Hyvää Joulua ja terveyttä!
Hyvät lukijani!
Toivotan teille rattoisaa Joulua, terveyttä ja menestystä Uudelle vuodelle! Palaan kirjoittelun pariin tammikuun puolessa välissä.
Esa Kanerva
Voi Lassi, Lassi, mitä puhut!
18.12.2020
Satuin sivukorvallani kuulemaan Lassi Kalevan pauhaavan
radiomainoksessa. Mitä se mies oikein puhuu, höristelin kuuloa-aistiani?
Veroprosentti alas, ilmastonmuutos on peruutettu, liharuuat on viety lasten ja
vanhusten suusta, autoilu on kielletty kaupungin keskustassa ja tietulleja
aletaan kerätä. Nämä aiheet ainakin mainoksesta ehdin poimia ja ihmettelin. Ei
voi olla totta! Mistä generaattorista mies keksii tällaista höpötystä? ”Vastustimme
liharuokien viemistä vanhusten aterioista”. Nyt herää kysymys, miten mies ja
puolue voi sellaista vastustaa, jota ei valtuustossa ole edes päätetty! Mutta
Lassi puhuu mitä puhuu ja muut tulevat säkkinä perässä.
Kysymys on varmaan vihreän valtuutetun aloitteesta, siis
aloitteesta, josta on virstojen matka varsinaiseen päätöksentekoon, jos
ollenkaan. Yleensä aloitteet eivät johda muualle kuin arkiston aarteisiin.
Aloitteessa ehdotettiin, että "Tampereen
kaupunki ottaa tavoitteeksi vähentää neljänneksellä liha- ja maitotuotteiden
kulutusta päiväkodeissa ja kouluissa vuoteen 2025 mennessä”. Tarkoittaako
tämä Lassi siis sitä, että vanhuksille tai lapsille ei tarjottaisi liharuokia.
Ja että te vastustitte tätä pontta! Kyllä kansansuosiota saa kalastella, muttei
valehtelemalla.
Ehdotitte veroprosentin laskua talousarviokokouksessa. Näin
sinä, Lassi, radio Musassa kerroit. Luit ryhmäpuheenvuorossasi koko perussuomalaisten
vaaliohjelman ja venytit kokousta. Ryhmänne on ollut mukana valtuustokaudella
miettimässä säästöohjelmia, tiedätte ja tunnette varmaan tuskan ja rahan
puutteen. Kuinka vaikeata on karsia olemassa olevaa palveluverkkoa ja
palvelutarjontaa. Lähditte nostelemaan veroprosentin noston yhteydessä
pormestarikoalitiosta silloin, kun piti kantaa vastuuta kuntalaisten
palveluista.
Ehdotuksenne oli, että säästetään ratikasta ja muista investoinneista.
Siis ratikan tekeminen olisi tullut keskeyttää ja homekouluja ei olisi saanut
laittaa kuntoon. Niinkö? Nyt sinun mukaan kansalaisten ostovoimaa olisi lisättävä
nykyisessä taloudellisessa korona-ahdingossakin veronalennuksin. Kyllä se
minullekin sopii, jos keksit ja kerrot, kuka tai miten kaupungin
palvelutuotannon kulut maksetaan ihan oikeasti eikä silmänkääntötempuilla. Tiedät
varsin hyvin, että investoinnit ja käyttötalous ovat eri asioita. Valtion
tukilirut on heruteltu ensi vuonna ja sitten ollaan omillaan. Kyllä sinä Lassi
tämän ymmärrät, taidat vain puhua lämpimiksesi. Lapsen lapseni sanoo joskus
tarinoistani, että ”ukki huijaa”. Niin taitaa Lassikin tehdä.
Tampere valmistelee keskustaan uutta 1300 sadalle autolle
tarkoitettua autopaikkaa. Kunkun parkin kaava etenee ja valmistunee
kohtuullisen nopeasti. Tosin autopaikat ovat maan alla. Ei sen luulisi
haittaavan tai estävän keskustaan ajoa. Tunneli rakennettiin henkilöautoille ja
Ratapihankadun oikaisu on maksanut miljoonia autoilun hyväksi. Pormestariohjelman
mukaan, keskustaan on päästävä kaikin tavoin, myös henkilöautolla. En ymmärrä,
mistä Lassi on saanut päähänsä tämän, ettei keskustaan päästettäisi henkilöautoja?
