27.1.2021
Valtuusto käsitteli maanantaina vuoden 2020 tilinpäätösennustetta. Siinä esitetyt luvut olivat jo ylijäämältään vanhentuneita. Kerrottiin, että tulos tulee paranemaan ja saattaa olla jopa yli 60 miljoonaa euroa. Ylletään lähes historiallisiin lukuihin vuosikymmeneen. Hallitus on pumpannut kuntiin rahaa, joskin Tampereen kaupungin tulos olisi ollut positiivinen ilman lisättyjä valtionosuuksiakin. Hieman selkärankaa pitkin valuu hikipisaroita siitä syystä, että valtiolta saadut avustukset ovat velkarahaa. Velka on joskus maksettava takaisin. Korkotaso on nyt matala ja hyvä niin. Tämä taso ei säily ikuisesti. Korkosuojaukset ovat kuulemma kunnossa. Kaikkea velkaa ei voi suojata ja suojaukset laukeavat jossakin vaiheessa. Kaupungin lainat mukaan lukien konsernivelat ovat yli 2 miljardia euroa. Mitäpä, jos koronakriisiä seuraa luotto- ja finanssikriisi?Maailmalta kantautuvat uutiset kertovat pandemian leviämisestä ympäri maailmaa, teollisuuden vaikeuksista, tuotannon laskusta ja nälkäongelman kasvusta. Virus on siinä mielessä oikeudenmukainen, että se ei tunne valtioiden rajoja eikä yhteiskuntaluokkia. Nyt elvytetään kaikkialla lainarahalla, USA:ssa jaetaan jopa rahashekkejä kotiin. Presidentti Niinistö on oikeassa, näin ei voi jatkua kovin pitkään, rahaa ei voi luoda tyhjästä. Kerääkö vuoden 2009 pankkikriisin kaltainen puhuri voimia kaikessa hiljaisuudessa?
Kukaan ei tiedä tällä hetkellä, kuinka paljon Etelä-Euroopan pankeilla on mätiä lainoja taseessaan. Kun nämä kuplat puhkeavat, mikä taho nämä pankit pelastavat? Todennäköisesti veronmaksajat EU:n avustuksella. Avosylin hyvänä aikana myönnetyt lainat muuttuvat pahan makuisiksi talouden hidastuessa. Ja hidastuuhan talous korona-pandemian vain jatkuessa ja jatkuessa. Rokotteista käydään huutokauppaa ja parhaiten maksavat korjaavat potin. Kaiken kaikkiaan ollaan myöhässä ja takamatkalla.
Talouskasvun yskiessä syntyy markkinoilla yleensä aluksi paniikkia ja se leviää kuluttajiin. He alkavat maksaa velkojaan pois ja raha on pois kulutuksesta. Noidankehä on valmis. Pankkien joutuessa vaikeuksiin luottotappioiden johdosta, lainananto kiristyy ja seuraa luottokriisi. Kuten muistamme 2008-2009 kriisistä, lama ei ole lyhytaikainen, vaan saattaa kestää jopa vuosikymmenen.
Mahdollinen tuleva luottokriisi ei ole edellisen viime vuosikymmenen veli historialtaan. Koronataloudessa ei puhkea mikään kupla. Kysymys on mitta- ja suuruusluokaltaan aivan ainutkertaisesta velanotosta. Pahiten se tulee iskemään yksittäisiin kotitalouksiin ja pienyrittäjiin, joilla ei ole kriisin pitkän keston vuoksi puskureita säilyä ”hengissä”. Rahaa velaksi ovat ottaneet pahaa aavistamattomat ja alhaisiin korkoihin luottaneet kotitaloudet ja pienyritykset. Nyt on myönnetty maksuvapaita vuosia ja erilaisia tukia. Mitä sitten, kun ne pakosti jossakin vaiheessa lakkaavat? Seuraa pakkomyyntejä ja liikekiinteistöjen tyhjenemisiä. Vaikka rokote toisi nopeankin pelastuksen, maailmantalouden lommot ovat niin syviä, ettei niitä oikaista muuten kuin markkinoiden korjausliikkeillä. Pankit siivoavat ja irtisanovat huonoja lainojaan, uusia lainoja ei myönnetä. Moni joutuu maksukyvyttömyyteen ja alkaa omaisuuden uusjako.
Palataan lopuksi kaupungin talouteen. Puhuin valtuustossa sen puolesta, että nyt olisi hyvä katsoa tulevaisuuteen. Vuonna 2023 toimintakate puolittuu, samoin verorahoitus mahdollisen maakuntauudistuksen johdosta. Sen lisäksi taloudellinen suhdannetilanne tulee olemaan kireä ja sopeutukset kurkistelevat oven takana.
Kun nyt ylimääräistä rahaa jää massiin, olisi se hyvä nyt jättää tasetta vahvistamaan tai ainakin investoida tuottamaan lisää elinvoimaa.
Esa Kanerva
