatta makeaa ei tee niin mieli kuin kylmällä.
Kyllä tätä kesää on odotettukin! Monta kuukautta on kärvistelty kotona ja seurattu sääennusteita. Ensimmäiset leskenlehdet on tiirailtu maastosta ja ne herättävät aina toivoa. Merkittävä muutos aikaisempiin kesiin on matkasuunnitelmien tekeminen, pikemminkin niitten puuttuminen. Yleensä on hyvissä ajoin ennen kesäkuun alkua kartat käyty läpi ja kohteet isketty kiinni. Nyt ei ole yhtä ainutta matkakohdetta tiedossa.
Jos jotakin tässä mukavassa kelissä odottaa, niin se ensimmäinen saunavihta. Koivun lehdet suurenee päivä päivältä ja kyllä jo ennen Jussia kylvetään oikein vastan kanssa. Se hetkellinen raukeuden tunne kylvyn ja saunan jälkeen on muistissa ja mielikuvissa.
Oikein mukavia ja helteisiä kesäpäiviä lukijoilleni! Kesällä kirjoittelen silloin kun siltä tuntuu ja on jotakin kirjattavaa.
Terveisin Esa Kanerva
Tämän vuoden ensimmäinen, todellinen kesäpäivä hellii. Kesä on minun vuodenaikani. Syksy masentaa, jos kuolinajankohdan saisi itse määrätä, se olisi kohdallani marraskuu. Ihmisen ja kaiken muun elollisen luonnon elinehto on auringonvalo- ja energia. Kasvit yhteyttävät valon avulla hiilidioksidista ja vedestä happea ja sokereita. Eläinkunta käyttää kasveja ravinnokseen. Jollei tällaista kemiallista prosessia olisi, elämä maapallolta kuihtuisi nopeasti. Ei minun tästä pitänyt kertoa, vaan miten valo vaikuttaa elämääni.
Ensinnäkin päiviin tulee pituutta ja unen tarve vähenee. Ei malta illalla painua pehkuihin iltauutisten jälkeen niin kuin talvella. Kai siinä hormonitoiminnallakin on osuutensa. ”Unihormooni” melatoniinin eritys vähenee ja nukkumisen tarve lyhenee, ainakin jonkin verran.
Liikkuminenkin houkuttelee kesäisin. Shortsit jalkaan ja menoksi. Talvella täytyy pynttäytyä moneen vaatekertaan. Pyöräily se vasta mukavaa onkin. Maisemat vaihtuvat ja nykyiset menopelit ovat kevyitä polkea. Pyöräväylätkin alkavat olla kohtuullisessa kunnossa, on jopa pyöräbaanoja lasketella.
Kesällä oman kokemukseni mukaan syöminen vähenee. Lämpimällä ei ruoka maita, paremminkin jano yllättää. Kasviksissa on paljon vitamiineja ja kyllä ne piristävät, ainakin jos niihin uskoo. Jätskiä lukuun ottamatta makeaa ei tee niin mieli kuin kylmällä.
Kyllä tätä kesää on odotettukin! Monta kuukautta on kärvistelty kotona ja seurattu sääennusteita. Ensimmäiset leskenlehdet on tiirailtu maastosta ja ne herättävät aina toivoa. Merkittävä muutos aikaisempiin kesiin on matkasuunnitelmien tekeminen, pikemminkin niitten puuttuminen. Yleensä on hyvissä ajoin ennen kesäkuun alkua kartat käyty läpi ja kohteet isketty kiinni. Nyt ei ole yhtä ainutta matkakohdetta tiedossa.
Jos jotakin tässä mukavassa kelissä odottaa, niin se ensimmäinen saunavihta. Koivun lehdet suurenee päivä päivältä ja kyllä jo ennen Jussia kylvetään oikein vastan kanssa. Se hetkellinen raukeuden tunne kylvyn ja saunan jälkeen on muistissa ja mielikuvissa.
Oikein mukavia ja helteisiä kesäpäiviä lukijoilleni! Kesällä kirjoittelen silloin kun siltä tuntuu ja on jotakin kirjattavaa.
Terveisin Esa Kanerva