Kun aikansa haistelee tuulia, niin onhan tämä väite kansaan menevä ja
puhutteleva vaalitäky. Suomalainen mies ottaa autoiluun liittyvät asiat
tunteella ja perussuomalaisten politiikka on tunnepolitiikkaa, jota ei kannata
haastaa järkitodisteilla. Ei tässäkään asiassa kannattaisi unohtaa tosiasioita
ja syöttää pajunköyttä. Toistan, että tässäkin asiassa Lassi vastustaa
sellaista asiaa, jota ei ole olemassa.
Hallitusohjelmassa on maininta ruuhkamaksuista. Ennen kuin
se tulee lakina ulos, se menee vielä monen mankelin lävitse Eduskunnasta
alkaen. Mutta Lassi ehti jo ilmoittaa totuuden torvena, että he vastustavat
Tampereen tietulleja. Ajattelen, että lakia ruuhkamaksuista saadaan odotella
yhtä kauan kuin lakia alkoholiveron alentamisesta. Jos laki sitten tulisi
voimaan, kaupunginvaltuustohan sen sitten lopullisesti päättäisi. Haluaisin
nähdä se valtuuston, joka siitä päättäisi. Poliittiseen vihreään
vallankumoukseen saattaa kulua aika monta vuodenkiertoa tai niin kuin
vallankumouksille toisinaan käy, se tussahtaa mahdottomuuteensa. Onhan se hyvä,
että Lassi vastustaa jo etukäteen kaikkea mahdollista ja mahdotonta, ei voi
kukaan syyttää, etteikö olisi ollut aloitteellinen. No, poliittinen
vaalitäkyhän tämä on, hohhoijaa, eihän kukaan vaan mene vipuun! Muistakaa, että
Lassi on aikaansa edellä vastustamisessa ja muovaa todellisuutta mieleisekseen.
Ilmastonmuutokseen ei tarvitse reagoida, koska Lassi niin
tahtoo. Voiko pöljempää puhetta enää kuulla. Tamperelaisten tehtaitten
piipuista tulee puhtaampaa savua kuin kiinalaisten. Kielikuvalla Lassi
pelottelee suomalaisen teollisuuden siirtyvän Kiinaan, jossa on saastuttavaa
teollisuutta. Mutta nyt kun Kiinakin haluaa vähentää päästöjään ja pyrkiä
hiilettömään maailmaan, miten nyt suu pannaan. Lassi ei halua Suomen ja
varsinkaan Tampereen olevan mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa ja uuden
teknologian kehittämisen aallonharjalla. Ehdotan Lassi, että teet takinkäännön
nopeasti tässä asiassa, olethan asiaa harjoitellut, kyllä se sinulta lutviutuu
mallikkaasti.
Syytä markkinointiin persuilla onkin. Perussuomalaiset
tavoittelevat Tampereen pormestarin paikkaa Vallinin Veikolle. Tuskin he nyt
sellaista vaalivoittoa saavuttavat, että yksin saavat valtuuston enemmistön, joka pormestarista päättää. Ja
kauniita saa Veikkokin puhua, että muita puolueita saa taakseen puhuttua. On
mies sen verran valtuustossa muita ärsyttänyt suun soitollaan, ihan tahallaan
ja harkiten, irtopisteitä äänestäjiltä keräten. Tokko kuntalaiset Veikollekaan
ovat valtuutetun mandaattia tarkoittaneet pelkästään oman vaalityön tekemiseen.
Pitäisi saada jotakin myös aikaan. Näistä tuloksista on kuulemma puhuttu viime syksynä
kerran Teiskossa, täyttä varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.
Lassilla on kykyä ajatella, kyvyssä totuuden etsintään
olisi vielä parantamisen varaa!
Poliittinen satiiri ja tekstit elämänmenosta ilman
värivalokuviakin kiinnostavat, todisteena siitä on 108 000 käyntiä tähän
mennessä sivuillani, nöyrä kiitos lukijoilleni!
Hyvää kinkkujuhlaan valmistautumista!
Esa Kanerva
Luopumisen tuskaa
11.12.2020
Viestimet ovat pullollaan juttuja nykyhetken poikkeusoloista ja ihmisten karmeista elämäntilanteista eristyksissä. Pisti oikein pohtimaan, mistä olen henkilökohtaisesti joutunut luopumaan meille asetettujen rajoitusten vuoksi. Ruokaa ja juomaa on riittänyt, syömistä voisi vähentääkin. Liikkuakin on voinut kevään jälkeen maan rajojen sisällä. Matkailua on ikävä, se on pakko tunnustaa. Paluuta entiseen lentomatkailuun ympäri maailmaa ei kuulemma enää ole. Asiantila on sitten niin ja se on vain hyväksyttävä. Työtkään eivät ole fyysisiä kohtaamisia, kuvaruudun kautta hoidellaan kokoukset. Kaipaan kyllä kohtaamisia ja vuorovaikutusta.
Ymmärrän, että nuorille esimerkiksi joukkuelajien keskeyttäminen on suuri harmi, meikäläistä ei se juuri haittaa, paitsi murhe nuorten urheilijoiden puolesta. Kulttuuria tarvitaan ihmisen hengissä pysymiseen, otan asian näin vakavasti. Jopa keskitysleirissä selviytymisen avaimia olivat, alkeellisin välinein, kuvataiteen tekeminen, soitanto ja näytteleminen. Jos nämä tämän hetken puutteet pitäisi arvottaa, päätyisin kyllä kulttuuriin. Siitä olen jäänyt paitsi ja se on elämässäni suuri kurjuus. Turvattomuutta koen tunteesta, että globaalissa maailmassa ei ole millään suurvallalla oikein johtajuutta ja taloudessa otetaan turpiin oikein kunnolla ympäri maailmaa. Ja kriisejä on kautta historian käytetty hyväksi valtapolitiikassa.
Näissä poikkeusolojen lohduttomissa tarinoissa soisi otettavan huomioon suhteellisuus. Historiaa taakse päin katsomalla voi havaita vakavia iskuja tulee säännönmukaisesti muutaman kymmenen vuoden välein. Mikään sukupolvi ei juuri voi välttää kriisejä. Todella vakavia poikkeusoloja on harvemmin, mutta kuitenkin säännöllisesti. Minkälaisiin poikkeusoloihin suomalaiset 1939 joutuivat soputumaan? Elintarvikkeet pantiin kortille ja pommeja sateli niskaan. Ihminen sopeutui ja selviytyi, niin selvitään tästäkin. Mutta ihmisen käyttäytyminen ei näköjään muutu. Sota-aikana kukoisti rajoitusten unohtaminen ja kiertäminen mustan pörssin kaupalla. Keväällä Uudellemaalle yritettiin metsien kautta ohi valvonnan. Mitä täytyisi tänään tapahtua, että maskit muistettaisiin laittaa naamalle? Jos Hakametsän jäähalli jouduttaisiin muuttamaan ruumishuoneeksi ja Pirkkahalli lasaretiksi, oltaisiinko silloin kuuliaisia neuvoille?
Turvallista maailmankuvaa ei minulla ole kyllä pitkään aikaan ole ollutkaan, joten poikkeusolot eivät ole siihen tuoneet muutosta. Kun jotakin ei ole, ei siitä tarvitse luopuakaan. Ehkä maailma on tänään karvan verran arvaamattomampi kuin aikaisemmin. Korona olisi vaatinut yhteisiä globaaleja ratkaisuja. Nyt se nähtiin, ettei niihin kyetä nyt eikä muulloinkaan, olivatpa ne, kuinka vakavavia tahansa. Tällä hetkellä talouteen pumpataan satumaisia summia rahaa. Huolta herättää, laulun sanoin, ”Mihin tämä johtaneekaan”. Katteetonta rahaa painetaan tai tehdään digitaalisesti. Jossakin vaiheessa tulee stoppi, se on varma.
Vielä tuosta kulttuurista tai pikemminkin sen puutteesta. Tämä aika on kyllä edelleen vahvistanut käsitystäni siitä, että kirjallisuus on ainutlaatuinen kulttuurimuoto ja avaa meille lukemattomia portteja maailmaan omassa nojatuolissamme. Lukeminen on keino matkustaa, kokea ja nähdä. Kirjat kantavat yli rajoitusten ja siirtävät todellisuuttamme, vaikka ajassa taaksepäin. Mutta muutakin kulttuuria ikävöin. Teatteri ja konsertit elävät poikkeusoloissa kituen. Kuvatallenteet eivät täytä ”aidon” näytännön saappaita. Mikä lovi ihmisen kokemusmaailmaan! Olen sitä mieltä, että kulttuuritoiminta edistää hyvinvointia ja hidastaa sairauksien syntymistä. Tässä katsannossa olen huolissani ja puutteessa. Eikä tätä subjektiivista kokemusta voi kukaan väittää vääräksikään. Onneksi osaan itse omaksi ilokseni musisoida ja lievittää konsertinnälkääni. Hartaasti toivon, että luovat alat säilyisivät hengissä tämän kurimuksen yli ja valtio olkoon armollinen kirstun vartija.
Esa Kanerva
Viestimet ovat pullollaan juttuja nykyhetken poikkeusoloista ja ihmisten karmeista elämäntilanteista eristyksissä. Pisti oikein pohtimaan, mistä olen henkilökohtaisesti joutunut luopumaan meille asetettujen rajoitusten vuoksi. Ruokaa ja juomaa on riittänyt, syömistä voisi vähentääkin. Liikkuakin on voinut kevään jälkeen maan rajojen sisällä. Matkailua on ikävä, se on pakko tunnustaa. Paluuta entiseen lentomatkailuun ympäri maailmaa ei kuulemma enää ole. Asiantila on sitten niin ja se on vain hyväksyttävä. Työtkään eivät ole fyysisiä kohtaamisia, kuvaruudun kautta hoidellaan kokoukset. Kaipaan kyllä kohtaamisia ja vuorovaikutusta.
Ymmärrän, että nuorille esimerkiksi joukkuelajien keskeyttäminen on suuri harmi, meikäläistä ei se juuri haittaa, paitsi murhe nuorten urheilijoiden puolesta. Kulttuuria tarvitaan ihmisen hengissä pysymiseen, otan asian näin vakavasti. Jopa keskitysleirissä selviytymisen avaimia olivat, alkeellisin välinein, kuvataiteen tekeminen, soitanto ja näytteleminen. Jos nämä tämän hetken puutteet pitäisi arvottaa, päätyisin kyllä kulttuuriin. Siitä olen jäänyt paitsi ja se on elämässäni suuri kurjuus. Turvattomuutta koen tunteesta, että globaalissa maailmassa ei ole millään suurvallalla oikein johtajuutta ja taloudessa otetaan turpiin oikein kunnolla ympäri maailmaa. Ja kriisejä on kautta historian käytetty hyväksi valtapolitiikassa.
Näissä poikkeusolojen lohduttomissa tarinoissa soisi otettavan huomioon suhteellisuus. Historiaa taakse päin katsomalla voi havaita vakavia iskuja tulee säännönmukaisesti muutaman kymmenen vuoden välein. Mikään sukupolvi ei juuri voi välttää kriisejä. Todella vakavia poikkeusoloja on harvemmin, mutta kuitenkin säännöllisesti. Minkälaisiin poikkeusoloihin suomalaiset 1939 joutuivat soputumaan? Elintarvikkeet pantiin kortille ja pommeja sateli niskaan. Ihminen sopeutui ja selviytyi, niin selvitään tästäkin. Mutta ihmisen käyttäytyminen ei näköjään muutu. Sota-aikana kukoisti rajoitusten unohtaminen ja kiertäminen mustan pörssin kaupalla. Keväällä Uudellemaalle yritettiin metsien kautta ohi valvonnan. Mitä täytyisi tänään tapahtua, että maskit muistettaisiin laittaa naamalle? Jos Hakametsän jäähalli jouduttaisiin muuttamaan ruumishuoneeksi ja Pirkkahalli lasaretiksi, oltaisiinko silloin kuuliaisia neuvoille?
Turvallista maailmankuvaa ei minulla ole kyllä pitkään aikaan ole ollutkaan, joten poikkeusolot eivät ole siihen tuoneet muutosta. Kun jotakin ei ole, ei siitä tarvitse luopuakaan. Ehkä maailma on tänään karvan verran arvaamattomampi kuin aikaisemmin. Korona olisi vaatinut yhteisiä globaaleja ratkaisuja. Nyt se nähtiin, ettei niihin kyetä nyt eikä muulloinkaan, olivatpa ne, kuinka vakavavia tahansa. Tällä hetkellä talouteen pumpataan satumaisia summia rahaa. Huolta herättää, laulun sanoin, ”Mihin tämä johtaneekaan”. Katteetonta rahaa painetaan tai tehdään digitaalisesti. Jossakin vaiheessa tulee stoppi, se on varma.
Vielä tuosta kulttuurista tai pikemminkin sen puutteesta. Tämä aika on kyllä edelleen vahvistanut käsitystäni siitä, että kirjallisuus on ainutlaatuinen kulttuurimuoto ja avaa meille lukemattomia portteja maailmaan omassa nojatuolissamme. Lukeminen on keino matkustaa, kokea ja nähdä. Kirjat kantavat yli rajoitusten ja siirtävät todellisuuttamme, vaikka ajassa taaksepäin. Mutta muutakin kulttuuria ikävöin. Teatteri ja konsertit elävät poikkeusoloissa kituen. Kuvatallenteet eivät täytä ”aidon” näytännön saappaita. Mikä lovi ihmisen kokemusmaailmaan! Olen sitä mieltä, että kulttuuritoiminta edistää hyvinvointia ja hidastaa sairauksien syntymistä. Tässä katsannossa olen huolissani ja puutteessa. Eikä tätä subjektiivista kokemusta voi kukaan väittää vääräksikään. Onneksi osaan itse omaksi ilokseni musisoida ja lievittää konsertinnälkääni. Hartaasti toivon, että luovat alat säilyisivät hengissä tämän kurimuksen yli ja valtio olkoon armollinen kirstun vartija.
Esa Kanerva
Hyvää Itsenäisyyspäivää!
6.12.2020
Toivotan kaikille lukijoilleni hyvää Itsenäisyyspäivää! Pitäkäämme huolta isänmaastamme ja sen demokratiasta!
Terveisin Esa Kanerva
Demokratian alasajoa Euroopassakin
4.12.2020
Demokratiaan on tyytyminen. Muuta kansanvaltaista ja parempaa hallintojärjestelmää ei liene keksitty. Kansanvaltaisuutta toteutetaan toki monilla eri tavoilla. Perusidea on erottaa päätöksenteko, toimeenpanovalta, ja oikeuslaitos toisistaan riippumattomiksi elimiksi. Sen rinnalla sallitaan vapaa lehdistö ja muu media toimimaan vallan vartijoina. Olen hämilläni kansojen lyhyestä muistista ja huolestunut nousevasta oikeistosta tai oikeistopopulismista. Tarkoitan tällä oikeisto-termillä puolueita tai tahoja, jotka halveksuvat demokratiaa ja pyrkivät pääsemään määräävään asemaan yhteiskunnissa. Tämän jälkeen hylätään demokraattiset arvot ja hyökätään kansanvaltaisia elimiä vastaan. Eikö Unkarin kansa muista vuoden 1956 kansannousua tai Puola vuosikymmeniä alistettua asemaansa Neuvostoliiton vasallina. Miksi Venäjän kansa ohitti -90-luvun alkuvuosina sinisen hetkensä saada demokratia maahan ja nyt nöyrtyy putinismiin?
Oikeisto- ja muut äärivoimat nostavat aina päätään silloin, kun yhteiskunnassa on levottomuutta ja taloudellista epävarmuutta. Meidän pitäisi muistaa hyvin Saksan historia. Hitler nousi valtaan Saksassa ankaran työttömyyden ja epävakaan hallinnon tyhjiössä. Kansalaisilla ei ollut tulevaisuuden näkemystä ja pessimismi voitti mielet. Nälkä on yleensä viimeinen niitti demokratian kylkeen. Keinot valtaan pääsyyn olivat samat kuin nykyään on nähtävissä ympäri maailmaa. Mitä tapahtuu nyt Hongkongissa? Vastustajat vankilaan ja lehdistö pannan hiljaiseksi. Natsit olivat vain paljon brutaalimpia ja nopeampia keinoissaan. Tiedon välitys sen hetkisessä maailmassa oli aivan muulla tasolla kuin tänään. Se mahdollisti tuolloin natsien nopean toiminnan ilman muun maailman välitöntä puuttumista asioiden kulkuun.
Unkarin tilanne EU:n sisällä on aivan kestämätön. Unkarin demokratian alasajo on ollut jyrkkää alamäkeä vuodesta 2010. Viktor Orban on pääministerinä ottanut haltuun median ja sekoittanut vaalikenttää. Hän on voittanut kyseenalaisin keinoin vaalit toisensa perään. Unkarissa toimii demokraattiset elimet, kuten parlamentti ja oikeuslaitos. Mutta Orban käskyttää niitä diktatorisesti eikä Unkarissa ole enää demokratiaa. Maahan pyrkiviltä pakolaisilta on suljettu rajat ja kaiken huippu on koronavirus-pandemiaan perusteltu määrittelemättömäksi ajaksi julistettu poikkeustila. Poikkeustilan aikana tullaan karsimaan demokratia rippeetkin. Valtaoikeuden jäänevät pysyvästi Orbanille, ellei mitään tehdä. EU on syytänyt rahaa korruptoituneelle hallinnolle ja Suomen vaatimus oikeusvaltioperiaatteen noudattamista tukirahojen saamisen edellytyksenä on välttämättömyys.
”Mittani on täysi Puolan suhteen” sanoi Hitler ja hyökkäsi maahan 1939. Siitä asti Puola ollut alistettu milloin kenenkin sotilassaappaan alle. Ihmettelen ja jatkan ihmettelemistä, eikö historia opeta mitään. Nyt olisi vallan avaimet kansalla, joka varmasti on janonnut vapautta päättää omista asioistaan. Miksi annetaan vaaleissa vallan luisua epädemokraattisille voimille? Konservatiivinen ja oikeistolainen Laki- ja oikeus-puolue on päättänyt alkaa nakertaa demokratiaa hyökkäämällä vallan kolmijakoperiaatetta vastaan. Ensimmäiseksi nuijasta on saanut oikeuslaitos. Puolan parlamentti hyväksyi heinäkuun puolivälissä lain, jonka mukaan parlamentti saa valita jäsenet neuvostoon, joka nimittää tuomarit Puolan tuomioistuimiin. Koska Laki ja oikeus -puolueella on parlamentissa enemmistö, se käytännössä myönsi nimitysoikeuden itselleen. Puolassa ei ole siis enää riippumatonta oikeuslaitosta, joka on demokratian kulmakivi. Lehdistöä ajetaan ahtaalle ja tietysti abortin täyskieltoa. Amerikan pelasti pitkä demokraattinen perinne ja historia. Puolassa ei sellaista ole. Presidentti Duda on kertonut ihailevansa pääministeri Orbania ja maa on ajautumassa Unkarin tielle. EU:n on nyt tehtävä ratkaisut näitten valtioitten suhteen, unionin mitan pitäisi täyttyä niin kuin Hitlerillä aikoinaan.
Venäjä taitaa olla jo menetetty kansa, mitä tulee demokraattiseen hallintoon. Putin on vienyt koko potin ja on Venäjän diktaattori. Kulissit ovat olemassa ja parlamentti toimii rivakasti, tosin hänen ohjeittensa mukaisesti. Neuvostoliitto kaatui omaan mahdottomuuteensa vuosikymmenissä, näin täytyy arvuutella myös Putinin imperiumin pysyvyyttä. Kun tulee omassa mieli arvostella omaa hallintoamme, onneksi on vertailtavaa lähellä. Kuka suomalainen vaihtaisi oman järjestelmämme itänaapurin systeemiin?
Kaikissa läntisissä valtioissa on oma populistinen puolue tai useita, jotka lähestyvät kansaa helpoilla ja iskevillä ratkaisuilla. Sellaisen politiikan tekeminen on sinänsä helppoa, ei tarvitse mennä kuin Tammelan torille kahville ja kuunnella kansan kipupisteet. Nämä ongelmat nostetaan pöydälle ja keksitään puoluetoimistossa yksinkertaiset ratkaisut. Lähinnä uskotellaan, että vaikkapa polttoaineveron korotus voidaan perua sulkemalla rajat ja näin säästää pakolaisten aiheuttamista kustannuksista. Kunnallisvaaleissa tullaan kuulemaan ehdotuksia ratikkakiskojen rullalle laittamisesta ja kerskainvestointien lopettamisesta. Kuitenkin koulujen ja päiväkotien kuntoon laittamiseen ja uudisrakentamiseen menee valtaosa rakentamiseen päätetyistä rahoista. Eikö homekouluja sitten saisi laittaa kuntoon?
Paikallinen politiikka kestää kyllä potaskan puhumisen. Jos valtakunnan tasolla oikeistopopulistien suosio realisoituu ja kantaa hallitusvastuuseen, olen enemmän kuin huolissani. Tuskin Suomessa ajaudutaan demokratian alasajoon, se on kestänyt punakapinan ja Vihtori Kosolat. Suurin huolen aiheeni on äänestäjien suuri pettymys. Ei poistunut aikoinaan Vennamon lupaama työttömyys kolmessa kuukaudessa. Eikä toteudu Halla-ahon Jussinkaan lupaus suomalaisten täydellisestä tulevaisuudestakaan. Suomalaiset ensin-politiikalla ei Euroopassa ja monipuoluejärjestelmässä pitkälle pötkitä.
Esa Kanerva
Demokratiaan on tyytyminen. Muuta kansanvaltaista ja parempaa hallintojärjestelmää ei liene keksitty. Kansanvaltaisuutta toteutetaan toki monilla eri tavoilla. Perusidea on erottaa päätöksenteko, toimeenpanovalta, ja oikeuslaitos toisistaan riippumattomiksi elimiksi. Sen rinnalla sallitaan vapaa lehdistö ja muu media toimimaan vallan vartijoina. Olen hämilläni kansojen lyhyestä muistista ja huolestunut nousevasta oikeistosta tai oikeistopopulismista. Tarkoitan tällä oikeisto-termillä puolueita tai tahoja, jotka halveksuvat demokratiaa ja pyrkivät pääsemään määräävään asemaan yhteiskunnissa. Tämän jälkeen hylätään demokraattiset arvot ja hyökätään kansanvaltaisia elimiä vastaan. Eikö Unkarin kansa muista vuoden 1956 kansannousua tai Puola vuosikymmeniä alistettua asemaansa Neuvostoliiton vasallina. Miksi Venäjän kansa ohitti -90-luvun alkuvuosina sinisen hetkensä saada demokratia maahan ja nyt nöyrtyy putinismiin?
Oikeisto- ja muut äärivoimat nostavat aina päätään silloin, kun yhteiskunnassa on levottomuutta ja taloudellista epävarmuutta. Meidän pitäisi muistaa hyvin Saksan historia. Hitler nousi valtaan Saksassa ankaran työttömyyden ja epävakaan hallinnon tyhjiössä. Kansalaisilla ei ollut tulevaisuuden näkemystä ja pessimismi voitti mielet. Nälkä on yleensä viimeinen niitti demokratian kylkeen. Keinot valtaan pääsyyn olivat samat kuin nykyään on nähtävissä ympäri maailmaa. Mitä tapahtuu nyt Hongkongissa? Vastustajat vankilaan ja lehdistö pannan hiljaiseksi. Natsit olivat vain paljon brutaalimpia ja nopeampia keinoissaan. Tiedon välitys sen hetkisessä maailmassa oli aivan muulla tasolla kuin tänään. Se mahdollisti tuolloin natsien nopean toiminnan ilman muun maailman välitöntä puuttumista asioiden kulkuun.
Unkarin tilanne EU:n sisällä on aivan kestämätön. Unkarin demokratian alasajo on ollut jyrkkää alamäkeä vuodesta 2010. Viktor Orban on pääministerinä ottanut haltuun median ja sekoittanut vaalikenttää. Hän on voittanut kyseenalaisin keinoin vaalit toisensa perään. Unkarissa toimii demokraattiset elimet, kuten parlamentti ja oikeuslaitos. Mutta Orban käskyttää niitä diktatorisesti eikä Unkarissa ole enää demokratiaa. Maahan pyrkiviltä pakolaisilta on suljettu rajat ja kaiken huippu on koronavirus-pandemiaan perusteltu määrittelemättömäksi ajaksi julistettu poikkeustila. Poikkeustilan aikana tullaan karsimaan demokratia rippeetkin. Valtaoikeuden jäänevät pysyvästi Orbanille, ellei mitään tehdä. EU on syytänyt rahaa korruptoituneelle hallinnolle ja Suomen vaatimus oikeusvaltioperiaatteen noudattamista tukirahojen saamisen edellytyksenä on välttämättömyys.
”Mittani on täysi Puolan suhteen” sanoi Hitler ja hyökkäsi maahan 1939. Siitä asti Puola ollut alistettu milloin kenenkin sotilassaappaan alle. Ihmettelen ja jatkan ihmettelemistä, eikö historia opeta mitään. Nyt olisi vallan avaimet kansalla, joka varmasti on janonnut vapautta päättää omista asioistaan. Miksi annetaan vaaleissa vallan luisua epädemokraattisille voimille? Konservatiivinen ja oikeistolainen Laki- ja oikeus-puolue on päättänyt alkaa nakertaa demokratiaa hyökkäämällä vallan kolmijakoperiaatetta vastaan. Ensimmäiseksi nuijasta on saanut oikeuslaitos. Puolan parlamentti hyväksyi heinäkuun puolivälissä lain, jonka mukaan parlamentti saa valita jäsenet neuvostoon, joka nimittää tuomarit Puolan tuomioistuimiin. Koska Laki ja oikeus -puolueella on parlamentissa enemmistö, se käytännössä myönsi nimitysoikeuden itselleen. Puolassa ei ole siis enää riippumatonta oikeuslaitosta, joka on demokratian kulmakivi. Lehdistöä ajetaan ahtaalle ja tietysti abortin täyskieltoa. Amerikan pelasti pitkä demokraattinen perinne ja historia. Puolassa ei sellaista ole. Presidentti Duda on kertonut ihailevansa pääministeri Orbania ja maa on ajautumassa Unkarin tielle. EU:n on nyt tehtävä ratkaisut näitten valtioitten suhteen, unionin mitan pitäisi täyttyä niin kuin Hitlerillä aikoinaan.
Venäjä taitaa olla jo menetetty kansa, mitä tulee demokraattiseen hallintoon. Putin on vienyt koko potin ja on Venäjän diktaattori. Kulissit ovat olemassa ja parlamentti toimii rivakasti, tosin hänen ohjeittensa mukaisesti. Neuvostoliitto kaatui omaan mahdottomuuteensa vuosikymmenissä, näin täytyy arvuutella myös Putinin imperiumin pysyvyyttä. Kun tulee omassa mieli arvostella omaa hallintoamme, onneksi on vertailtavaa lähellä. Kuka suomalainen vaihtaisi oman järjestelmämme itänaapurin systeemiin?
Kaikissa läntisissä valtioissa on oma populistinen puolue tai useita, jotka lähestyvät kansaa helpoilla ja iskevillä ratkaisuilla. Sellaisen politiikan tekeminen on sinänsä helppoa, ei tarvitse mennä kuin Tammelan torille kahville ja kuunnella kansan kipupisteet. Nämä ongelmat nostetaan pöydälle ja keksitään puoluetoimistossa yksinkertaiset ratkaisut. Lähinnä uskotellaan, että vaikkapa polttoaineveron korotus voidaan perua sulkemalla rajat ja näin säästää pakolaisten aiheuttamista kustannuksista. Kunnallisvaaleissa tullaan kuulemaan ehdotuksia ratikkakiskojen rullalle laittamisesta ja kerskainvestointien lopettamisesta. Kuitenkin koulujen ja päiväkotien kuntoon laittamiseen ja uudisrakentamiseen menee valtaosa rakentamiseen päätetyistä rahoista. Eikö homekouluja sitten saisi laittaa kuntoon?
Paikallinen politiikka kestää kyllä potaskan puhumisen. Jos valtakunnan tasolla oikeistopopulistien suosio realisoituu ja kantaa hallitusvastuuseen, olen enemmän kuin huolissani. Tuskin Suomessa ajaudutaan demokratian alasajoon, se on kestänyt punakapinan ja Vihtori Kosolat. Suurin huolen aiheeni on äänestäjien suuri pettymys. Ei poistunut aikoinaan Vennamon lupaama työttömyys kolmessa kuukaudessa. Eikä toteudu Halla-ahon Jussinkaan lupaus suomalaisten täydellisestä tulevaisuudestakaan. Suomalaiset ensin-politiikalla ei Euroopassa ja monipuoluejärjestelmässä pitkälle pötkitä.
Esa Kanerva
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)